SLIEMA, MALTA Teemu Maarela istuu ilmapatjalla tyhjässä asunnossa Helsingissä. Päässä pyörii yksi ajatus: onko tässä mitään järkeä.
Kaikki huonekalut on myyty.
Kolme laatikollista tärkeimpiä tavaroita, "Iittalan astioita, valokuvia ja jotain muuta", on viety perhetutun ullakolle. Jäljelle jääneet vaatteet on sullottu nurkassa odottavaan rinkkaan.
Maarela aikoo toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ja muuttaa ulkomaille.
– Tavarat piti myydä varmaan siksi, ettei lähtöä ainakaan voisi perua, 27-vuotias Maarela sanoo Maltan nettikasinopääkaupungin Slieman rantakahvilassa.
Tohisevaa rantakatua varjostavat tornitalot, mutta suurkaupunkimaisuus on pelkkä illuusio. Koko koillisrannikon kaupunkikeskittymässä on vain muutama kymmenentuhatta vakituista asukasta.
Rantakadulla haisee kala eikä raha.
Kunnes jostain ilmestyy letka kiillotettuja Ferrareita, jotka kiihdyttävät ja jarruttavat jonossa niin, että korvat soivat ja kumi käryää.
– Tällaista tämä on joka sunnuntai, sanoo Maarela.
Maarelan viimeisestä yöstä Helsingissä on nyt runsas vuosi. Tie vei ensin Espanjaan, mutta sieltä ei löytynytkään töitä. Ensimmäisellä viikolla ainoastaan ylpeys esti Maarelaa soittamasta hätäpuhelua äidille.
Sitten hän sai vinkin, että keskellä Välimerta pikkuruisella Maltan saarella toimivat nettirahapelifirmat ovat kiinnostuneita suomalaisesta työvoimasta.
Maarela kirjoitti eräänä torstai-iltana itsestään ja osaamisestaan esittelyn Maltalla asuvien suomalaisten Facebook-ryhmään.
Vuorokautta myöhemmin hän avasi netin uudestaan.
– Siellä odotti 50 viestiä, yhteydenottopyyntöjä ja kehotuksia lähettää hakemus tähän tai tuohon firmaan. Kävin ne läpi ja lähetin ehkä seitsemän viestiä eri paikkoihin.
Runsaan viikon kuluttua esittelytekstin kirjoittamisesta Maarelalla oli työpaikka ja asunto. Kun hän saapui Vallettan lentokentälle, vastassa oli uuden työnantajan lähettämä taksi.
Verkkouhkapelit ovat Maltalla iso bisnes. Niin iso, että EU-komission tuoreen raportin mukaan pelifirmat muodostavat yli 12 prosenttia saarivaltion bruttokansantuotteesta.
Pelien arvioidaan työllistävän Maltalla noin 6 000 ihmistä. Heistä suomalaisia on arviolta 700–900.
Kun Yle talvella kokosi tietoja ulkosuomalaisten asuinpaikoista, juuri Maltan pelikeskittymä Sliema oli se kaupunki, jonne vastaajat olivat muuttaneet työn perässä suhteessa eniten.
Malta myöntää yksityisille uhkapeliyrityksille lisenssejä eli toimilupia, toisin kuin lähes kaikki muut EU-maat.
Maltalta käsin nettiuhkapelejä voi tarjota myös Suomeen. Se kannattaa, sillä suomalaiset ovat varsin innokkaita uhkapelaajia. Pelejä pelataan arviolta runsaalla kahdella miljardilla eurolla vuosittain, lähes yhtä paljon kuin asukasluvultaan selvästi suuremmassa Ruotsissa.
Jo ainakin 40 prosenttia kaikesta suomalaisesta peliliikenteessä tapahtuu verkossa. Ihminen voi valita useammasta pelistä netin ääressä kuin lähikauppansa tuulikaapissa.
Veikkauksen arvion mukaan maltalaiset pelifirmat saavat suomalaisten pelipotista noin 10 prosenttia eli 200 miljoona euroa vuosittain. Ylen MOT-ohjelman tuoreen selvityksen mukaan summa on todennäköisesti vielä paljon tätä suurempi.
Ja koska pelaajissa on paljon suomalaisia, maltalaiset pelifirmat tarvitsevat suomalaisia työntekijöitä.
