Poliisin tietoon tullut väkivalta samassa taloudessa asuvien pariskuntien välillä on kääntynyt selvään laskuun.
Viranomaiset tilastoivat viime vuonna reilut 3 000 tapausta, joissa väkivaltaa esiintyi avo- tai avioparien välillä. Kolmena edellisenä vuonna tapauksia on ollut 500-600 enemmän.
Tilastokeskus arvioi, että lasku johtuu osin parisuhteiden muodossa tapahtuneista muutoksista.
– Avioliittojen määrä on laskenut ja pariskunnat eivät välttämättä muuta enää samaan asuntoon. Silloin avoparit eivät näy meidän rekistereissämme, kertoo yliaktuaari Kimmo Haapakangas Tilastokeskuksesta.
Pudotus on ollut suurin opiskeluiässä olevilla nuorilla avo- ja aviopareilla. 21–24-vuotiailla ylöskirjattujen väkivaltatapausten määrä väheni jopa kolmanneksella. Toisaalta tapausten määrä väheni selvästi myös vanhemmilla, 44–64-vuotiailla.
– Olen miettinyt, minkä verran Kelan asumistuen muutos on vähentänyt yhteiseen asuntoon muuttamista etenkin opiskelijapariskunnilla, Haapakangas toteaa.
Kelan mukaan yksin asuvien asumistuensaajien määrä kasvoi selvästi viime vuonna. Tuensaajia oli viime vuoden lopussa yli 250 000, kun vuoden 2016 lopussa heitä oli 150 000. Kelasta arvioidaan, että muutos asumistukeen on voinut vaikuttaa pariskuntien asumismuotoon, mutta tietoa asiasta ei ole.
Samalla jääkaapilla
Opiskelijoiden asumislisä poistui viime kesänä, ja opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin.
Muutos kohtelee huonosti niitä opiskelijoita, jotka asuvat yhdessä töissä käyvän avopuolison kanssa. Kun aiemmin käytössä ollut opiskelijoiden asumislisä laskettiin opiskelijan omien tulojen mukaan, on yleinen asumistuki ruokakuntakohtainen.
Ruokakunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka käyvät samalla jääkaapilla. Jos samalla jääkaapilla vierailevien henkilöiden tulot ovat yhteensä liian suuria, ei asumistukea myönnetä – vaikka pariskunnan opiskelija eläisi pelkällä opintotuella.
Kelan mukaan kyseessä on ruokakunta, jos asunto on vuokrattu yhteisellä vuokrasopimuksella. Silloin ei ole väliä sillä, ovatko kyseessä kaverit vai avopuolisot.
Väkivaltaiset exät
Vuonna 2017 tilastoiduista perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksesta yli joka kolmas oli avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa. Osuus on ollut laskussa vuodesta 2009 lähtien.
Väkivalta entisten avio- tai avopuolisoiden välillä on sen sijaan ollut viime vuosina kasvussa. Viidennes kaikesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tapahtui viime vuonna entisten avio- tai avopuolisoiden välillä.
Luku saattaa olla todellisuudessa suurempikin, sillä tilastoissa näkyvät vain poliisille ilmoitetut tapaukset.
– Tapausten määrän nousu voisi selittyä sillä, että uskalletaan erota väkivaltaisesta suhteesta. Toisaalta rikosilmoitusta kumppanista ei ole helppo tehdä, Haapakangas toteaa.
Hän viittaa Ylen viikonloppuna julkaisemaan juttuun parisuhdeväkivaltaa kokeneesta naisesta, joka epäröi rikosilmoituksen tekemistä pitkään.
Yli 80 prosenttia entisten tai nykyisten avo- ja aviopuolisoiden välisen väkivallan uhreista oli viime vuonna naisia. Tänään torstaina julkaistun selvityksen mukaan naiset kohtaavat Suomessa EU-maista toiseksi eniten väkivaltaa. Edelle kiilaavat vain Latvia ja Tanska.
Yli puolet rikoksista pahoinpitelyitä
Poliisin tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta kokonaisuutena on kääntynyt laskuun. Viranomaisten tietoihin kirjattiin viime vuonna 8 300 perheväkivallan uhria, kun kahtena edellisenä vuonna heitä oli noin 8 800.
Väkivaltaa esiintyi väkilukuun suhteutettuna eniten Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Vähiten tapauksia oli Etelä-Karjalassa. Tilastoihin päätyneestä perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puolet tapahtui samassa asunnossa asuvien henkilöiden välillä.
Kaikista tilastoiduista perhe- ja lähisuhdeväkivaltarikoksista hieman yli puolet oli pahoinpitelyitä ja runsas viidennes lieviä pahoinpitelyitä.