Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kansallismaisema vai kiinalaisten kulissi
Kansallismaisema vai kiinalaisten kulissi
Jos Kiinan johdon toive toteutuu, 300 miljoonaa kiinalaista nousee pian suksille tai luistimille. Heistä haluavat osansa myös Sveitsi ja Suomen Lappi. Valuvatko tuotot paikallisille vai kiinalaisille?
Teksti: Suvi Turtiainen, ulkoasu: Stina Tuominen, tekninen toteutus: Eemeli Martti, tuottaja: Maria Tolsa
Julkaistu: 18.6.2018
JUNGFRAU Konduktööri Stefan Ritschard alkaa iskeä magneettikylttejä vaunuihin merkiksi paikkavarauksista, vaikka juna jarruttaa vielä.
Jungfrau-vuoren juurelta Lauterbrunnenin asemalta on suora junayhteys Sveitsin kuuluisalle jäätikölle vuoren sisään kaivettua tunnelia pitkin. Seuraavaan vuoroon on tulossa kiinalainen ja eteläkorealainen ryhmä.
Sen vuoksi tarvitaan vielä yksi kyltti. Punainen palikka erottaa vaunussa ryhmät toisistaan.
– Tämä on kiinalaisryhmien toive, Ritschard sanoo.
He eivät halua istua sekaisin muiden aasialaisten turistien kanssa, etenkään japanilaisten. Historian painolasti ja vaikeat nykysuhteet, syyksi on kerrottu.
Vaihtoyhteys saapuu viereiselle laiturille, ja Ritschard alkaa opastaa ryhmiä oikeille paikoille. Ensin eteläkorealaiset, sitten kiinalaiset. Laukkujen lomassa puikkelehtiva Jun Cui on kiinalaisten opas.
– Ylempää keskiluokkaa ja eliittiä Shanghaista, Jun kuiskuttaa parinkymmenen hengen ryhmästään. Se tarkoittaa, että varovasti kuvien ja kyselyjen kanssa.
Ryhmä on aloittanut Euroopan-kiertueensa Roomasta. 13 päivässä on tarkoitus kiertää kymmenen kohdetta. Päätepysäkki on Pariisi.
Sveitsiin kiinalaiset ovat tulleet Jungfraun vuoksi. Huipulla on jäätikkö ja ikilunta, mutta ne eivät ole kaikille alueen päänähtävyys.
Keskelle jäätikköä, 3 571 metrin korkeuteen, on rakennettu kauppa. Siellä myydään sveitsiläisiä arvokelloja.
Jun Cuin suojatit edustavat monella tapaa tyypillisiä kiinalaismatkailijoita. He tulevat menestyvästä suurkaupungista, matkustavat isolla joukolla (siirryt toiseen palveluun) ja haluavat kokea Euroopan tunnetuimmat nähtävyydet.
Vuonna 2016 kiinalaiset yöpyivät EU:n alueella 25 miljoonaa kertaa. Se on kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin.
Kävijät ovat kuitenkin vielä hyvin pieni osuus Kiinan 1,4 miljardin asukkaan väestöstä. Nyt EU on aloittanut kampanjan uusien kiinalaismatkailijoiden houkuttelemiseksi. Euroopan komissio on julistanut vuoden 2018 EU:n ja Kiinan yhteiseksi turismivuodeksi.
Kasvupotentiaalia on, sillä kiinalaisten elintaso nousee, ja matkailu Eurooppaan on mahdollista yhä useammalle. Kaikki eivät tule suurissa ryhmissä, vaan myös yksilömatkailijoiden määrä on kasvussa.
Unionin ulkopuolinen Sveitsi vietti omaa turismivuottaan Kiinan kanssa jo viime vuonna. Sveitsissä juhlavuosi ei ollut vain virkamiesten hoitamaa perusdiplomatiaa, vaan teemavuoden kävi avaamassa paikan päällä vuoristossa itse presidentti Xi Jinping.