Kun pelin ohjeet eivät avaudu, pelitili on jumissa tai kun viimeiset rahat ovat menneet, suomalainen pelaaja ottaa yhteyttä nettikasinon asiakaspalveluun.
Silloin puhelimeen tai chat-viestiin vastaa usein 20–25-vuotias suomalaisnuori jonkin Slieman tornitalon toimistossa. Heistä monet tekevät kolmivuorotyötä.
Yöt ovat nettipelaajien.
Vuorotyötä teki myös Teemu Maarela ensimmäisessä Maltan työpaikassaan pelifirman asiakaspalvelijana. Hänestä oli lopulta sama, vastasiko hän puheluun Elloksella vai nettikasinossa. Pääasia oli, että asiakas sai vastauksen ongelmaansa.
– Kyllä siinä kuuli hurjiakin tarinoita. Joku on pelannut talonsa ja avioliittonsa ja velkaa on vaikka satatuhatta päälle, Maarela muistelee.
Kun pelaaja on kohdannut jättitappion, hän voi olla epätoivoinen. Hän voi myös kuvitella voittavansa kaiken takaisin "vielä yhdellä pelillä". Silloin ajatukset pitää yrittää johdattaa pois pelaamisesta.
"Joku on pelannut talonsa ja avioliittonsa ja velkaa on vaikka satatuhatta päälle."
Teemu Maarela
Maltalla toimivat peliviranomaiset ja nettikasinot painottavat, että kaikki asiakaspalvelijat saavat koulutuksen ja toimintaohjeet peliongelmaisten kohtaamista varten.
Jos pelaaja vihjaa pelaamiseen liittyvästä ongelmasta, pelitili on ohjeiden mukaan suljettava heti eikä sitä saa enää avata uudestaan. Soittajalle on tarjottava tietoa paikoista, joista peliongelmainen voi saada apua.
Maarelan mukaan ohjeiden noudattamista valvottiin hänen työpaikassaan tarkasti.
Asiakaspalvelijan tehtäväksi tosin jäi itse tilanteessa päättää, mikä sana viittasi peliongelmaan ja mikä ei.
Maarela ei ole itse koskaan pelannut nettikasinopelejä, ei ennen Maltalle tuloaan eikä sen jälkeen. Pelialaan liittyviä moraalisia kysymyksiä hän sanoo miettivänsä aika ajoin. Hän kuitenkin pitää pelaamista ennen kaikkea viihteenä.
– Ajattelen niin, että myymme elämyksiä rahaa vastaan. Ihmisen on pidettävä aivot mukana.
Nuorille asiakaspalvelijoille paras apu hankalien työtilanteiden jälkeen on usein vertaistuki. Sen kertoo huomanneensa 21-vuotias Viivi Rinkinen.
– Toisinaan käymme työkavereiden tai samalla alalla olevien suomalaisten kanssa läpi peliongelmiin liittyviä tapauksia, kertoo Rinkinen, 21, lounastauolla ulkoilmakahvilassa.
Nettipeliyhtiöiden vaitiolosäännöt ovat tarkkoja, ja ne ovat työntekijöillä selkäytimessä. Pelaajien asioista ei puhuta yksityiskohtaisesti edes työkaverille, saati toimittajalle.
Rinkisen puheessa kuuluu vivahdus Itä-Suomea. Hän on lähtöisin pienestä Enonkosken kunnasta Joensuun läheltä. Sieltä hän on halunnut maailmalle niin kauan kuin muistaa.
Vajaa vuosi sitten au pairin elämä Espanjassa alkoi kuitenkin kyllästyttää. Rinkinen lähti Maltalle lomalle tapaamaan pelifirmassa työskentelevää ystäväänsä.
Sen jälkeen hän palasi Espanjaan ainoastaan irtisanoutumaan ja hakemaan tavaransa.
Moni suomalaisnuori tulee Maltalle nimenomaan ystävän kautta. Pelifirmat rekrytoivat mielellään ihmisiä, joita joku toinen suosittelee.
Aiempi kokemus on iso etu, mutta ei välttämätöntä. Matkailualaa lukion ohella opiskellut Rinkinen ei tiennyt nettipelialasta mitään ennen Maltalle tuloa.
– En ollut koskaan pelannut edes rulettia! Mutta olen sellainen hetkessä eläjä, että päätös oli silti helppo.
