Pelastuslaitos sai ilmoituksen paikallaan pysyttelevästä joutsenesta, joka näytti jääneen jumiin jäätyneeseen veteen.
– Silloin oli loppusyksy, ja pakkasiakin oli jonkin verran ollut, joten lähdimme tarkistamaan tilanteen, Kymenlaakson pelastuslaitoksen palomestari ja eläinpelastaja Juha Säämänen kertoo.
Lintu näytti olevan kunnossa, mutta koska se ei liikkunut, pintapelastajat päättivät hakea sen pois. Samalla selvisi, että linnulla oli siipivamma, eikä se kyennyt lentämään. Joutsen vietiin lintuhoitolaan Pyhtäälle.
Joutsenen onni oli samalla toisen eläimen epäonni. Palomiehet panivat merkille linnun lähellä pyörineen ketun.
– Se taisi olla liikkeellä helpon saaliin toivossa.
Pulassa olevista eläimistä tehdään eniten ilmoituksia syksyllä sekä keväällä ja alkukesällä.
– Syyssesonki tietää ilmoituksia jäihin juuttuneista linnuista. Tällä hetkellä tulee ilmoituksia linnun- ja rusakonpoikasista, kiteyttää Juha Säämänen.
Käärmepihtejä ja eläinjarruja
Eläinpelastustehtävät vaativat ammattilaisilta sekä erikoisosaamista että erikoisvälineistöä.
– Eri kokoisia haaveja ja verkkoja vaikkapa sisätiloihin eksyneiden lintujen pyydystämiseen, käärmepihdit kyykäärmeille tai karanneille lemmikkikäärmeille sekä kuljetushäkkejä esimerkiksi kissoille tai koirille, luettelee Säämänen eläinpelastajien käyttämiä työkaluja.
Varastosta löytyy myös muun muassa eläinjarruja kiristettävällä silmukalla tai ilman. Eläinjarrun avulla Kotkassa saatiin toukokuussa pelastettua voimalaitokselle harhailemaan päässyt metsäkauris.
Eläinpelastustehtävät ovat usein loukkaantuneiden tai vääriin paikkoihin eksyneiden luonnovaraisten eläinten auttamista. Myös kotieläimiä kuten nautakarjaa saatetaan joutua pelastamaan. Työlistalle on kertynyt esimerkiksi maatilojen lietealtaaseen pudonneiden lehmien pelastamisia. Näissä tapauksissa ennen nostoa tarvitaan sukeltajan taitoja ja pintapelastajia sekä heidän helposti pestäviä pelastuspukujaan.
– Jokainen voi kuvitella, että lietealtaaseen mentäessä mukaan tarttuu aika miehekkäät hajut, hymähtää Säämänen.
Eläimiä pelastettaessa saatetaan tarvita myös vahvoja ja pitkävartisia hanskoja.
– Ne kestävät vaikka vahvan linnun kuten merikotkan nokan tai kynnet. Ja kissatkin voivat purra aika kovaa, kertoo Säämänen.
Erilaisia pelastusvälineitä kaikenkokoisille eläimille kissoista lehmiin ja hevosiin pelastuslaitoksen varastosta löytyy useita kymmeniä.
Yksi erikoisimmista laitteista on Kymenlaakson pelastuslaitoksen väen itsensä kehittelemät eräänlaiset apunostimet. Kyseessä ovat neljä harmaata, läpimitaltaan muutaman sentin ja pituudeltaan parin metrin mittaista putkea. Niitä ja paineilmaa voidaan käyttää apuna esimerkiksi suohon uponneen eläimen nostamiseksi.
– Putki upotetaan eläimen jalan vierestä pehmeään maahan. Putkea pitkin maan sisään johdetaan ilmaa eläimen jalan alle. Tämä tavallaan nostaa maata ylöspäin ja samalla myös eläintä.
Kuinka monta kertaa tätä menetelmää on tarvittu?
– Ei vielä kertaakaan. Helsingin pelastuslaitokselta lainatulla hevosen kokoisella ja painoisella mallikappaleella nostoa on harjoiteltu. Kyllä se toimii, vakuuttaa Säämänen.
Eläinpelastustehtävät saavat oman auton
Kymenlaaksossa pelastuslaitos varautuu eläintehtäviin tänä vuonna myös aivan uudella tavalla. Pelastuslaitos saa kuluvan vuoden aikana käyttöönsä "eläinten ambulanssin" eli eläinpelastusauton, jotka ovat vielä melko harvinaisia Suomessa.Vastaavia autoja on tähän asti ollut kolmen Helsingin auton lisäksi yksi Turussa.
– Auto on jo olemassa, mutta sen sisustaminen ja varustelu ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Olemme käyneet hieman ottamassa mallia Helsingin vastaavasta autosta, paljastaa Säämänen.
Pelastuslaitoksen käytössä aiemminkin olleesta autosta tehdään Kotkassa oma versio, siitä tulee eräänlainen palonsyyntutkinnan ja eläinpelastustehtävien yhteinen auto. Eläintehtävissä tarvittava välineistö kuljetetaan muusta autosta eristettynä, jotta palonsyyntutkinnassa tarvittava kalusto säilyy auton niin kutsutussa puhtaassa osassa.
Autossa voidaan kuljettaa myös loukkaantuneita eläimiä.
– Hevosta tai lehmää autoon ei saa. Koira, joutsen tai esimerkiksi lammas sen sijaan mahtuvat, kertoo Säämänen.
Eläinten pelastamiseen satsaamista Juha Säämänen pitää sanalla sanoen tarpeellisena.
– Eläimet ovat ihmisille rakkaita ja usein myös arvokasta omaisuutta. Lain mukaan meidän tehtävänä on muun muassa omaisuuden suojelu ja pelastaminen tarvittaessa.
Lisää eläinpelastajia
Eläinten pelastamiseen liittyvät tehtävät ovat viime vuosina olleet lievässä nousussa. Vuosina 2015–2017 koko maassa tehtäviä oli noin 2500, sitä ennen lukema pyöri kahden tuhannen tietämissä.
– Kymenlaaksossa eläintehtäviä on vuodessa noin 100, kertoo Juha Säämänen.
Ihmisten kynnys soittaa palokunta paikalle auttamaan pulaan joutuneita eläimiä on matala – joskus jopa liiankin matala.
Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitoksessa on huomattu, että ihmiset eivät aina tunnista eläinten luonnollista käyttäytymistä, olipa sitten kyse linnunpoikasesta, oravasta tai rusakosta. Esimerkiksi oravanpoikasista saatetaan tehdä hälytys silloin kun ne lähtevät pesästään tutkimaan ympäristöä.
Kymenlaakson pelastuslaitoksella eläinpelastamisiin on varauduttu kaikissa työvuoroissa.
– Jokaisessa vuorossa on yksi henkilö, jolla on eläinten pelastamiseen tarvittava erikoisosaaminen, sanoo Säämänen.
Osaamista tulee koko ajan myös lisää. Säämänen on toinen Kymenlaakson palomestareista, jotka vastaavat yhdessä Kaakkois-Suomen pelastusalan liiton kanssa sopimus- eli vapaaehtoisten palokuntien henkilöstön kouluttamisesta eläintehtäviin.
Koulutuksessa ei ole kyse ainoastaan cityeläjiksi muuttuneiden harhailevien kauriiden pelastamisesta, vaan kyse on myös ihmisten omaisuuden, kuten hevosten tai lehmien pelastamiseen perehtymisestä.