Vallankumous on alkanut. Tekoäly opettaa robottiautoja ajamaan (siirryt toiseen palveluun)muun liikenteen joukossa, kirjoittaa verkkouutisia ja löytää pian syöpäsoluja lääkäreiden ottamista potilaskuvista.
Toukokuussa internetjätti Google kohahdutti tekoälypiirejä esittelemällä sovelluksen, joka osaa varata ajan hiustenleikkuuseen.
Keskustelu kulki seuraavasti:
- Kampaamo: Miten voin auttaa?
- Tekoäly: Soitan varatakseni asiakkaalleni hiustenleikkuun toukokuun kolmannelle päivälle.
- Kampaamo: Toki, pieni heti…
- Koneäly: Mm-hmm..
Tekoäly ynähteli juuri kuten ihminen tekisi, eikä kampaamon työntekijä huomannut tilanteessa mitään erikoista. Hetken tuntui kuin puhelinlinjan molemmissa päissä olisi ollut elävä olento (video (siirryt toiseen palveluun)). Uutisissa kyseltiin, olisiko tässä ensimmäinen tekoäly, joka läpäisisi todellista koneälyä mittaavan Turingin testin (siirryt toiseen palveluun).
Suomessa vieraileva Googlen johtava tekoälytutkija Greg Corrado hillitsee innostusta.
– Nykyinen tekoäly jää kauas siitä, mitä voisimme kutsua yleiseksi ja laajaksi älykkyydeksi. Tekoäly on tällä hetkellä sitä, että rakennamme ohjelmistoja, jotka vaikuttavat siltä, että niissä on jonkinlaista käyttökelpoista älykkyyttä.
Corrado painottaa sanaa "vaikuttavat". Tekoälyllä ei Corradon mukaan ole vielä rahtuakaan arkijärkeä. Ohjelmistoilla voidaan suorittaa vain kapeasti rajattuja tehtäviä. Tämä pätee myös kampaamoon soittaneeseen Duplex-avustajaan.
– Duplex-teknologia on kiinnostava siksi, että se on yksi pisimmistä ketjuista, joita näistä yksittäisistä tekoälyn säikeistä on koottu, Corrado sanoo.
Miten tekoäly oppii kaiken?
Tekoälyllä ei ole vielä arkijärkeä, mutta teknologian kehitys on ollut nopeaa. Corradon mukaan tämä johtuu tietokoneiden tehojen kasvamisesta sekä siitä, että ohjelmistot ovat oppineet entistä paremmin hahmottamaan säännönmukaisuuksia.
Tänään tekoälyä ei vain ohjelmoida – sitä opetetaan esimerkin voimalla.
– Perinteinen lähestymistapa oli kirjoittaa käskyjä ja kaavoja. Ikään kuin voisimme tavoittaa älykkyyden tällä tavoin, Corrado sanoo.
– Koneoppiminen on uudempi ajatus. Emme yritä kuvata asioita kaavoilla vaan annamme koneelle esimerkkejä älykkäästä toiminnasta ja opetamme sen imitoimaan noita esimerkkejä.
Kun tekoälylle näytetään tuhansia kuvia koirista, se oppii tunnistamaan koiran. Ihmisen ei välttämättä tarvitse edes ymmärtää, miten kone ratkaisuunsa päätyy. Tällä tavoin Google jo järjestelee älypuhelimilla otettuja kuvia käyttäjien puolesta.
Samaa periaatetta voidaan Corradon mukaan soveltaa myös lääketieteellisten kuvien tulkinnassa – ja pian monella muullakin alalla.
– Teollisessa valmistuksessa, terveydenhuollossa, rahoitusalalla, energia-alalla, maataloudessa, Corrado luettelee.
Viekö tekoäly työt?
Tänä viikonloppuna tuhannet nuoret päättävät koulutiensä. Mikä olisi työ, jota tekoäly ei pian tekisi ihmistä paremmin?
– Kyse ei ole korkeasta tai matalasta koulutuksesta vaan siitä, onko työ yksinkertaista ja rutiininomaista vai vaatiiko se luovuutta ja ihmisten välistä vuorovaikutusta, Corrado sanoo.
– Jos työ on jotain, jota pidät todella tylsänä, se voi olla tehtävä, johon tietokone soveltuu.
Greg Corradon mukaan tekoäly ei siis uhkaa unelmatyöpaikkaasi.
– Niin lakimiesten kuin kampaajienkin töitä olisi vaikea automatisoida – emmekä sitä erityisesti edes haluaisi.
Valtaako tekoäly maailman?
Ihmiskuntaa orjuuttava villiintynyt tekoäly on science fiction -elokuvien ja televisiosarjojen perusjuoni. Tekoälyyn liittyviä huoliaan on tuonut esiin myös hiljattain edesmennyt tiedemies Stephen Hawking (siirryt toiseen palveluun)sekä Teslan perustaja Elon Musk (siirryt toiseen palveluun).
Onko ihmiskunnalla syytä huoleen? Corrado on joutunut vastaamaan samaan kysymykseen lukemattomia kertoja.
– Kun katson tekoälystä kertovaa elokuvaa, tunne on todennäköisesti sama kuin Indiana Jonesia katsovalla arkeologilla. Viihdyttävää, mutta ei minun työni ole tuollaista, Corrado sanoo.
– Todellisuudessa saamme parhaimmillaankin aikaan melko yksinkertaisia sovelluksia, joilla yritetään suorittaa tarkkaan rajattuja tehtäviä.
Tekoälyn pitkän tähtäimen vaikutuksista on Corradon mukaan tärkeää puhua, mutta aivan eri syystä.
– Tekoälyllä on taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia yhteiskuntaan – samalla tavoin kuin oli internetillä tai älypuhelimilla aikanaan. Meidän pitää keskustella siitä, miten teknologiaa tuodaan yleisesti saataville, Greg Corrado sanoo.
Greg Corradon mukaan olisi vahinko, jos tekoälyn hyödyt jäisivät yhdelle toimialalle tai yhteen maailmankolkkaan.
– Tästä syystä monet tekoälyn tutkijat, mukaan lukien me Googlella, kannattavat avoimen lähdekoodin ohjelmistotuotantoa sekä vapaata tieteellistä tutkimusta.