Suomen riistakeskus Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma on tyytyväinen keskiviikkoaamuna julkaistuun suden kanta-arvioon.
Luken arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 20 susilaumaa ja susikannan painopiste on siirtynyt itä-Suomesta läntiseen Suomeen. Vuosi sitten laumoja oli 14.
– Olen yhtä mieltä siitä, että tuolta meidän susikantamme näyttää. Uskon, että myös kentällä näkemykset ovat hyvin yhtäläiset kanta-arvion kanssa, Luoma sanoo.
Lähihistorian suurin susikanta
Luken mukaan läntisellä kannanhoitoalueella oli maaliskuussa 16 susilaumaa. Susien kokonaismäärä oli 108-122, kun se vuotta aikaisemmin oli 70-80.
Läntisellä kannanhoitoalueella susien määrä on kasvanut edellisestä arviosta noin kolmanneksella.
Pohjanmaalla susien määrä on kaksinkertaistunut. Luoma sanoo, että kanta-arvion mukaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla on nyt 6 laumaa ja yksi statukseltaan epäselvä reviiri. Susia on yhteensä 31-36.
– Meillä on nyt lähihistorian suurin susikanta tällä hetkellä, Mikael Luoma sanoo.
Kanta-arvio perustuu kuitenkin maaliskuun lukuihin. Sen jälkeen toukokuussa sudelle ovat syntyneet poikaset. Mille reviireille, siitä ei ole vielä tietoa.
Susien läheisyys pelottaa Kurikassa
Kurikan Juonenkylässä, lähellä Jurvan rajaa asuva Leena Latvala ei ole sutta nähnyt, mutta hänen perheensä kodin lähellä on tehty susihavaintoja. Niin lähellä, että perheen eskarilainen oli kevään ajan koulukuljetusten piirissä.
– Meillä on tarkoitus hakea petokyytiä myös syksyllä ja se toivon mukaan meille myönnetään, Latvala sanoo.
Kolmilapsisen perheen koti on ns. Jurvan reviirillä, lähellä aluetta, jolla liikkuu Takanevan susilauma. Susien läheisyys pelottaa, varsinkin lasten puolesta.
– Eihän se tietysti jokapäiväistä ole, että ne pihaan tulisivat, mutta se on se mahdollisuus, että kohtaa suden jopa pihassa tai kävelylenkillä tai metsäretkellä. Ei tee oikein mieli lähteä minnekään varsinkaan pimeällä ja yksin, Leena Latvala sanoo.
Latvala on tyytyväinen keskiviikkona julkaistuun suden kanta-arvioon.
– Totuutta lähempänä ollaan nyt arvioissa. Tuntuu, että viesti on mennyt perille eli tilanne arvioiden suhteen on parempi tällä hetkellä.
Odotettuja lukuja
Suden kanta-arvion ilmestymistä oli pohjalaismaakunnissa odotettu ja sen sisältö tullaan varmasti lukemaan tarkasti läpi. Luoma kehuu arviota perusteelliseksi ja laajaan aineistoon perustuvaksi.
– Kyllä sitä monet ovat odottaneet. Nyt saadaan virallinen näkemys siitä, millainen susikanta meidän maakunnissa on ja pystytään arvioimaan kannan elinvoimaisuutta. Lisäksi voidaan pohtia niitä toimenpiteitä, mitä susikannan hoidolle jatkossa tarvitaan.
Susien määrä on puhuttanut pohjalaisia pitkin talvea. Se, että uusi kanta-arvio kertoo susien määrän kasvaneen selvästi, on helpotus – asiaa ei ole vain kuviteltu.
– Täytyy muistaa, että joillain arvioilla oli 2017 kanta-arviossa vain pari sutta. Sitten ne saivat toukokuussa pennut ja sen jälkeen ei ollut selkeää kuvaa, paljonko niitä on, Luoma miettii.
Tiedotusta ja yhteistyöryhmiä
Mikael Luoman mukaan Suomen susikanta ei ole vielä elinvoimainen. Hän arvelee, että kannan säätelyyn perustuvaa susikannan hoitoa Suomeen siis tuskin tulee. Tapauskohtaisella harkinnalla ja erityisluvalla voidaan erityistä vahinkoa aiheuttavat sudet kuitenkin kaataa.
– Ministeriö tulee asetuksellaan sitten säätämään kiintiötä ja perusteita, millä vahinkoyksilöitä voidaan lähteä poistamaan, Luoma sanoo.
Nyt, kanta-arvion ilmestyttyä, Mikael Luoma peräänkuuluttaa tiedottamista sudesta ja sen käyttäytymisestä. Susi on ollut pitkään monelta alueelta pois ja sitä ei tunneta.
– Kyllä sudet ovat tulleet Pohjanmaalle jäädäkseen. Niiden kanssa totutellaan elämään yhdessä tästä eteenpäinkin.
Luoma kannustaa myös susireviiriyhteistyöryhmien perustamiseen. Tällä hetkellä niitä toimii ainakin Suupohjassa kaksi. Riistakeskus avustaa ryhmien perustamisessa.
– Ne ovat paikallisista koostuvia ryhmiä, joissa pohditaan sitä, mitä toimenpiteitä tarvitaan, että rinnakkaiselo suden kanssa voisi onnistua.
Pelkoa, vihaa ja suojelua: Seitsemän kysymystä ja vastausta susista
