Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus antoi hyviä tuloksia siitä, miten kipsin levittämisellä pelloille voidaan vähentää ravinnepäästöjä.
Tutkimuksen vetäjä professori Markku Ollikainen antaa viisi syytä siihen, mitkä puoltavat kipsin käyttöä päästöjen vähentämisessä:
- Kipsi vähentää fosforin huuhtoutumaa pelloilta 50 prosenttia ellei enemmän. Kiintoaine ja leville ravintoa antava liukoinen fosfori vähenevät samalla ja vedet kirkastuvat.
- Tutkijat ovat kartoittaneet ne puoli miljoonaa peltohehtaaria, joille kipsiä voi levittää. Kipsin kuljetus on kuitenkin haasteellista. Ehdotus onkin, että peltoja kipsitettäisiin valuma-alue kerrallaan. Alkuun päästäisiin Saaristomeren alueelta, missä Suomi voi omilla toimillaan välittömästi vaikuttaa meren tilaan. Suomenlahti ja Selkämeri sen jälkeen.
- Kipsistä tulevan sulfaatin ei ole Savijoen tutkimuksessa havaittu vaikuttavan kielteisesti uhanalaisen vuollejokisimpukan, taimenen tai vesisammaleen menestymiseen.
- Kipsin käyttö on huomattavasti edullisempi keino fosforipäästöjen leikkaamiseen. Kipsillä saadaan välitön vaikutus ravinnepäästöihin ja hinta on noin kolmannes nykyisin käytössä oleviin menetelmiin, kuten vesistöjen suojakaistoihin, verrattuna. Kipsikäsittelyllä vähennetyn fosforikilon hinta on 70 euroa, nykymenetelmillä 220 euro.
- Kipsiä on tarjolla runsaasti. Siilinjärvellä on miljoonia tonneja sopivaa kipsiä, jossa ei ole raskasmetalleja tai radioaktiivisia aineita. Kipsiä saadaan myös muualta teollisuuden sivutuotteena. Luomupelloille sopivaa luonnonkipsiä louhitaan Latviassa, mutta sen hinta on kalliimpi. Suomen peltojen kipsitarve olisi noin 1,6 miljoonaa tonnia. Saman verran sitä syntyy joka vuosi Siilinjärven lannoitetehtaan jätteenä.
Lue myös: