Timo Stavitski istuu pää painuksissa bussissa jossain Rovaniemen ja Kuopion välillä. Elokuun alun vieraspeli KuPSia vastaan on päättynyt 0–3-tappioon ja 18-vuotias laituri pelasi jälkimmäiset 45 minuuttia.
Pelin ensimmäisessä maalissa kokenut Ville Saxman karkaa Stavitskilta pukkaamaan pallon RoPSin verkkoon. Myöhemmin toisella jaksolla nuorukainen hukkaa pallon keskialueella ja KuPS iskee jälleen maalin.
Tappion hetkellä mieltä painaa moni asia. Loukkaantuminen heti ensimmäisissä harjoituksissa, ongelmat reisi- ja säärivaivojen kanssa sekä paineet tehdä näyttävä läpimurto Veikkausliigassa. Siksi hän on Rovaniemelle lähtenyt, pelaamaan isoja minuutteja tavalla, joka avaisi ovet Euroopan isoihin liigoihin.
Näiden pelien eteen on uhrattu paljon. Lukio on jäänyt käytännössä kesken, vaikka Stavitski virallisesti jatkaa koulunkäyntiä myös Rovaniemellä. Perhe on yli 800 kilometrin päässä Kirkkonummella.
Stavitski tarttuu puhelimeen.
– Soitin matkalla äidille, että lopetan nyt futiksen. Että tulen Kirkkonummelle taas opiskelemaan, hän muistelee.
Äiti, Natalia Stavitski, kehottaa pelaamaan kauden loppuun.
Joulukuussa uutisoidaan, että Stavitski siirtyy 600 000 euron korvausta vastaan Ranskan pääsarjaan ja SM Caenin joukkueeseen. Hän debytoi sarjapelissä Bordeaux'ta vastaan hieman yli kuukautta myöhemmin.
Näppejään jää nuolemaan muun muassa Barcelona, jonka junioriorganisaatiosta Stavitskille tarjotaan paikkaa.
Viileä viikinki
Sehän on itsestäänselvää, kun pysähtyy miettimään. Normandia, normannien eli pohjoisen miesten valtakunta.
Kauan ennen toisen maailmansodan D-daytä näille rannoille nousivat viikingit, jotka hiljalleen asettuivat nykyisiin Ranskan luoteisosiin.
Stade Malherbe Caenin logossa irvistelee tätä nykyä sarvihattuun sonnustaunut partasuu. Kaupungin linnan on rakennuttanut karvan verran alle 1000 vuotta sitten Vilhelm Valloittaja.
Stavitskiin ei vedonnut historia, vaan mahdollisuus päästä pelaavaan kokoonpanoon ja pitkä sopimus.
– Kun tulin tutustumaan tähän paikkaan, ei ollut todellakaan tarkoitus heti allekirjoittaa. Olin 99-prosenttisesti menossa toiseen seuraan. Tykkäsin kaupungista ja stadionista. Siitä, mitä joukkue ja omistajat puhuivat minulle.
– Päätin, että allekirjoitan heti paikan päällä.
Arki kirkontornien kaupungissa on silkkaa jalkapalloa, olosuhteiden pakostakin. Stavitski on aloittanut ranskan opinnot, mutta ei puhu kieltä. Hieman Oulua vähäväkisemmässä Caenissa se tarkoittaa, että kontakti paikallisiin jää rajalliseksi.
Kopissa puhutaan ranskaa lukuisilla aksenteilla ja vain kourallinen pelaajia taitaa muita kieliä. Stavitski tilaa ruokansa ja taksinsa englanniksi.
Väliaikainen asunto on viiden minuutin kävelymatkan päässä stadionista, sillä lukion ohella autokoulu jäi Rovaniemellä kesken. Siksi on pitänyt tyytyä pieneen kaksioon, jossa on omat ongelmansa.
– Täällä ei ole lämmintä vettä. Minulle on kyllä kauan luvattu, että se hoidetaan, Stavitski naureskelee.
