Merentutkimusalus Aranda on laskettu vesille vajaan vuoden kestäneen peruskorjauksen jälkeen. 15 miljoonaa euroa maksaneen remontin myötä Aranda on entistä ympäristöystävällisempi ja sen käyttökustannukset ovat aikaisempaa pienemmät. Tästä huolimatta alus on vaarassa jäädä vähäiselle käytölle.
Arandaa hallinnoivan Suomen ympäristökeskuksen rahoitusta on leikattu, mikä heijastuu suoraan merentutkimusaluksen meripäiviin. Tällä hetkellä Syken budjetti on noin 50 miljoonaa euroa. Arandan käyttöön tästä summasta on varattu noin 500 000 euroa. Se on viidesosa siitä, mitä aluksen toimintaa varattiin kymmenen vuotta sitten.
Arandan kehittämispäällikkö Juha Flinkman pitää kehitystä surullisena. Suomen oma aluksen käyttö on ollut tasaisessa laskussa 1990-luvulta lähtien ja nyt se on selkeästi alle sadassa päivässä vuodessa.
Tähän asti helpotusta tilanteeseen on saatu yhteistyöstä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen kanssa. Ruotsalaiset ovat neljän vuoden ajan vuokranneet Arandaa omaan käyttöönsä, mikä on tuplannut Arandan käyttöpäivät. Yhteistyö tulee kuitenkin päätökseen ensi vuonna, kun Ruotsin oma merentutkimusalus valmistuu.
Onko pelkona, että tulevaisuudessa Aranda jää laituriin?
– Sitä minä tässä pelkään. Aranda on kuitenkin suomalaisen merentutkimuksen kova ydin ja pahoin pelkään, että sen mukana suomalainen merentutkimus joko seisoo tai kaatuu, Flinkman pohtii.
Remonttibudjetti ylittyi reippaasti
Merentutkimusalus Aranda on lähes 30 vuoden ajan ollut suomalaisen merentutkimuksen johtotähti. Se on suunniteltu lähinnä Itämeren tutkimukseen, mutta alus on seilannut myös Pohjois-Atlantilla ja Eteläisellä jäämerellä.
Vuonna 1989 käyttöönotettu Aranda ei enää viime vuosina vastannut nykyaikaisen merentutkimuksen tarpeita. Viime kesänä alus ohjattiin Rauman telakalle remontoitavaksi. Remontissa alusta muun muassa pidennettiin seitsemällä metrillä ja sen jääolosuhteissa kulkemista parannettiin.
Lopulta aluksen modernisointi tuli maksamaan arvioitua enemmän. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka kuvailee valtiovarainministeriön kanssa käytyjä lisärahoitusneuvotteluja tiukoiksi.
– Oli vähän ikävät ilmeet pöydän toisella puolella, mutta onneksi siellä oli toisen laivan peruuntunut remontti ja se raha löytyi ympäristöministeriön pääluokasta, Pokka muistelee.
Arandan tulevaisuuteen ympäristöministeriön kansliapäällikkö ei ota kantaa. Selvää on, että Itämeren tutkimustoimintaa tarvitaan yhä jatkossa. Pokka kuitenkin painottaa, että päätökset Arandan toiminnasta tekee Suomen ympäristökeskus.
– Odotetaan, että minkälaisia suunnitelmia heillä on. Tietysti mielellään autetaan, jos meistä apua siihen on, mutta lehdistökeskustelua lukuun ottamatta Syke ei ole vielä meitä lähestynyt. He varmaan itsekin vielä miettivät mitä tässä voitaisiin tehdä, Pokka sanoo.
Pokan mukaan tähän asti Syke on pystynyt hoitamaan Arandan käyttökustannukset budjetistaan, eikä asia ole tullut aikaisemmin esille. Toki Ruotsin kanssa tehty yhteistyö on vaikuttanut tilanteeseen, hän huomauttaa.
Haaveissa oma budjetti Arandalle
Aranda on tällä hetkellä Suomen ainoa merentutkimusalus. Tutkimusalus Muikku teki viimeisen tutkimusmatkansa kaksi vuotta sitten.
Arandan merkitys suomalaiselle merentutkimukselle on valtava. Ilman sitä tutkimusta ei olisi.
– Me tarvitsemme meren ympäristön tilan seurantaa, me tarvitsemme tutkimusta, jotta tiedämme mitä tuolla merissä tapahtuu ja ilman merentutkimusalusta se homma ei kyllä käy päinsä, Flinkman toteaa.
Arandan kehittämispäällikkö katsoo, että Arandan ei pidä olla vain Suomen ympäristökeskuksen sisäinen asia.
– Aranda on Suomen kansallinen, iso tutkimusinfrastruktuuri, valtion lipun alla purjehtiva laiva. Sille pitäisi laittaa oma budjetti, jonka kautta sen toiminta voitaisiin taata. Toiminta olisi stabiilia ja se olisi suomalaistutkijoiden käytössä, Flinkman pohtii.
Peruskorjattu Aranda lähtee ensimmäiselle tutkimusmatkalleen kesä-heinäkuussa. Tuolloin ruorissa ovat ruotsalaiset tutkijat.