Monelle Maltalla asuvalle nuorelle työhön ei liity suuria kunnianhimoja. Se halutaan tehdä hyvin, mutta vielä tärkeämpää on saada asua ulkomailla.
Ansioluetteloon kertyy kansainvälistä kokemusta, ja työsuhde-etuna ovat aurinkoinen työmatka sekä pulahduslämpöinen Välimeri.
Lisäksi monet pelifirmat järjestävät silloin tällöin työntekijöilleen juhlia tai retkipäiviä. Teemu Maarelan työpaikalla baari on perjantai-iltapäivisin auki firman piikkiin.
Viivi Rinkinen menee tänä iltana ystäväporukalla vaihteeksi pääkaupunkiin Vallettaan syömään. Eilen pelattiin lentopalloa. Ja välillä tietenkin vain istutaan kavereiden kanssa juomassa edullista viiniä.
Asiakaspalvelijan lähtöpalkka on pelifirmoissa noin 1 600 euroa kuussa. Summa ei kuulosta suurelta, mutta on reilusti enemmän kuin keskipalkka Maltalla yleensä. Siksi suomalaisia ei juuri työskentele muualla kuin pelialalla.
"Jos haluaisin Suomessa pitää yllä samanlaista elintasoa kuin täällä, minun pitäisi tienata siellä reilusti yli 3 000 euroa bruttona."
Teemu Maarela
Lähtöpalkan päälle voi kertyä bonuksia ja erilaisia lisiä. Kuukausituloilla elää kohtuullisen mukavasti, jos suostuu asumaan kimppakämpässä.
Slieman rantakaistaleella ja sen lähialueella sijaitsevan pelifirmakeskittymän vuokrat nimittäin kohoavat jatkuvasti. Pelifirmojen työntekijät asuvat mieluiten kävelyetäisyydellä työpaikasta, sillä saaren julkinen liikenne on kehnoa. Aamuruuhkat ovat niin hurjia, että on pakko ihmetellä, miksi pinta-alaltaan Naantalin kokoisella saarella ylipäätään on niin paljon autoja.
Viivi Rinkinen asuu yhdessä norjalaisen poikaystävänsä kanssa. Teemu Maarela jakaa 170 neliön kokoisen asunnon kolmen kämppiksen kanssa, joista kaksi on suomalaisia.
– Ruoka ja juoma ovat täällä halvempia kuin Suomessa. Jos haluaisin Suomessa pitää yllä samanlaista elintasoa kuin täällä, minun pitäisi tienata siellä reilusti yli 3 000 euroa bruttona, hän sanoo.
Maarelalla on nuoriso-ohjaajan ja ravintola-alan tutkinnot. Molemmilla aloilla palkkataso on Suomessa alhainen.
Isoimmat maltalaiset nettikasinot työllistävät jopa tuhat ihmistä. Ne pitävät matalaa profiilia, ja moni suomalainen kieltäytyy haastattelusta työpaikkansa sääntöihin vedoten.
Kyse on asiakkaiden yksityisyyden varjelusta ja pörssiyhtiöiden liikesalaisuuksien suojelusta mutta myös siitä, että osa Euroopan maista, kuten Suomi, suhtautuu maltalaiseen pelibisnekseen karsaasti.
Maltan lakien mukaan rahapelifirmojen toiminta on täysin laillista. Suomalaisviranomaisten näkökulmasta taas suomenkielisten pelisivujen pyörittäminen Maltalta käsin on kiellettyä. Veikkauksella on yksinoikeus suomalaisille suunnattujen rahapelien järjestämiseen.
Käytännössä kieltoa ei juuri valvota. Yksi syy tähän on palveluntarjoajien määrissä: suomenkielisiä pelisivustoja on ulkomaisilla palvelimilla toista sataa, ja uusia syntyy jatkuvasti.
Poliisihallituksen mukaan isoin ongelma on kuitenkin nettirahapelien aggressiivinen markkinointi.
Suomen laki kieltää rahapelien markkinoinnin Manner-Suomessa muilta kuin Veikkaukselta. Kymmenkunta Maltalla toimivaa nettipelifirmaa mainostaa silti Suomessa pelejään erittäin näkyvästi, kertoo ylitarkastaja Merja Tapalinen Poliisihallituksen arpajaishallinnosta.
Jotkut Maltalla toimivat pelifirmat esimerkiksi osallistuvat suomalaisille kesäfestivaaleille ja ostavat näkyvyyttä sosiaalisesta mediasta. Poliisihallitus keskittyy erityisesti näiden yritysten toiminnan selvittämiseen.
– Jotta koko alan toimintaan voitaisiin puuttua, se edellyttäisi viranomaisyhteistyötä maltalaisten kanssa. Toistaiseksi ei ole ollut suuria onnistumisia, Tapalinen sanoo.
Malta alkoi houkutella uhkapelifirmoja heti sen jälkeen, kun maa liittyi EU:hun vuonna 2004.
Voimakkaana taustavaikuttajana toimi Britannia, jolla on pitkä historia erityisesti vedonlyönnissä. Britanniassa toimivat rahapelijätit ovat myös olleet äänekkäitä vapaan uhkapelaamisen puolestapuhujia.
Ne huomasivat, että Maltan lainsäädäntö voisi tarjota puitteet uhkapelialan kehittämiselle. Yhteistyössä Maltan viranomaisten kanssa alettiin rakentaa strategiaa, joka houkuttelisi pelifirmoja.
Sitä varten ryhdyttiin muun muassa parantamaan maan heikkoja internetyhteyksiä.
Nyt Maltan peliviranomaisen verkkolehden etusivun otsikko kuuluu: "Malta: nettipelaamisen pääkaupunki".
Uhkapelit ovat käytännössä Maltan kalliosaaren ainoa vientituote.
Mutkaton suhde uhkapeleihin on ainakin osaksi pelkkää PR:ää. Maltalla toimiva nettipelifirma saa esimerkiksi verohelpotuksia vain, jos se ei tarjoa palvelujaan maltalaisille.
Suomalaisten kokemusten mukaan Maltan perinteiset kasinot ottavat mielellään asiakkaikseen nuoria turisteja mutta eivät maltalaisnuoria.
Uhkapelit ovat käytännössä Maltan kalliosaaren ainoa vientituote. Arvostelijoiden mielestä Malta kerää peliteollisuudessa liikkuvaa löysää rahaa samalla kun jättää uhkapeleihin liittyvät ongelmat muiden ratkottaviksi.
Täysin maltalaisetkaan eivät ole lieveilmiöiltä säästyneet. Peliala on osasyyllinen jatkuvasti kohoaviin vuokriin. Samalla ala on synnyttänyt saarelle uutta erittäin rikasta eliittiä. Jotkut ravintolat ja virkistyspaikat ovat jo tavallisen maltalaisen maksukyvyn ulottumattomissa.
Kasinonomistaja Robert Reinikaisen työpöydällä on nuuskapurkki.Se ei hänen mukaansa liity nettipelibisnekseen.
– Ehkä Maltalla liikkuu paljon nuuskaa, koska täällä on niin paljon ruotsalaisia.
Suuri osa Maltalla toimivista pelifirmoista todella on ruotsalaisomisteisia osakeyhtiöitä. Se luultavasti selittää sen, että Slieman kaduilla joka toinen vastaantulija tuntuu puhuvan ruotsia.
36-vuotias Robert Reinikainen perusti Luckydino-kasinon yhdessä liikekumppaniensa kanssa runsaat neljä vuotta sitten.
Luckydino tarjoaa noin 600 erilaista nettipeliä. Monet ovat uhkapelimaailmasta tuttuja klassikoita: rulettia, blackjackia ja erilaisia kolikkopokereita. Pelejä ei tehdä itse, vaan ne ostetaan pelivalmistajilta.
– Ne ovat tavallaan samanlaisia kuin huoltoasemien hedelmäpelit, mutta ne vain toimivat netissä. Niissäkin kilpailu on lisääntynyt niin paljon, että pelit ovat monimutkaistuneet. Se ei enää riitä, että laitetaan kolme banaania yhdelle linjalle ja siihen pitää osua, Reinikainen sanoo.
Hotellin kattohuoneistossa sijaitsevassa toimistossa kuuluu tänään suomen lisäksi ainakin venäjää ja saksaa. Toimistossa on kuuma, mutta huoneiden ikkunoista pilkottaa meri.
Nettikasino työllistää 32 ihmistä, joista kymmenen on suomalaisia. Tilastojen mukaan heistä korkeintaan yksi saattaa asettua Maltalle pysyvämmin.
Yleensä pelifirman palveluksessa vietetään vuosi tai pari. Jotkut lopettavat asiakaspalvelutyön parissa viikossa.