Sillä näyttää olleen heti vaikutusta. Juhlavuoden aikana Kiinan ja Sveitsin välinen turismi kasvoi 12 prosenttia. Uusia lentoreittejä avattiin, ja sveitsiläiset hiihtokeskukset palkkasivat turisteja varten kiinalaisia hiihto-oppaita.
Kiina on keskusjohtoinen valtio, ja presidentin sana painaa matkakohteen valinnassa.
Kaikkia kiinalaisturistien kasvava määrä ei ilahduta.
Aiemmin ovi oli auki. Nyt aulassa on vastassa turvakamera.
Turisteja Sveitsissä vuoren huipulle vievä Jungfraubahn-junayhtiö joutui asentamaan kamerat ja turvaovet sen jälkeen kun yhtiön toimitusjohtaja Urs Kessler oli saanut tappouhkauksia.
Syynä uhkailuun ovat Kesslerin suuret suunnitelmat kiinalaisturistien varalle Jungfraun alueelle.
– Nyt on trendikästä olla muutosta vastaan, Kessler kuittaa uhkailijoiden motiivit.
Kiinalaisia on vain 15 prosenttia Jungfraubahnin asiakkaista, mutta he tuovat 50 prosenttia tuloista.
Urs Kessler
Uhkausten takana olivat paikalliset. He vastustavat Kesslerin yhtiön aikeita rakentaa uusi gondolihissi turistien tarpeisiin.
Uusi yhteys nopeuttaisi Jungfrau-vuorelle pääsyä 47 minuutilla. Euroopan parissa viikossa koluaville kiinalaisille se on pitkä aika.
– Tulevaisuus on nopea ja tehokas. Kiinalaiset haluavat nähdä mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa, Kessler perustelee suurinvestointia.
Kessler tietää, mikä kiinalaismatkailijoita miellyttää. Hän aloitti suhteiden luomisen Kiinassa vuonna 1996, jolloin kiinalaisten matkustamista rajoitettiin nykyistä enemmän.
Pelkkä jäätikkö ei riitä, tarvitaan kellokauppoja ja brändäystä. Kiinalaiset ehkä pihistävät ruuassa ja majoituksessa, mutta ostoksilla kukkaronnyörit aukeavat.
– Kiinalaisia on vain 15 prosenttia Jungfraubahnin asiakkaista, mutta he tuovat 50 prosenttia tuloista, Kessler sanoo.
Matkakohteen on oltava jollain tavalla tunnettu, jotta se vetoaa kiinalaisiin. Tarvitaan maisema, jossa halutaan ottaa kuvia ja lähettää niitä kotimaahan Kiinan sosiaalisessa mediassa, WeChatin tai Weibon kautta.
– Brändi on kaikki kaikessa, Kessler sanoo.
Sen vuoksi hän järjestää joka vuosi jäätiköllä suurtempauksen, jonka medianäkvyys on taattu myös Kiinassa. Mitä överimpi, sen parempi. Paikalle kutsutaan paljon kiinalaismediaa.
Kesslerin työhuoneen seinällä on kuva, jossa Sveitsin tennissuuruus, myös Kiinassa rakastettu Roger Federer pelaa tennistä alppihiihtotähti Lindsey Vonnia vastaan. Ottelu pelattiin jäätikölle tehdyllä kentällä. Se juhlisti uuden suklaasuihkulähteen avaamista huipulla sijaitsevassa suklaapuodissa.
Toisessa taulussa on kiinalainen laulajatähti Deng Ziqi, joka piti konsertin keskellä Jungfraun jäätikköä.
Tänä vuonna on luvassa golftapahtuma. Hole in one -lyönnistä saa palkinnoksi Omega-merkkikellon.
– Päätähti on vielä salaisuus, Kessler myhäilee.
Juna nytkähtää liikkeelle Lauterbrunnenin asemalta ja alkaa kiivetä hammasratasraidetta pitkin kohti huippua. Vartissa yli puolet kiinalaisryhmästä nukkuu. Euroopan-turnee alkaa jo painaa.
Hereillä olevista moni tuijottaa kännykkäänsä.
Ikkunasta näkyisi, miten vesiputoukset ovat mahtavimmillaan kevätauringon sulattaessa lumia. Reitin varrella aukeaa Sveitsin kansallismaisema: lumiset huiput, vihreät alppiniityt ja perinteiset maatalot.
Pian lumirajan jälkeen punakeltainen juna sukeltaa Jungfrau-vuoren sisälle tunneliin. Perillä huipulla ohut ilma tuntuu hengittäessä.
Jäätiköltä voisi avautua näkymä kilometrien päähän, mutta nyt on pilvistä. Näkyvyys on vain metrejä.
Se ei näytä haittaavan ainakaan Jun Cuin ryhmään kuuluvaa pariskuntaa Duania ja Liyunia, sillä jäätikköaseman sisälle on rakennettu muita elämyksiä.
Putiikit myyvät sveitsiläiskrääsää ja linkkuveitsiä. On jäämaailma ja jättimäinen lasipallo, joka heijastaa valoja.
Pariskuntaa viehättää jään sisään upotettu pehmolelu, Ice Age -elokuvien orava. Sen edessä otetaan paljon kuvia.
Kansallismaisema alkaa olla kaukana. Näkymä muistuttaa enemmän disneylandia.
Tunnelin päässä odottaa hissi, joka vie kellokauppaan. Pikkuruisessa liikkeessä on kuusi myyjää, joista neljä on kiinalaisia. Kaikki asiakkaat ovat aasialaisia.
Vitriinissä kimaltelee rivissä erimerkkisiä sveitsiläisiä arvokelloja. Keskiostos on 4 000–6 000 euroa.
Sveitsi ja kellot ovat kätevästi matkan varrella, kun kiinalaiset suuntaavat Länsi- ja Etelä-Eurooppaan. Moni haluaa sinne, koska tuntee italialaiset renessanssinerot ja Ranskan taiteilijat.
Suomalaisesta kulttuurista kiinalaiset eivät tiedä juuri mitään, sanoo vuosia ryhmien kanssa Euroopassa kiertänyt opas Juna. Korkeintaan tiedetään revontulet.
Nyt tämä on muuttumassa.
Lavalla häärää mies tummassa puvussa. Yleisö heiluttaa valoissa loistavia mainoslätkiä. Videolla näkyy, (siirryt toiseen palveluun)miten joulupukki ajaa sisään poron vetämällä reellä.
Mies on maailman suurimman verkkokaupan, kiinalaisen Alibaban markkinointijohtaja Chris Tang. On vuosi 2016, ja käynnissä on jopa sataan miljoonaan kiinalaiskotiin välittyvä markkinointitempaus Rovaniemellä.
Sen yhteydessä Tang lupaa tuoda Lappiin 50 000 kiinalaisturistia vuodessa.
Todellisuus on ollut selvästi maltillisempi, mutta kiinalaisturistien määrä Lapissa on selvässä kasvussa.
– Lappi on Suomessa kiinalaisten ehdoton ykköskohde. Se alkaa jo haastaa perinteisiä eurooppalaiskohteita, sanoo matkailua tutkiva Antti Honkanen Lapin yliopistosta. Hän on matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin johtaja.
Rovaniemi vetää, koska sinne on kätevät yhteydet. Syvälle luontoon kiinalaiset eivät vielä kaipaa.
Kiinalaismatkailijoiden suosituin hiihtolaji on Antti Honkasen mukaan seuraavanlainen: noustaan suksille, kaadutaan, naureskellaan, otetaan pari kuvaa.
Kiinalaisiin vetoava käsitys suomalaisuudesta on usein hyvin erilainen kuin suomalaisten käsitys. Kiinalaisille suuri hitti on esimerkiksi joulupukin pajakylä napapiirillä.
