PARKLAND Sarah Stricker hypistelee ranteessaan uutta punahihnaista korua, jonka mustaan kiveen on kaiverrettu nimi Peter ja sydämiä. Peter oli 15-vuotiaan Sarahin paras ystävä.
Viime ystävänpäivä erotti ystävykset iäksi. Peteristä tuli yksi Parklandin kouluampumisen 17 kuolonuhrista. Floridan verilöyly on kuluvan vuoden pahin Yhdysvaltain koulussa tapahtuneista ampumisista.
Laukausten kovat pamaukset ovat syöpyneet nuoren naisen mieleen. Stricker oli viereisessä luokkahuoneessa tulituksen alkaessa.
– Pikkusiskojeni pitää olla kotona varovaisia, kun he juoksentelevat ympäriinsä. Heidän on suljettava ovet paukauttamatta, Sarah kertoo.
Lukiolainen kertoo kovien äänien pelon lisäksi hänellä olevan muitakin trauman jälkeisen stressioireyhtymän oireita.
– Minulla on vaikeuksia nukkua. Herään joskus keskellä yötä ja joskus en nuku lainkaan. Saatan myös alkaa itkeä keskellä olohuonetta ilman syytä.
Tunteja ei enää pidetä veriteon tapahtumapaikkana olleessa rakennuksessa. Silti pelkästään rakennuksen ohittaminen tekee Sarahin mukaan pahaa. Koulupäivää ei helpota se, että ikkunasta näkee luokkahuoneen, jossa hän oli tulituksen alkaessa.
– Saatan murtua kesken oppitunnin. Yhtenä päivänä minä ja ystäväni romahdimme kesken kokeen ja itkimme kymmenen minuuttia. Koulupäivästä selviäminen on usein vaikeaa, Sarah kertoo ilmeettömänä.
Sarah ei ole yksin oireidensa kanssa. Parklandissa kerrotaan, että jotkut lapset ovat jääneet ampumisen jälkeen kotiopetukseen.
Ampuminen toi selkään läpinäkyvät reput ja portille poliisit
Parklandin lukiossa oppilaat kantavat nykyään selässään läpinäkyviä muovireppuja. Niiden tarkoitus on estää aseiden salakuljettaminen kouluun.
Aamuvarhaisella kouluun marssii hiljaisia nuoria, joista osa on kirjoittanut muovireppuunsa mustalla tussilla turhautumistaan. Osassa repuista viesti on alatyylinen. Sarah on kirjoittanut diplomaattisemmin "tämä ei ole ratkaisu".
– Läpinäkyvillä koulurepuilla päättäjät yrittävät vain näyttää tekevänsä jotain. Oikeasti he eivät edes yritä, Sarah sanoo.
Jokapäiväisenä todisteena turvallisuusuhasta Parklandin lukion portilla on useita poliiseja. Poliisin vartiotornista seurataan kouluun tulevaa liikennettä.
Heti ampumista seuraavana päivänä koululle saapuivat myös vapaaehtoiset turvamiehet eli Suojelusenkeleiksi itseään kutsuva maanlaajuinen ryhmä. Koulun portilla suojakatoksen alla istuu päivittäin pari kolme turvamiestä.
Barettipäiset David Clemente ja Romero Davis kertovat olevansa paikalla vähintään lukuvuoden loppuun. Heidät tunnetaan koodinimillä Cobra ja Black Cat. Osa nuorista näyttää heille lukiolaiskorttiaan.
– Olen nähnyt joillakin poliiseilla rynnäkkökivääreitä. Se ei auta mitään, vaan saa tuntemaan entistäkin turvattomammaksi.
Sarah arvelee, ettei hänen oloaan saisi tehtyä turvallisemmaksi enää oikein mikään.
Osavaltion ratkaisu oli koulujen aseistaminen – Parkland kieltäytyi
Floridan osavaltio korvamerkitsi 67 miljoonaa dollaria eli lähes 60 miljoonaa euroa kouluhenkilökunnan aseistamiseen. Parklandin alueen koulupiirikunta kuitenkin kieltäytyi. Koulupäättäjät haluaisivat rahat mieluummin mielenterveydestä huolehtimiseen.
Mielenterveyspalveluille on ampumisen jälkeen Parklandissa suuri tarve.
Sarah on käynyt keskustelemassa kokemastaan useiden eri terapeuttien ja kuraattoreiden kanssa. Oikean henkilön löytäminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi.
– Kommunikointi heidän kanssaan on hankalaa, sillä on vaikea saada heitä ymmärtämään, mitä tapahtui.
Sarah toivoisi apua muistojen käsittelemiseen ja yhtäkkisistä takaumista selviämiseen. Hän tosin toteaa, ettei voi toipua täysin koskaan.
Parklandin nuorille kerätty miljoonia
Sarah Strickerin ja muiden Parklandin lukion kouluampumisesta selvinneiden auttamiseksi on kerätty jo yli kahdeksan miljoonaa dollaria.
Rahoja keräävä Browardin piirikunnan koulutussäätiö järjesti toukokuun puolivälissä hyväntekeväisyyskonsertin, jonka tuotto meni kokonaisuudessaan avustusrahastolle.
Mahdollisia avunsaajia on 3 500, koska rahastosta apua voi hakea kuka tahansa koulussa ampumisen aikana ollut tai omaisensa menettänyt. Rahan saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla.
– Jos joku haluaa tehdä lapselleen muistomerkin, avata koulutusrahaston tai katsoo, että perhettä auttaisi parhaiten parin päivän matka Disneylandiin, sekin on mahdollista, säätiön markkinointipäällikkö Pejay Ryan kertoo.
Rahojen jako alkaa heinäkuussa.
Konserttiyleisön eteen heijastetaan kuvia Parklandin lukiossa kuolleista. Hän oli ystäväni, muusikko laulaa.
Sarah istuu penkissään äitinsä vieressä silmät kiinni.
Seuraavana päivänä Sarahin äiti viestii, ettei sovittu toinen tapaaminen enää onnistu. Edellisillan konserttipäivä on ollut Sarahille niin raskas kokemus, että koulupäivä jää taas välistä.
Lue myös:
Floridan kouluampuminen: 17 kuollut, ampujalla puoliautomaattikivääri