Saarta leimaa väliaikaisuuden ilmapiiri. Se johtuu paljolti siitä, että kukaan ei tiedä, kuinka kauan Maltan nettirahapelibisnes voi jatkua.
EU:ssa rahapelit ovat kiistakysymys, josta ei ole päästy yksimielisyyteen, ja unionin alueella on monta erilaista pelilainsäädäntöä. Esimerkiksi Ruotsi suunnittelee pelimarkkinoidensa avaamista ensi vuonna.
Suomessa hallitus puolestaan miettii parhaillaan keinoja, joiden avulla suomalaisten pääsyä ulkomaisille pelisivustoille voitaisiin tulevaisuudessa estää. Myös EU valmistelee selvitystä eri maiden mahdollisuuksista torjua laitonta rahapelaamista.
Jos EU muuttaa lainsäädäntöään tai pakottaa Maltan siihen, nettikasinojen on pakattava läppärinsä. Monissa pelifirmoissa on jo tehty varasuunnitelma sitä varten.
– Viro, Karibian saaret ja Gibraltar, Robert Reinikainen summaa vaihtoehtoja.
Johonkin niistä hänkin siirtää nettikasinonsa sitten kun se on välttämätöntä. Silloin myös työntekijät joutuvat tekemään isoja päätöksiä.
Jos nettikasinot lähtevät Maltalta, lähtevät myös saaren suomalaiset, Reinikainen uskoo.
– Ja sitten lähtevät kyllä kaikki muutkin ulkomaalaiset. Jos töitä tarjoavat peliyritykset lähtisivät, kuka jäisi tänne tekemään mitään muuta?
Teemu Maarela on väsynyt. Hän on katsonut yön NHL-pelejä kämppistensä kanssa ja tehnyt sen päälle työpäivän.
Työnantaja tukee harrastusta, sillä jääkiekkotietämyksestä on toisinaan työssä apua. Nykyään Maarela kirjoittaa peleihin ja vedonlyöntiin liittyviä sisältöjä kuten ohjeita ja taustajuttuja.
Jos Suomi olisi voittanut jääkiekon maailmanmestaruuden toukokuussa, Maarela olisi saanut vapaapäivän.
"Suomessa jengi vetää laput silmillä pitkin Mannerheimintietä."
Teemu Maarela
Mutta ilman ylimääräisiä vapaitakin on helppo rauhoittua. Maltalla kalenterimerkinnät eivät hallitse arkea.
– Suomessa jengi vetää laput silmillä pitkin Mannerheimintietä ja juoksee jokaiseen metroon, Maarela vertaa.
Maltalle tultuaan hän on omien sanojensa mukaan viettänyt paljon aikaa istumalla rantakivellä ja tuijottamalla merta. Toki hän Suomessakin saattoi pyöräillessään ajatella maiseman kauneutta.
– Mutta ei tullut mieleenkään pysähtyä ja istua alas.
Teemu Maarelaa elämässä Maltalla viehättää vapaus. Kun omaisuus kulkee rinkassa, on vartissa valmis vaikka muuttamaan muualle.
Hänen tärkein tulevaisuuden suunnitelmansa on maailman näkeminen Argentiinasta Vietnamiin. Eniten kauhistuttaa ajatus Suomeen jämähtämisestä ja asuntolainasta.
– Paljon mieluummin opettelen 33-vuotiaana surffaamaan Australiassa kuin palaan Suomeen rakentamaan uraputkea.
Viivi Rinkinen sanoo elävänsä mieluiten päivän kerrallaan. Tärkeintä on asua ulkomailla, mutta muita tulevaisuuden suunnitelmia hänellä ei ole. Ehkä joskus voisi palata Espanjaan, mutta ei Suomeen.
– Itse olen positiivinen luonne, mutta tuntuu, että Suomessa käydessä masentuneisuus alkaa tarttua. Enkä halua sitä.
Juttua varten on haastateltu myös Veikkauksen tutkimuspäällikköä Valtteri Merikalliota. Lähteenä käytetty lisäksi väitöskirjaa The Political Economy of Online Gambling in the European Union.
Täsmennetty klo 15.15: Veikkaus on ainoa yhtiö, joka saa mainostaa uhkapelejä Manner-Suomessa. Ahvenanmaalla toimii myös PAF-rahapeliyhtiö.
Lue myös:
Katso myös: