Alle 16-vuotiaille Kelan myöntämää vammaistukea sai viime vuoden lopussa lähes 35 000 lasta. Yli puolella tukea saavista lapsista on taustalla mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö. Sen perusteilla vammaistukea maksettiin noin 20 000 lapselle.
– Tuen saajien määrä on lisääntynyt parissa kymmenessä vuodessa lähes 80 prosentilla. Osalla tuen saajista on lisäksi kehitysvammadiagnoosi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön rinnalla, kertoo tilastosuunnittelija Reeta Pösö Kelasta.
Erityisesti psyykkisen kehityksen häiriön perusteella tukea saavien määrä on Pösön mukaan ollut jatkuvassa kasvussa. Viimeisen 10 vuoden aikana määrä on kasvanut 43 prosenttia.
– Asiantuntijalääkärimme kuitenkin arvioivat, että osittain kasvu saattaa johtua tarkemmasta diagnostiikasta eikä itse psyykkisten kehityshäiriöiden rajusta kasvusta, sanoo Pösö.
Psyykkiset kehityshäiriöt lähinnä poikien murhe
Poikien osuus psyykkisen kehityksen häiriön perusteella tukea saavista on lähes 80 prosenttia ja yli puolet tuen saajista on alle 10-vuotiaita.
Suurin osa tällä perusteella tukea saavasta vajaasta 10 000 lapsesta kärsii puheen ja kielen kehityshäiriöistä ja loput kehityshäiriöistä, jotka voivat olla monimuotoisia tai laaja-alaisia.
Kelan tilastot paljastavat, että seuraavaksi eniten, psyykkisen kehityksen häiriöiden jälkeen, tukea myönnettiin lapsuus- tai nuoruusiässä alkaneiden käytös- ja tunnehäiriöiden ja älyllisen kehitysvammaisuuden perusteella.
Suurin osa saa kuussa reilun 90 euron tuen
Alle 16-vuotiaan vammaistuki on porrastettu kolmeen suuruusluokkaan lapsen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeen mukaan.
Perustuen määrä on tällä hetkellä reilu 90 euroa, korotetun tuen määrä yli 200 euroa ja ylimmän tuen määrä yli 400 euroa.
Suurimmalle osalle mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella tukea saavista maksetaan Pösön mukaan alinta tukea.
Se onko lapsella yksi tai useampia diagnooseja, ei määrää tuen tasoa.
Yleisesti taso määräytyy Pösön mukaan siten, että kun hoidon tarve on viikoittaista, myönnetään perustuki, kun se on vaativaa tai päivittäistä korotettu tuki ja kun ympärivuorokautista ylin tuki.
Noin 13 prosenttia tukihakemuksista hylätään
Kelan tilastot osoittavat, että viime vuonna mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriön perusteella haetuista vammaistuista hylättiin noin 13 prosenttia.
Kelan etuuspäällikkö Niina Järviö toteaa, että lapsen kokonaistilanne ja hoitosuhde määrittelevät yhdessä lääkärin lausunnon kanssa tuen saamisperusteet. Diagnoosi yksin ei siis ratkaise tukea eikä toisaalta esimerkiksi lapsen käyminen säännöllisessä viikoittaisessa terapiassa ole alimmankaan tuen saamisen ehto.
– Mikäli lapsen vanhempien mielestä Kelan päätös on virheellinen, siihen voi hakea oikaisua Kelassa esimerkiksi lisäselvitysten kera, ja sen jälkeen vielä muutosta Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa, Järviö kertoo.
Yli 16–vuotiaiden tueksi vammaistuki ja kuntoutusraha
Sen jälkeen kun vammaistukea saanut lapsi on täyttänyt 16 vuotta, on nuorelle mahdollista anoa nuoren kuntoutusrahaa ja / tai 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.
Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta 16–19-vuotiaille, mikäli nuoren työ- tai opiskelukyvyn katsotaan heikentyneen.
Yli 16 vuotta täyttäneen vammaistuen tavoitteena taas on tukea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön jokapäiväistä elämää, työtä tai opiskelua.
Korj. 4.6. klo 21.40 tai -> ja / tai viimeisen alaotsikon jälkeen 1. kappaleessa.
Muutettu 6.6. klo 22 toiseksi viimeisen alaotsikon jälkeen oikaisun haku ensin Kelassa ja myöhemmin Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa.