Perinteisten lankapuhelimien katoaminen on pannut pelastuslaitoksen miettimään, miten ihmiset saavat hälytetyksi apua pitkien sähkökatkojen aikana.
Matkapuhelinten toiminta on nimittäin epävarmaa, jos virta katkeaa. Vaikka puhelimessa riittäisi akkua, yhteys voi katketa, jos virta loppuu tukiasemilta.
Perinteiset lankapuhelimet sen sijaan toimivat myös sähkökatkojen ajan. Lankapuhelimet eivät tarvitse verkkosähköä, sille niiden tarvitsema käyttöjännite syötetään puhelinlankaa pitkin.
Esimerkiksi viime talvena tykkylumi katkoi sähköjä Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, minkä seurauksena myös matkapuhelimet alkoivat hiljentyä.
112-hätänumeron tavoittaminen voikin pitkän sähkökatkon aikana osoittautua mahdottomaksi. Sen vuoksi Kymenlaaksossa on ensimmäisenä Suomessa otettu käyttöön hätätilanteisiin tarkoitettu yleisöpuhelin. Niin sanottuja Apua-puhelimia on tarkoitus asentaa maaseudulle. Apua-puhelimet toimivat viranomaisverkossa.
Ideana on parantaa ihmisten mahdollisuuksia saada hätäpuhelut perille, kun matkapuhelinverkot ovat poissa pelistä.
– Apua-puhelimia on tarkoitus asentaa pienille paikkakunnille, missä on pelkästään sopimuspalokunta. Paloasema on kylällä se piste, mistä ajatellaan, että apu saadaan, jos tietoyhteys katkeaa. Pienen paikkakunnan asemalla ei välttämättä kuitenkaan ole ketään päivystämässä. Puhelimesta voikin soittaa avunpyynnön, selittää Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.
Näin Apua-puhelin toimii
Ensimmäinen Apua-puhelin on asennettu Miehikkälän paloaseman seinään. Yleisöpuhelin sijaitsee keltaisen suojalaatikon sisällä. Laatikon kannessa on musta luurin kuva, ja laatikon sisältä löytyy neljä painiketta. Painikkeista kolme on tarkoitettu hälytyksen tekemistä varten.
Painamalla Apua palokunta -painiketta puhelin tekee automaattisen palohälytyksen. Silloin Miehikkälän paloaseman pelastajat saapuvat asemalle, josta he lähtevät esimerkiksi sammuttamaan paloa tai raivaamaan tielle kaatunutta puuta. Vastaavasti Apua sairaankuljetus -painikkeella hälytys ohjautuu ensivasteyksikölle, joka auttaa sairaustapauksissa. Muita hätätilanteita varten puhelimessa on myös Apua muu -painike.
Painikkeista alimmainen on tarkoitettu puhumista varten. Sitä pohjassa pitämällä voi keskustella Kymenlaakson pelastuslaitoksen päivystäjän kanssa.
– Sieltä sitten vastaillaan ja kysellään, että mikä on hätänä, kertoo Miehikkälän paloaseman päällikkö Jukka Viipuri.
Puhelimella ei saa yhteyttä hätäkeskukseen, vaan linja avautuu Kymenlaakson pelastuslaitokseen. Pelastuslaitos kysyy hälytyksen tehneeltä tarkentavia tietoja avun tarpeesta, ja välittää tiedot tarvittaessa hätäkeskukselle.
"Onneksi puhelinta ei ole tarvinnut käyttää"
Apua-puhelimella tehdyn hälytyksen jälkeen ensimmäiset pelastajat saapuvat asemalle minuuteissa. Miehikkälän paloasemalla ei ole vakituista henkilöstöä, joka päivystäisi asemalla. Pelastajat koostuvat vapaaehtoisista, jotka lähtevät hälytyksiin esimerkiksi työpaikalta tai kotoa.
Asemalle saavuttuaan pelastajat menevät hälytyksen tehneen henkilön juttusille. Jos kyse on esimerkiksi tulipalosta, voidaan hälyttäjä ottaa mukaan pelastusajoneuvoon, jotta tämä voi näyttää tien tapahtumapaikalle.
Jos kyse on sairaskohtauksesta, aloittaa ensivasteyksikkö hoitotoimenpiteet asemalla ennen ambulanssin saapumista.
Tähän mennessä Miehikkälässä ei Apua-puhelimella ole tehty ainuttakaan hälytystä.
– Onneksi puhelinta ei ole tarvinnut toistaiseksi käyttää, ja toivottavasti sitä ei koskaan tarvitsekaan. Se on kuitenkin varotoimenpide, jos ihmisellä ei ole muuta vaihtoehtoa tavoittaa apua, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.
Pelastustoimi on valmistautunut matkapuhelinverkon katkoksiin
Matkapuhelinverkko ei toimi ilman tukiasemia, jotka sijaitsevat esimerkiksi maastoon sijoitetuissa mastoissa. Haja-asutusalueiden tukiasemilla on vara-akut, joissa virtaa riittää noin kolmeksi tunniksi. Kolmea tuntia pitempään kestävät sähkökatkot saattavat aiheuttaa häiriöitä matkapuhelinten kuuluvuuteen.
Pelastustoimi on valmistautunut matkapuhelinverkon häiriöihin ja katkoksiin erilaisin varotoimenpitein.
