Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimus selvitti lasten kotihoidon tuen vaikutusta lasten hoitomuotoon ja lasten suoriutumiseen neuvolan kognitiivisissa testeissä. Kognitiivisia taitoja ovat tietojenkäsittelytaidot, kuten ajattelu, oppiminen, muistaminen ja ongelmanratkaisu.
Tulokset osoittivat, että kotihoidon tuen nostaminen kuntalisien avulla pidensi äitien kotihoitojaksoja. Lapsiin pitkä kotihoito vaikutti siten, että he saivat keskimäärin huonompia tuloksia neuvolan kognitiivisia taitoja mittaavissa testeissä kuin varhaiskasvatuksessa olevat ikätoverinsa.
– Tulosta voi tulkita siten, että varhaiskasvatuksessa opetetaan pienillekin lapsille jotain hyödyllistä, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.
Erot suurimmillaan hieman ennen esikouluikää
Suurimmillaan erot kognitiivissa taidoissa olivat 4–5-vuotialla lapsilla. Heidän kognitiivisia taitojaan mitataan neuvolassa Lene-testillä (leikki-ikäisten neurologisen kehityksen seurantatesti). Testissä pitää esimerkiksi tunnistaa päävärit ja piirtää ihminen, jolla on pää, vartalo ja raajat.
Erot kuitenkin hävisivät lasten kasvaessa siten, että peruskoulun päättötodistuksen arvosanoissa tai ylioppilastutkinnon arvosanoissa vaikutusta ei enää ollut.
– Vaikka varhaiskasvatus näyttää neuvolatestien perusteella oleva eduksi yllättävän nuorille lapsille, niin erojen myöhempi häviäminen ehkä vaimentaa huolta siitä, jos ei laita lapsia varhaiskasvatukseen, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen.
Suomessa lapset muita Pohjoismaita pidempään kotihoidossa
Tutkimus ei ota kantaa päiväkodin tai kotihoidon muihin vaikutuksiin kuin kognitiivisissa testeissä menestymiseen. Siinä ei tutkittu hoitomuodon vaikutusta esimerkiksi kiintymyssuhteiden muodostumiseen tai stressiin, jota lapsiryhmä voi päivähoidossa aiheuttaa.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen kuitenkin arvioi, että stressi tai lapsen muu paha olo todennäköisesti näkyisi jollakin tavalla myös neuvolatesteissä negatiivisesti.
Pikkulasten hoitamismuodon valinta herättää vahvoja tunteita ja mielipiteitä. Vanhemmat haluavat antaa lapsilleen parhaan mahdollisen alun elämään, joten valinta kotihoidon tai päivähoidon välillä on tärkeä. Uusi tutkimus antaa lisää tietoa tämän päätöksen tueksi.
Suomessa alle 3-vuotiaita on kotihoidossa selvästi enemmän kuin monessa muussa OECD-maassa. Kotona hoidetaan paljon myös yli 3-vuotiaita varsinkin verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vasta esikouluiässä eli 6-vuotiaina suomalaislapset tulevat yhtä paljon varhaiskasvatuksen pariin kuin muissa Pohjoismaissa.
Yksi syy kotihoidon suureen suosioon on lasten kotihoidon tukijärjestelmä, joka kannustaa monia vanhempia hoitamaan lapsia pitkään kotona. Päätökset tuen määrästä ovat poliitikkojen käsissä.