Ajanvietteenä on pelikonsoli, jonka päällä lepää RoPSin ja Klubi 04:n aikaiselta pelikaverilta, Leo Väisäseltä lainattu vuosikerta-Fifa.
– Normaali arki on sellaista, että käyn treeneissä, syön, olen kotona ja sitten meillä on toiset treenit. Sitten syön ja olen kotona. Seuraava päivä periaatteessa sama, Stavitski kertoo.
– Vähän samanlaista kuin Rovaniemellä.
"Nyt jätetään kaikki ylimääräinen"
Vastustajan voi ohittaa monella tavalla, mutta Timo Stavitski pystyy siihen äärimmäisen yksinkertaisesti. Pallo eteenpäin ja juoksurytmin vaihdos. Puolustavan pelaajan ennakointi ja laidan puolella pitäminen eivät auta, koska kirkkonummelaisen jalat tikkaavat maantiekiitäjämäisellä frekvenssillä.
Kun Stavitski on kentällä terveenä ja kasvot kohti vastustajan maalia, häntä on äärimmäisen vaikea pysäyttää suorasta juoksusta ilman rikettä.
RoPSin päävalmentaja Juha Malinen tunsi pelaajan vahvuudet erinomaisesti, niiden takia hän hankki nuorten maajoukkuemiehen Lappiin. Viime kaudella läpimurtopeliä saatiin kuitenkin odottaa.
Sitten alkoi tapahtua.
– Yhdessä aamupalaverissa ilmoitin, että nyt loppui Timon taskuihin tulot. Nyt jätetään kaikki ylimääräinen pelistä, nykyään alle 19-vuotiaiden maajoukkuetta luotsaava Malinen muistelee.
Hänen luotsaamansa RoPSin pelitavassa laiturin odotettiin tulevan oikea-aikaisesti taskuihin eli vastustajan muodon väleihin aukeaviin tiloihin pelattavaksi. Tämä vaatii jatkuvaa havainnointia ja nopeita päätöksiä lyhyessä ajassa. Siihen nuori pikakiituri ei ollut vielä RoPSissa valmis.
Malinen veti mutkat suoriksi, ja seuraavaksi Stavitski pyöritti Interiä Rovaniemen keskuskentällä, miten halusi. RoPS vei 4–2-voiton, laituri teki kaksi maalia ja syötti yhden.
Turkulaisten puolustus ei yksinkertaisesti ehtinyt mukaan, kun Stavitski tempokuljetti palloa kohti maaliviivaa.
– Oli itsellekin yllätys, että ero oli noin selkeä, Malinen myöntää.
KuPS-tappion pettymyksen ja synkät ajatukset olivat jääneet taka-alalle. Malista naurattaa, kun hänelle kertoo tarinan puhelusta kotiin.
– Tuollaisia ylireagointeja nuorilla tapahtuu. Se oli hätähuuto, jolla haettiin sympatiaa, valmentaja toteaa.
Isoisän jalanjäljissä
Elettiin 1990-luvun loppua. Nikolai ja Natalia Stavitski olivat hankkineet yliopistokoulutuksen Moskovasta, ja seuraava askel toi pariskunnan Suomeen. Nuori pari asui ensin Lahdessa, mutta muutti pian töiden perässä Helsinkiin.
Nikolai Stavitski on syntynyt Neuvosto-Virossa, Natalia Kazakstanissa. Natalian isovanhemmat olivat suomalaisia, joten pariskunta katsottiin vuoden 1990 asetuksen perusteella paluumuuttajiksi.
Perheen esikoinen syntyi heinäkuussa 1999 ja innostui jalkapallosta kuusi, seitsemän vuotta myöhemmin. Lopulta Stavitskit asettuivat Kirkkonummelle, siinä vaiheessa jo nelihenkiselle perheelle sopivan rauhalliseen paikkaan.
– Vaimo on kuulemma ollut koulussa nopea. En minäkään ollut hitain, mutta mitään urheilutaustaa ei ole, Nikolai Stavitski summaa poikansa huippuominaisuuden taustoja.