– Tilannekohtaisesti perustetaan esimerkiksi päivityspisteitä paloasemille, jonne ihmiset voivat saapua hakemaan apua. Pelastuslaitos pystyy suunnittelemaan aika nopeastikin alueellisia järjestelmiä. Meillä on kattava paloasemaverkosto, sanoo sisäministeriön pelastusosaston ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö Taito Vainio.
Pelastuslaitokset harjoittelevat myös sitä varten, että matkapuhelinverkko ei toimi lainkaan. Matkapuhelinverkon häiriöt laajemmalla alueella aiheutuvat yleensä pitkästä sähkökatkosta, mitkä johtuvat useimmiten huonosta säästä, esimerkiksi myrskyistä, runsaista lumisateista, jäätävistä sateista tai salamaniskuista. Sähköverkko voi olla myös mahdollinen terrorismin ja sotatoimien kohde.
– Jos hätäviestit eivät kulje lainkaan ja sähkökatkotilanne kylmänä aikana pitkittyisi, lähtisimme esimerkiksi paikan päälle tarkistamaan, että pitäisikö esimerkiksi kotona asuvat ikäihmiset evakuoida. Se missä järjestyksessä tällaista tehdään, neuvoteltaisiin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimenpuolen kanssa, sanoo Taito Vainio sisäministeriöstä.
Hätäpuhelu toimii operaattorista riippumatta
Sisäministeriön mukaan matkapuhelinverkon häiriöt ovat Suomessa olleet tähän mennessä mittakaavaltaan pieniä. Matkapuhelinoperaattorin mukaan vaikein tilanne voi syntyä maaseudulla.
Haja-asutusalueella kuuluvuus voi olla yksittäisten tukiasemien varassa, ja kaikkialla ei ole useamman operaattorin vahvaa peittoa. Silloin parin tukiaseman vikaantuminen voi synnyttää katvealueen, jossa puhelimet hiljenevät.
112-hätänumeron tavoittaa matkapuhelimella kaikista varmimmin, jos alueella on useita operaattoreita.
Yhden operaattorin varassa olevia alueita on kuitenkin Suomessa lopulta vähän.
– Hätäpuhelu toimii operaattoririippumattomasti. Tällä on haluttu varmistaa, että vaikka yhden operaattorin verkko ei toimi, voi 112:een saada yhteyden, sanoo johtaja Tommi Säilä.
Jos matkapuhelin ei kaikesta huolimatta löydä verkkoa, on olemassa pieni niksi, joka voi auttaa.
– Ymmärrän, että hädän hetkellä tähän ei välttämättä ole aikaa, mutta sim-kortin irrottaminen voi auttaa. Silloin puhelin hakeutuu paremmin olemassa olevaan verkkoon, sanoo Tommi Säilä.
Lankapuhelimet ovat aataminaikaisia
Operaattori muistuttaa, että lankapuhelimet saattavat toimia moitteettomasti vaikka matkapuhelimet lakkaisivat toimimasta.
– Jos on todella haastava tilanne ja apua tarvitsee nopeasti ja mobiiliverkko ei toimi, niin sitten pitää hakeutua sellaiseen paikkaan, mistä apua voi hälyyttää. Voi mennä esimerkiksi naapuriin, missä on kiinteä puhelinverkko, sanoo johtaja Tommi Säilä Telia Oy:stä.
Silti lankapuhelimetkaan eivät toimi kaikissa olosuhteissa. Yhteys voi katketa, jos puhelinlinjan päälle kaatuu esimerkiksi myrskyn aiheuttamana puu. Laajalta alueelta katkenneiden lankalinjojen korjaaminen on myös hidasta puuhaa. Lankayhteyksien palauttaminen myrskytuhojen keskellä voikin kestää pitkään.
Sen sijaan matkapuhelinyhteydet palaavat nopeasti, kun sähkö saadaan kulkemaan tukiasemille.
Pelastuslaitoksen mukaan matkapuhelimet ovatkin lisänneet ihmisten turvallisuutta huomattavasti.
– Olisi todella aataminaikaista hommaa, että ainoastaan lankapuhelimella päästiin tekemään palohälytys. Jos ajatellaan, että esimerkiksi kolaripaikalla piti etsiä lähin lankapuhelin, niin nyt onnettomuuspaikalta pystyy kutsumaan apua välittömästi. Avunsaanti on nopeutunut merkittävästi, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.
Apua-puhelin on moderni versio 1950-luvun tekniikasta
Kymenlaaksossa seuraava Apua-puhelin on tarkoitus asentaa Jaalaan.
Apua-puhelmien kaltainen yleisöpuhelin ei ole keksintönä aivan uudenlainen. Esimerkiksi vielä 1970-luvun alussa kaupungeissa saattoi olla punaisia puhelinlaatikoita, joista sai tehtyä palohälytyksen.
– Ja jos mennään oikein kauas taaksepäin, niin esimerkiksi Miehikkälässä oli sireeninkäynnistin paloaseman seinässä muistaakseni esimerkiksi 1950-luvulla. Siitä pystyi herättämään palokunnan. Apua-puhelin on tästä moderni versio, sanoo Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtaja Vesa Parkko.
Esimerkiksi puolustusministeriö on tehnyt ohjeet (siirryt toiseen palveluun)pitkien sähkökatkojen varalle.