Suomen ensimmäinen muistiystävällinen esittelyasunto näyttää, miten kodista saa muistisairaalle turvallisemman: "Kannattaa miettiä asioita ennen kuin sairastuu"

Kun katsoo tarkemmin, asunnosta löytää paljon sellaista, jota monessa kodissa ei ole – vaikka ehkä pitäisi.

Tässä asunnossa ei kuitenkaan asu kukaan. Kyseessä on esittely- ja koulutuskäyttöön tehty muistiystävällinen ja paloturvallinen asunto. Tarkoituksena on, että kuka tahansa voi käydä hakemassa asunnosta oppia ja vinkkejä siihen, miten vanhastakin asunnosta saadaan toimiva ja turvallinen muistisairaalle asukkaalle.

– Paljon puhutaan esteettömästä rakentamisesta, mutta on tosi tärkeä löytää keinoja, joiden avulla jo olemassa olevia asuntoja voidaan parantaa. Ikäihmiset haluavat usein asua siinä tutussa asunnossaan, kertoo vs. vanhuspalvelujen johtaja Salla Lindegren Salon kaupungilta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa on yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja joka vuosi muistisairauteen sairastuu noin 14 500 ihmistä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä ihmisistä yli 7 000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus.

Kun ihmiset elävät yhä pidempään, muistisairauksien lukumäärä kasvaa. Ihmiset myös haluavat asua kodeissaan entistä kauemmin.

Muistisairaiden kotona asumista on alettu viime vuosina tukea erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi Lapinjärvellä kehitetään muistiystävällistä keskustaa ja Helsinkiin suunnitellaan muistisairaiden kylää.

Salon muistiystävällinen ja paloturvallinen esittelyasunto on tiettävästi ainoa laatuaan. Sen ovat toteuttaneet Salon Muistiyhdistys, Salon kaupungin vanhuspalvelut ja Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Asunnossa käytettävät apuvälineet on saatu lahjoituksena yrityksiltä. Sisustuksen ovat suunnitelleet Muistikylä-projektissa työskentelevä Maija Haapakoski ja Salon seudun ammattiopistosta sisustussuunnittelijaksi pian valmistuva Anne-Maj Sibelius.

– Minulla ei ollut aiemmin mitään tietoa muistisairauksista. Tätä tehdessä on huomannut, miten yksinkertaisia ja helppoja ovat ne pienet ideat, joilla saadaan selkeytettyä asunto sellaiseksi, että muistisairaalla on hyvä olla, Sibelius sanoo.

Avaa kuvien katselu

Muistisairaan asunnossa kannattaa suosia ennen kaikkea selkeää sisustusta. Salon seudun vanhuspalveluiden muistikoordinaattori Kaisa Niinistö kertoo, että on tärkeää, että lattiat ovat turvallisia eikä niissä ole värivaihteluita. Muistisairaus saattaa tuoda mukanaan hahmottamishäiriön, ja esimerkiksi tumma kohta lattiassa voi näyttää kuopalta.

Kylpyhuoneessa kannattaa käyttää kontrastivärejä, joilla voi merkitä esimerkiksi vessanpöntön, lavuaarin ja kaiteet. Valkoinen pönttö valkoista lattiaa ja seinää vasten voi olla vaikea erottaa.

Selkeys ja yksinkertaisuus pätee myös esimerkiksi astioissa. Mannapuuro ja maito valkoiselta lautaselta valkoisen pöytäliinan peittämältä pöydältä ei ole monelle paras ratkaisu.

Ikäihmisten ja etenkin muistisairaiden asunnoissa myös paloturvallisuudella on suuri rooli. Palotarkastaja Eerik Virtanen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kertoo, että hän törmää työssään usein siihen, että ikäihmisten ja etenkin muistisairaiden kotona on puutteita paloturvallisuudessa.

– Vaaratilanteita tapahtuu. Kun kierrämme asuntoja, niistä löytyy sulaneita leikkuualustoja, pohjaan palaneita kattiloita ja muita asioita, joissa on tapahtunut vaaratilanteita lieden kanssa, Virtanen sanoo.

30 prosenttia kaikista huoneistopaloista lähtee liedestä ja erityisesti muistisairaiden kohdalla juuri liesi on suuri tulipalojen aiheuttaja. Palotarkastaja neuvoo asentamaan lieteen lämpötiloja mittaavan liesivahdin, joka tarvittaessa katkaisee liedestä virran ennen kuin tulipalo pääsee syttymään.

Avaa kuvien katselu

Paloturvallisuutta voi parantaa myös esimerkiksi erilaisten huoneistokohtaisten sammutusjärjestelmien avulla. Eerik Virtanen kehottaa kiinnittämään huomiota myös siihen, että kuuleeko kotonaan asuva ikäihminen enää palovaroitinta.

– Monet ottavat kuulokojeen yöksi pois eivätkä välttämättä enää kuule normaalia palovaroitinta. Se on asia, jota ei välttämättä osata ottaa huomioon.

Tällaisessa tilanteessa voi hankkia kuulovammaisille tarkoitetun palovaroitinjärjestelmän. Kun palovaroitin aistii savua, se antaa efektiä vilkkuvaloilla ja äänenvoimistin voimistaa varoittimen ääntä. Laitteeseen voidaan liittää myös tyynytäristin. Se toimii niin, että kun palovaroitin hälyttää, tyynyn sisään laitettu palikka tärisee voimakkaasti. Se herättää nukkuvan ja voi pelastaa hengen.

Kaikkea eivät voi asuntojen omistajat tai vuokralaiset itse tehdä paloturvallisuuden eteen. Eerik Virtanen katsahtaa myös taloyhtiöiden suuntaan.

– Pelastuslaitos suosittelee, että taloyhtiöt tarkastelisivat asuntojen ja porraskäytävän välisten ovien tiiviyttä ja tarvittaessa vaihtaisivat ovet.

Kerrostaloasunnoissa käytetään usein kaksiovijärjestelmiä. Virtasen mukaan yhteen oveen vaihtaminen parantaisi sekä paloturvallisuutta että asuinviihtyvyyttä. Myös oveen laitettava suljinlaite parantaa koko talon turvallisuutta.

– Usein huoneistopalossa ihminen on hätääntynyt ja jättää poistuessaan oven auki. Silloin porrashuone täyttyy savusta ja estää muilta asukkailta poistumisen porraskäytävän kautta.

Avaa kuvien katselu

Saloon avattu muistiystävällinen ja paloturvallinen esittelyasunto on jo etukäteen kiinnostanut ihmisiä. Asuntoa tekemässä olleet uskovat, että katsojia riittää.

Asunto auttaa muun muassa kotihoidon hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan toimijoiden, pelastuslaitoksen ja sisustussuunnittelijoiden koulutuksessa. Toisaalta asuntoon toivotaan tutustujia myös muistisairaista ja heidän läheisistään.

– Kannattaa miettiä asioita ennen kuin sairastuu. Täältä saa vinkkejä siihen, mitä kannattaisi tehdä, jotta tulevaisuudessa pystyy asumaan kotona mahdollisimman pitkään, muistikoordinaattori Kaisa Niinistö Salon kaupungilta sanoo.