Lapissa pohditaan nyt Honkasen mukaan samoja kysymyksiä kuin muissakin Euroopan maissa. Milloin kansallismaisemasta tulee turistien miellyttämiseksi rakennettu kulissi?
– Kyllä napapiirin kylästä voi jo sanoa, että se on aika kaukana autenttisuudesta, Honkanen sanoo.
Hän muistuttaa, että tämä on matkailun klassinen paradoksi: Autenttisuus on syy matkailla, mutta samaan aikaan matkailu vähentää autenttisuutta.
Pian talvisesta Lapista saattaa tulla aivan uudenlainen vetonaula.
Pekingissä järjestetään vuonna 2022 talviolympialaiset. Talviurheiluun laitetaan Kiinassa nyt rahaa, sillä kotikisoista halutaan menestystä. Kiinan johto on ilmoittanut tavoitteekseen 300 miljoonaa uutta kiinalaista talvilajien harrastajaa.
– Vaikka arvio ei pitäisi paikkaansa, jo sata miljoonaa talvilajeista kiinnostunutta kiinalaista olisi suuri markkina, sanoo Sveitsissä turisteja kuljettavan junayhtiön Urs Kessler.
Brändi on kaikki kaikessa.
Urs Kessler
Tulevaisuuden kiinalaislaskettelijat ovat yksi syy siihen, miksi Kessler haluaa rakentaa vuorille uuden hissiyhteyden. Se nopeuttaisi hiihtohissijonoja myös talvikaudella. Kiinalaiset eivät halua jonottaa.
Lapin yliopiston Antti Honkasen mukaan myös Lapissa on huomioitu Kiinan johdon toive sadoista miljoonista talviurheilun ystävistä.
Lapissakin on Honkasen mukaan kiinalaisten suhteen suunnitelmia, "joista ei vielä voi sen enempää sanoa".
Kilpailua käydään paitsi talvikohteiden välillä, myös kohteisiin päätyvistä rahoista.
Kiinalainen raha löytää yleensä tiensä kiinalaisten luo, Urs Kessler sanoo. Kiinalaismatkailijat suosivat toisten kiinalaisten omistamia hotelleja ja ravintoloita myös Euroopassa.
– Kehitystä on todella vaikea estää, Kessler sanoo.
Myös Lapissa pelkona on, että yhä suurempi osa kiinalaisturistien tuomasta rahasta päätyy takaisin kiinalaisille.
Kiinalaiset ostavat jo matkamuistoja, joissa lukee made in China.
Antti Honkanen
Muun muassa napapiirillä sijaitseva Nova Skyland -hotelli on kiinalaisten omistuksessa. Honkasen mukaan alueella liikkuu myös huhuja muista kiinalaissijoituksista.
Kotimaisten matkailuyrittäjien kauhuskenaario on, että jatkossa kiinalaisyhtiö lennättää kiinalaisturistit Lappiin kiinalaisten omistamiin hotelleihin, joissa työskentelee pääosin kiinalaisia. Silloin kiinalaisten tuomat rahat päätyvät takaisin kiinalaisille.
– Tämä on todellinen, vakavasti otettava uhka, Honkanen sanoo.
– Kiinalaiset ostavat jo matkamuistoja, joissa lukee made in China.
Sveitsiläinen Kessler korostaa kohteen brändin merkitystä. Nuudelit paistaa todennäköisesti paremmin kiinalaisyrittäjä, ja lakanat voi vaihtaa hotellissa kuka tahansa.
Mutta aidon sveitsiläisen kellon kiinalaismatkailija haluaa ostaa nimenomaan sveitsiläisliikkeestä.
Matkailu on myös politiikkaa, opetti Krimin valtaus suomalaisille vuonna 2014. Tuolloin Venäjän ja lännen välinen pakotekierre karkotti venäläisturistit ja vei matkailuyrittäjiä ahdinkoon.
