BERLIINI Esikoistaan odottava berliiniläinen opettaja Katrin Wiesner on epätoivoinen.
Hän on ripustanut raskausmahansa ympärille pahvikyltin, jossa lukee: "Ei mahdollisuutta päiväkotipaikkaan". Wiesner on kahdeksannella kuulla raskaana. Päiväkotipaikan etsiminen on jo pitänyt aloittaa, vaikka paikkaa tarvitaan yli vuoden päästä.
– Niissä sanotaan jo nyt, että ne ovat täynnä. En olisi ikinä uskonut, että tilanne on tämä, koska olen vielä raskaana eikä lapsi ei ole vielä edes syntynyt.
Tarina on hyvin tyypillinen Berliinissä.
Wiesner osallistui lauantaina arviolta 3 000 berliiniläisvanhemman mukana mielenosoitukseen, jossa vaadittiin lisää päiväkoteja ja henkilökuntaa niihin.
Berliinissä – ja koko Saksassa – syntyy nyt harvinaisen paljon lapsia. Maahanmuutto ei ole ainoa syy. Syntyvyyttä ovat lisänneet valoisa taloudellinen tilanne ja parantuneet perhe-edut, jotka ovat kannustaneet kolmikymppiset saksalaiset lisääntymään.
Mutta palvelut eivät ole kehittyneet syntyvyyden tahdissa.
Toista lastaan odottava Karina Bilo on mukana osoittamassa mieltä päiväkotipaikkojen lisäämisen puolesta helteisenä lauantaina.
Päiväkotipaikan saaminen nelivuotiaalle esikoispojalle Lukalle oli lähes kokopäivätyötä. Bilo kirjoitti miehineen yli sataan eri päiväkotiin hakemuksen, soitti perään ja kävi monessa paikan päällä.
– Lopulta saimme yhdestä paikan.
Keskitettyä hakujärjestelmää ei ole. Kahden lapsen isä Peter kertoo saaneensa lapsilleen päiväkotipaikat kontaktien avulla. Hän tunsi ihmisiä, jotka ovat päiväkodeissa töissä ja jotka osasivat vinkata vapautuvista paikoista.
– Paikan saa suhteilla, Peter sanoo lapsi sylissään.
Christiane ja Jana Döring osallistuivat marssille kaksi- ja nelivuotiaiden lastensa kanssa. Jana Döringin mukaan etsimistä ei voi aloittaa liian aikaisin.
– Paikkaa pitää alkaa etsiä siinä vaiheessa, kun lapsen tekoa edes alkaa suunnitella.
Berliinistä on tulossa lapsiperheiden paratiisi. Yksi syy ovat Suomeenkin verrattuna erittäin anteliaat perhe-edut.
Koko Saksassa syntyy nyt enemmän lapsia kuin kertaakaan 20 vuoteen, kertovat tuoreimmat syntyvyystilastot vuodelta 2016 (siirryt toiseen palveluun). Noususta huolimatta syntyvyys on yhä EU-maiden keskitasoa, noin 1,59 lasta naista kohti.
Yksi syy on maahanmuutto. Saksaan saapui vuodesta 2015 alkaen yli miljoona turvapaikanhakijaa. Tilastojen mukaan ulkomailla syntyneet naiset saavat keskimäärin enemmän lapsia kuin syntyperäiset saksalaisnaiset.
Mutta maahanmuutto ei ole ainoa suurta syntyvyyttä selittävä tekijä. Erityisesti 30–37-vuotiaat saksalaisnaiset saavat nyt aiempaa enemmän lapsia.
Berliinissä vauvabuumi näkyy selvästi. Molempina vuosina 2016 ja 2017 Berliinissä syntyi 41 000 lasta, mikä on lähes kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2015.
Myös muuttovoitto tuo kaupunkiin lisää lapsia. Berliinissä on nyt 50 000 lasta enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Berliinistä onkin tulossa lapsiperheiden paratiisi. Yksi syy ovat Suomeenkin verrattuna erittäin anteliaat perhe-edut.
Kylttiä mahassaan kantavan Katrin Wiesnerin esikoisen on määrä syntyä heinäkuussa.
Syntymästä alkaa vuoden kestävä vanhempainvapaa, jonka aikana Wiesner saa noin 65 prosenttia palkastaan vastaavan korvauksen. Jos lääkäripuoliso Normund Jans pitää osan vanhempainvapaasta, perhe saa kaksi lisäkuukautta eli yhteensä 14 kuukautta ansiosidonnaista vanhempainvapaata.
Kun vanhemmat palaavat töihin, lapsi laitetaan päivähoitoon eli saksalaisittain Kitaan. Päivähoitomaksuja on alennettu portaittain (siirryt toiseen palveluun) ja elokuusta lähtien Berliinin päiväkodit ovat kaikille täysin maksuttomia. Perheet maksavat kuussa vain 23 euron ruokamaksun.
Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta on 192 euroa kuukaudessa, eli kaksi kertaa Suomen lapsilisän verran.
Berliini vetää lapsiperheitä myös kaupungin imagon vuoksi.
– Syntyvyys on kasvussa, koska Berliini on niin houkutteleva nuorille perheille. Berliini on yhä edullinen, ja täällä on paljon mahdollisuuksia, Berliinin kätilöliiton johtaja Rinne-Wolf sanoo.
Berliiniläisnaisten pitää nykyään varata etukäteen paikka sairaalasta tai synnytyskodista, jottei supistusten alettua jää ovien ulkopuolelle.
Lapsia syntyy nyt niin paljon, että kätilöistä on jo pulaa. Oman kätilön etsiminen vaati Katrin Wiesneriltä samanlaisen sähköposti- ja puhelinrumban kuin päiväkotipaikan löytäminen.
– Olen kirjoittanut 30 sähköpostia ja puhunut puhelinvastaajiin, ja aina saanut vastauksen, ettei tilaa ole. Aloitin kätilön etsimisen tammikuussa ja lapsi syntyy heinäkuussa. Etsiminen on turhauttavaa, koska alkaa tuntua siltä, että en ole toivottu raskauden ja lapsen vuoksi, Wiesner sanoo.
Kätilöliiton Rinne-Wolfin mukaan heidän toimistolleen soittaa päivittäin useita epätoivoisia naisia, jotka eivät ole onnistuneet löytämään kätilöä. Moni jää kokonaan ilman kätilön palveluita.
Saksassa pakollinen sairasvakuutus kattaa syntymästä ja siihen liittyvästä terveydenhoidosta koituvat kulut. Jokaisen pitää kuitenkin itse etsiä raskausajan terveyttä valvova lääkäri ja kätilö, jota tarvitaan erityisesti synnytyksen jälkeen lapsivuodeaikana. Neuvolan kaltaista järjestelmää ei ole.
Kätilöpula näkyy myös synnytyssairaaloissa. Berliiniläisnaisten pitää nykyään varata etukäteen paikka sairaalasta tai synnytyskodista, jottei supistusten alettua jää ovien ulkopuolelle.
Wiesner ei onnistunut löytämään Berliinistä synnytyspaikkaa, joten hänen on lähdettävä synnytyksen alettua kaupungin ulkopuolelle. Nimi on nyt yhden sairaalan listalla. Tuntuu silti tympeältä synnyttää kotikaupungin ulkopuolella.
Kätilöyhdistyksen johtajan Rinne-Wolfin mukaan kätilöpulalla on jo dramaattisia seurauksia.
– Kuulemme naisista, jotka ovat ajaneet kolmesta kuuteen eri sairaalaan ja heidät on aina käännytetty ovelta. Lopulta seitsemännen sairaalan luona he ovat joutuneet synnyttämään parkkipaikalla.
Kätilöiden vähäinen määrä johtuu huonosta palkkatasosta ja myös siitä, että moni kätilö tekee osa-aikaista viikkoa. Työssäkäyvistä saksalaisnaisista 47 prosenttia tekee osa-aikaista työviikkoa.
Päiväkotikriisi ja kätilöpula ovat Saksassa jo suuri puheenaihe, joka vaikuttaa politiikkaan.
Eilen maanantaina Saksassa julkaistiin Bertelsmann-säätiön tutkimus (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan köyhät perheet maksavat yhä suhteessa tuloihin eniten päivähoidosta.
Heikossa asemassa ovat myös ne, joilla ei ole suhteita, kielitaitoa tai neuvoja kikkailla jonotuslistojen kanssa. Erityisesti maahanmuuttajilla voi olla vaikeuksia päästä palveluihin kiinni, vaikka juuri kotiutumista varten päiväkotipaikka on tärkeä.
Perheministeri Franziska Giffeyn mukaan tavoitteena on vähitellen siirtyä maksuttomaan päivähoitoon koko Saksassa. Hallitus on varannut päivähoidon kehittämiseen 3,5 miljardia euroa vuoteen 2021 saakka. Bertelsmann-säätiön mukaan rahaa tarvitaan selvästi tätä enemmän, jopa noin 15 miljardia euroa vuodessa.
Poliitikot ovat alkaneet Rinne-Wolfin mukaan pikkuhiljaa herätä myös kätilöpulaan. Kätilöitä koulutetaan nyt lisää. Rinne-Wolf toivoo myös palkkatasoa, jolla pystyisi elämään hyvin Berliinissä. Asuntojen vuokrat ovat Berliinissä nousussa.
Rinne-Wolf sanoo, että kätilöpulaa osattiin ennakoida jo vuosia sitten. Poliitikoilla sen sijaan kesti reagoida.
– Vasta otsikot naisista, jotka eivät mahdu synnyttämään sairaaloihin tai jotka käännytetään ovelta, herättivät poliitikkojen kiinnostuksen. Jotain onneksi tapahtuu nyt.