Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola tunnetaan värikkäistä ja kantaaottavista kirjoituksistaan. Viime lauantaille päivätty kirjoitus on kuitenkin yksi värikkäimmistä. Samalla se on jonkinlainen peiliin katsomisen jälkeinen tilitys.
Kirjoitusta ei ole linkitetty Vuokraturvan sivuille, mutta voit lukea sen kokonaan tästä.
Venäläistä rulettia yhtiölainoilla
Metsola pitää uusien kerrostaloasuntojen myynnissä yleistynyttä suurta yhtiölainaosuutta venäläisenä rulettina, joka uhkaa romuttaa asunto-osakeyhtiöiden vakaan luottoaseman. Lisäksi Metsolan mielestä asunto-osakkeita sijoitusmielessä ostaneet saavat turhan anteliaan veroedun, jos taloyhtiö tulouttaa lyhennykset kirjanpidossaan.
Asuntosijoittajana Metsola kertoo itse aikoinaan keksineensä sijoittajalle edullisen mallin ja edistäneensä sen yleistymistä. Uusimmassa kirjoituksessaan hän katuu asiaa, koska katsoo sen muuttuneen ”ilmestyskirjan pedoksi”. Hän päättää kirjoituksensa vihjaamalla, että tämä porsaanreikä kannattaisi ehkä tukkia.
Kirjoituksen lähettämisen jälkeen Timo Metsola ilmeisesti sulki kännykkänsä ja kannettavan tietokoneensa ja lähti viikon lomalle. Vuokraturvan toimistosta kerrottiin maanantaina aamulla, että hallituksen puheenjohtajaa on mahdoton tavoittaa hänen lomansa aikana.
Kirjoitus kerää kiitosta, mutta myös hämmentää
Timo Metsolan vuodatus on herättänyt kuitenkin paljon kommentteja. Uudiskohteiden suuria taloyhtiölainoja on arvosteltu kiihtyvään tahtiin sekä viranomaisten että pankkien taholta. Metsolan purkautuminen tulee nyt uutena lisänä itse sijoittajien taholta.
– Olen [sijoittajan veroedusta] täsmälleen samaa mieltä. Tämä on ihan älyttömän edullinen yksityiselle asuntosijoittajalle ja kaiken kaikkiaan ihan järjetön juttu, asuntomarkkinoiden konkari ja pitkäaikainen kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha sanoo.
Inha on Metsolan kanssa samaa mieltä siitä, että suuren yhtiölainan avulla sijoittaja pääsee pienellä summalla asuntoon käsiksi ja veroetu viimeistelee sijoituksen kannattavuuden. Tilanne on nyt vain päässyt karkaamaan käsistä.
– Kyllähän asuntorakennuttajat ovat mielellään voidelleet uusien asuntojen myyntiä isoilla yhtiölainoilla. Näin asuntojen hinnat on myös voitu pitää korkeina, sehän näkyy tilastoistakin, Matti Inha sanoo.
Kiinteistöliiton puheenjohtajuuden Inhalta keväällä perinyt Timo Nieminen on toista mieltä asuntojen hintojen nousun syistä.
– Luulen, että tämä asuntojen hintakehitys johtuu enemmän tarjonnan vähäisyydestä suhteessa tarpeeseen näillä kasvualueilla kuin että se johtuisi yhtiölainan osuudesta, Nieminen sanoo.
Ison rakennusyhtiön, SRV:n varatoimitusjohtajana Nieminen kuitenkin myöntää, että uudiskohteissa isot yhtiölainat ovat edesauttaneet asuntojen myyntiä.
– On sillä varmaan merkitystä. Ehkä jotkut näkevät taloyhtiön velan ja henkilökohtaisen velan erilailla, mutta kyllä ne summat pitää yhteen laskea. Valistunut ostaja kyllä ymmärtää, että hän ei ole ostamassa koko asuntoa 30 prosentin omalla osuudella, vaan velan sisältämä hinta on se kauppahinta.
– Näistä yhtiölainoista käytävä keskustelu alkaa olla jo myrsky vesilasissa. Keskustelu on paikallaan ja asioista pitää puhua avoimesti, mutta tällä hetkellä tilannetta ylidramatisoidaan.
Puuttuvatko poliitikot veroetuun?
Matti Inha muistuttaa, että nykyiseen tilanteeseen on osaltaan voitu joutua myös sen vuoksi, että henkilökohtaisten asuntolainojen korkovähennys verotuksessa on poistunut jo lähes kokonaan
– Oman asunnon ostajilla ei ole enää porkkanaa maksaa yhtiölainaa pois. Sehän on ihan sama, jos se menee sieltä yhtiölainan kautta pois, kun korkotasokin on suunnilleen sama, Inha kärjistää.
Myös Suomen Pankin pankkivaltuuston puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) puuttui hiljattain asuntojen lainoittamiseen ja varsinkin sijoitusasuntojen verokohteluun.
Vanhanen kirjoitti kesäkuun alussa MTV:n uutisten nettivierasartikkelissaan, että poliitikkojen piirissä on tällä hetkellä paljon ymmärrystä korjaustoimille.
Aivan kuin Timo Metsola olisi lukenut Vanhasen artikkelin ja lopetti sen jälkeen oman kirjoituksensa vihjaukseen siitä, että edellä kuvattu verotuksen porsaanreikä mahdollisesti vielä tukitaan.
Lue myös:
Piilovelka kasvaa Suomessa vauhdilla – jopa 70 prosenttiaasunnon hinnasta yhtiölainaa