– Hänen isoisänsä on pelannut jalkapalloa aika pitkään Kazakstanissa. Ehkä tämä on periytynyt häneltä.
KyIF:n laadukkaassa 1999 syntyneiden ikäluokassa Timo oli kirkkain tähti, joka hallitsi pelejä ylivoimaisella nopeudellaan. Juniorivalmentaja halusi painottaa joukkuepelaamista ja taitojen laajempaa kehittymistä, joten välillä Stavitski joutui toppariksi, välillä penkille miettimään syöttämisen perusperiaatteita.
HJK kiinnitti huomion yhteistyöseuran lahjakkaaseen pelaajaan ja kauden 2016 Stavitski vietti Klubi 04:n riveissä Kakkosessa.
Vaimo muutti 16-vuotiaana Kazakstanista Moskovaan opiskelemaan, niin siinä mielessä tämä oli helpompaa.
Nikolai Stavitski
Kakkoslaji eli jääkiekko putosi repertuaarista jo alakouluiässä.
– Meillä on ollut lapsesta asti niin, että kausi pelataan loppuun ja sitten voi tehdä mitä tahansa, Nikolai Stavitski sanoo.
– Kun hän pelasi jääkiekkoa ja jalkapalloa yhtä aikaa, niin sovimme, että jääkiekon voi lopettaa kauden jälkeen.
Niinpä Natalia Stavitskilla oli vastaus valmiina, kun poika soitti tien päältä kesken huonosti sujuneen Veikkausliiga-kauden.
– Oli jotain puhetta, että hän tulisi takaisin Rovaniemeltä. En uskonut siihen, Nikolai Stavitski toteaa.
Pojan päätös lähteä Lappiin tavoittelemaan unelmaa ammattilaisuudesta ei ollut perheelle kuitenkaan helppo. Natalia-äiti nauroi epäuskosta, kun Timo kertoi mahdollisuudesta lähteä napapiirille.
Suunnitelmissa oli ollut kausi Lahdessa, isoäidin huomassa.
– Jos miettii, että vaimo muutti 16-vuotiaana Kazakstanista Moskovaan opiskelemaan, niin siinä mielessä tämä oli helpompaa, Nikolai Stavitski toteaa.
Perhe on tiivisti yhteyksissä päivittäin. Kun Stavitskia kuvataan Urheiluruutua varten, hän ottaa haastattelutilanteesta kuvan, jonka lähettää ensimmäiseksi äidilleen. Ei esimerkiksi kaveriporukan viestiryhmään.
Veikkausliiga-kauden jälkeen isä oli tukena sopimusneuvotteluissa, joissa tehtiin tärkeä seuravalinta.
– Sellaisessa tilanteessa on hyvä olla mukana joku, jonka kanssa jutella. Minä olin se joku, Nikolai Stavitski kertoo roolistaan.
– Timo tietää kuitenkin jalkapallosta paljon enemmän. Päätös oli täysin hänen.
"Ihan sairasta"
Otsikot olivat kieltämättä näyttäviä, kun Timo Stavitski kävi tutustumassa Barcelonan junioriorgansaatioon. Siellä pelit edustusjoukkueessa olisivat kuitenkin jääneet hamaan tulevaisuuteen.
– Näissä siirroissa pitäisi huomioda se, että valitaan sellainen seura, johon oikeasti halutaan, Juha Malinen sanoo.
SM Caen on vakiinnuttanut hissiliikkeen jälkeen paikkansa Ranskan pääsarjassa. Kaudella 2015–2016 joukkue oli liigan seitsemäs, kahtena edellisenä keväänä seura on päätynyt kamppailemaan putoamista vastaan.
– Barcelonassa hän olisi joutunut opinahjoon ja jalostukseen. Pikkuisen pienemmässä seurassa oli jo hankkiessa ajatus, että kuuma pelaaja on pystyy siirtämään pelin painopisteen keskialueelta maalintekoalueelle, Malinen arvioi.