Venäjän tavoin Kiina on autoritaarisesti johdettu maa. Lapin yliopiston Antti Honkanen sanoo, että myös kiinalaisturistien määrä tulee jossain vaiheessa notkahtamaan. Jos syynä ei ole poliittinen kiista, niin Kiinan talous, joka notkahtaa ennemmin tai myöhemmin.
Honkasen mukaan Lapissa turismia ei juuri tämän vuoksi suunnitella pelkästään kiinalaisten varaan.
Sveitsi sai jo tuta Kiinan vihan vuonna 1999.
Kiinan silloinen johtaja Jiang Zemin kieltäytyi yllättäen kesken valtiovierailun kättelemästä Sveitsin presidenttiä ja sanoi Sveitsin menettäneen hyvän ystävän. Syynä oli näkyvälle paikalle levitetty mielenosoittajien Free Tibet -banderolli pääkaupungissa Bernissä.
Seurasi pitkä kylmä kausi.
Kiinalainen valtionjohtaja saapui Sveitsiin seuraavan kerran valtiovierailulle vasta vuonna 2017. Presidentti Xi Jinpingin vierailun aikana mielenosoituksia rajoitettiin, ja turismivuosi saatiin käteltyä avatuksi.
Kiinan ihmisoikeuksista ei puhuttu mitään, vaan poseerattiin suksia pitelevän jääpandan kanssa.
Kun kiinalaismatkailijoiden osuus Euroopassa kasvaa, myös eurooppalaiset yritykset ovat entistä alttiimpia Kiinan poliittiselle painostukselle.
Toukokuussa uutisointiin, miten Kiina vaati ulkomaisia lentoyhtiöitä listaamaan kiistellyn Taiwanin osaksi Kiinaa. Yhdysvallat kieltäytyi, mutta moni eurooppalaisyhtiö taipui.
Sveitsiläinen Swiss ja myös Finnair luokittelevat nyt Taiwanin osaksi Kiinaa.
Kiinalaisopiskelija Wang Yueyue, 21, on harvoin tuntenut itsensä yhtä vapaaksi.
Kasvot hehkuvat adrenaliinia. Hän on juuri laskeutunut varjoliitimellä alas Interlakenissa. Takana aukeaa maisema Jungfraulle.
– Alussa pelkäsin vähän, mutta sitten vahvin tunne oli vapaus, Wang selittää.
Perässä alas tulee jatkuvasti uusia kiinalaisturisteja. Vierellä toiset kuvaavat heidän laskeutumistaan.
Wang on vapaa senkin vuoksi, että hän viettää parhaillaan vaihtovuotta Sveitsin naapurimaassa Ranskassa. Kiinassa Wangin elämä on täynnä opintoja ja lukemista. Euroopassa ehtii elääkin.
Mutta Wangin toinen jalka on tiiviisti Kiinassa. Turvavaljaat ja kypärä ovat yhä päässä, kun hän lähettää jo ensimmäiset kuvat varjoliidosta WeChatiin. Wang pitää siitä, että Sveitsissä on paljon muitakin kiinalaismatkailijoita. Hän syö Alpeilla kiinalaista ruokaa, sillä juustofondue ei maistu.
Wangille myös politiikalla on merkitystä. Ystävällisenä pidettyyn maahan on hänen mielestään mukava matkustaa. Sveitsissä häneen vetoaa se, että maa on neutraali eikä osa Euroopan unionia.
– EU:lla ja Kiinalla on enemmän erimielisyyksiä. Mutta niidenkin pitäisi sopia asiat ja tehdä maailmasta parempi paikka, Wang sanoo.
Ranteessa kimaltaa uusi kello.
Juttua korjattu 18.6. klo 15.00. Tekstissä esiintyvä juna-asema on Lauterbrunnen, ei Mürren.
Lue myös Kiina Euroopassa -sarjan edelliset osat:
Kuuntele myös Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma, joka käsittelee matkailun lieveilmiöitä.