Suuret maasto- ja turvepalot ovat työllistäneet täyspäiväisesti pienen Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen palomiehiä useita päiviä. Tälläkään viikolla hengähdystaukoa ei ole saatu, vaan paloja on sammuteltu lähes päivittäin muiden tehtävien lomassa.
Kuivuus ja kuumuus on tehnyt koko maasta paloalttiin, ja maasto- ja metsäpaloja on ollut toukokuussa lähes tuhatkunta.
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos päätyi poikkeukselliseen ratkaisuun: nostamaan vapaaehtoisten palokuntien varallaolovalmiuttua korkeammaksi kuin koskaan.
– Vakituinen väki on kuormittunut, kun useita maastopaloja on ollut samaa aikaa vielä monta peräjälkeen ja palokaluston huoltourakka vielä päälle. Tästä haetaan nyt pientä helpotusta heidän jaksamiseensa, kertoo pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen.
"Valmius maksaa, mutta niin suurpalotkin"
Miehistön valmius on korotettu nyt jopa nelinkertaiseksi. Viime viikosta lähtien Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen 18 paloasemalla on ollut valtaosin neljä palomiestä hälytysvalmiudessa ympäri vuorokauden. Aiemmin varalla oli vain yksi työntekijä.
– Kustannuksia tulee lisää, se on selvä. Mutta jos ajatellaan suurpaloista koituvia sammutusmenoja ja vahinkoja, niin tämä summa saadaan moninkertaisesti takaisin, huomauttaa pelastuspäällikkö Pylkkänen.
Kohotettu valmius jatkuu ainakin maanantaihin saakka, mutta ehkä pidemmällekin, jos kuiva sää jatkuu.
Paloja on ollut paljon ja ne ovat olleet laajoja
Vastaavaa toukokuuta ei ole ollut kymmeneen vuoteen. Siitä tekee poikkeuksellisen maastopalojen määrä, päällekkäisyys ja laajuus. Palomiehiä on kuormittanut myös kaluston huolto: esimerkiksi paloissa nokeentuneita letkuja on pesty Kokkolassa kilometritolkulla.
Toukokuussa on syttynyt poikkeuksellisen paljon maastopaloja koko maassa ja myös Keski-Pohjanmaalla. Toukokuussa alueen pelastuslaitos sammutti kolmisenkymmentä maastopaloa – enemmän kuin kahtena edellisenä toukokuuna yhteensä.
Palot ovat myös olleet tuhoisampia kuin yleensä: yhdessä palossa on tuhoutunut keskimäärin viisi hehtaaria. Aiempina vuosina vastaava luku on ollut alle hehtaarin.
Maastopalojen on useimmin sytyttänyt työkoneesta lähtenyt kipinä turvetuotantoalueella tai metsänkunnostustöissä.
Läheltä piti -tilanteita kentällä
Pelastuspäällikkö Terho Pylkkäsen mukaan kuin ihmeen kaupalla onnettomuuksia ei töissä ole sattunut, vaikka lähellä on ollut. Väsyneenä työskentely altistaa työturvallisuusriskeille.
– Onneksi läheltä piti -tilanteita on ollut vain muutama. Yhdessä tapauksessa mönkijä ajoi ojaan turvekentällä, ja toisessa johtoauton rengas puhkesi kesken keikan.
Kuumissa olosuhteissa myös energian- ja juomansaanti on mietitty tarkasti.
– Tavallisen ruuan lisäksi mukana on myös retkimuonaa ja urheilujuomiakin. Ylikuormitusta yritetään välttää työn jaksottamisella ja riittävän pitkillä tauoilla.