Stavitski seurasi seuraan saapumisensa jälkeen Caenin 0–1-tappion Lilleä vastaan vielä katsomosta. Seuraavassa ottelussa Bourdeaux'ssa hän oli avauksessa.
Ensimmäinen peli kotistadionilla suurseura Olympique de Marseille'ta vastaan oli huumaava.
– Tietenkin yleisö tykkää, debyyttipelaajaa yritetään aina tsempata. Meidän fanipääty huusi nimeäni jossain chantissä. Se oli ihan sairasta, Stavitski myhäilee.
Kun paikalliselta taksikuskilta kysyy, onko Timo Stavitskin tuttu pelaaja, hän tiedustelee, mistä lajista on kysymys.
Ehkä autoilija oli kiireinen, kun Stavitski teki maalin ja oli pohjustamassa toista helmikuisessa ottelussa, josta Caen eteni Ranskan cupissa puolivälieriin ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Varsinainen peliaika Metziä vastaan päättyi 1–1 ja jatko-ottelun jälkeen oltiin lukemissa 2–2. Normandialaiset ratkaisivat voiton rangaistuspotkuilla.
Stavitskista tuli kolmas suomalainen maalintekijä Ranskan cupissa. Aiemmat onnistujat ovat Aulis Rytkönen ja Teemu Tainio.
– Oli sellainen fiilis, että aha, nyt tuli jo eka maali, Stavitski sanoo.
Kevään aikana pelejä kertyi yhteensä 11. Minuutteja Stavitski sai alun jälkeen hajanaisesti, sillä sairastelu ja lihasvaivat rajoittivat pelaamista.
Lisäksi Caenin kierre kohti liigan häntäpäätä muuttui jyrkemmäksi, mitä lähemmäs sesongin päätös tuli.
Kauden viimeisestä kymmenestä pelistä joukkue raapi kolme pistettä. Putoamiskarsinnan kanssa flirttailu ja kevääseen päättyvä sopimus teki päävalmentaja Patrice Garandesta ailahtelevaisen.
Stavitski pelasi 90 minuuttia äärimmäisen tärkeässä huhtikuun lopun taistossa Toulousea vastaan, joka päättyi maalittomaan tasapeliin. Sitten suomalainen seurasi pari peliä penkiltä ja lievä reisivamma piti hänet sivussa päätöskierroksilta.
Caen pelastui karsinnoilta taistelemalla maalittoman 90-minuuttisen kauden viimeissä pelissä PSG:tä vastaan.
Stavitskin ura jatkuu pääsarjatasolla.
– Tässä on ollut minulle hyvä alku. Pääsin heti pelaamaan aika hyviä minuutteja, Stavitski summaa.
Vasta 18-vuotiaana hän on ylittänyt kaikki tavoitteet, jotka hän oli uralleen osannut asettaa. Ammattilaisuus Euroopan viidenneksi kovimmassa jalkapallosarjassa, paikka edustusjoukkueessa ja arvokkaita minuutteja kentällä.
Kaiken iskeminen peliin on tuonut tulosta vain puolessatoista vuodessa. Sellainen tilanne voi olla vaikea käsitellä.
– Tuli vähän sellainen, oho, tämä tapahtui jo nyt, Stavitski myöntää ajatelleensa talvella.
– Mutta ei se tarkoita, että lopettaisin töiden tekemisen. Jos tämä tapahtui näin nopeasti, niin miksei mennä vain eteenpäin.
Lue myös:
Suomalaislupaukselta huikea läpimurto Ranskan cupissa - maali ja syöttö saldona!
RoPS-lupaus isolla summalla Ranskaan - Barcelona joutui pettymään
Alle 19-vuotiaiden EM-lopputurnaus huipentuu – näin seuraat otteluja Ylen kanavilla
Jalkapallohuuma valtaa Pohjanmaan – Minihuuhkajien EM-avausottelu loppuunmyyty
Valakari putosi alle 19-vuotiaiden kotikisojen EM-joukkueesta – tässä koko joukkue