Koiraihmisen voi olla vaikeaa vastustaa rapsutettavan näköistä katukoirarukkaa, joka on pelastettu koirataloon esimerkiksi Espanjan tai Kreikan kuumilta kaduilta. Harkinta olisi kuitenkin paikallaan. Sen lisäksi, että koira voi olla ylettömän arka tai että sillä on muita käytösongelmia, saattaa se tuoda mukanaan tauteja tai loisia, jotka voivat pahimmillaan levitä ihmisiin.
Samaan aikaan kun ihmisten kiinnostus ulkomailta tuotuja kodittomia rescue-koiria kohtaan kasvaa, pohditaan esimerkiksi Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessä, mistä saataisiin koteja suomalaisille, uutta isäntäperhettä etsiville koirille.
Eviran tilastot osoittavat, että viime vuonna maahan tuli erilaisten toimijoiden välityksellä pari tuhatta ulkomaalaista rescue-koiraa.
– Meillä eläinsuojeluyhdistyksen koiratalossa terveet ja hyvinvoivat koirat odottavat uutta isäntäperhettä, mutta valitettavan harvalle sellaista löytyy, koska potentiaalisia kodintarjoajia ei vain ole, kertoo HESYn Espoon koiratalon esimies Anette Kare.
Suurin osa koirista on ollut Kareen mukaan HESYllä ainakin puoli vuotta.
Ulkomaalaiskoiria on helpompi mainostaa nettisivustoilla, koska niitä eivät edelliset omistajat kaipaile, mikäli omistajaa koskaan on ollutkaan.
Anette Kare / HESY
– Osa koiristamme on huostaanotettuja ja tulee olosuhteista, joissa eläimistä ei voida turvallisuussyistä laittaa söpöjä kuvia nettiin. Ulkomaalaisia koiria on huomattavasti helpompi mainostaa nettisivustoilla, koska niitä eivät edelliset omistajat kaipaile. Mikäli omistajaa koskaan on ollutkaan, Kare toteaa.
Sen sijaan koiria, jotka uuden kodin tarvitsisivat, tarjotaan Kareen mukaan muun muassa HESYlle valtavasti.
– Vuorokaudessa saattaa tulla parikin soittoa. Usein koiranomistaja olettaa, meidän ottavan automaattisesti lemmikin vastaan tai etsivän sille uuden kodin. Tarjottavien koirien määrä on kuitenkin niin suuri, etteivät resurssimme siihen riitä, Kare sanoo.
Koiria otetaan yhä useammin huostaan
Kare on pitänyt huolta vailla kotia olevista koirista jo parikymmentä vuotta. Viimeaikoina hän on havainnut selvän muutoksen.
– Huomattavasti aiempaa enemmän meille tulee huostaanotettuja koiria ja toisaalta tarjotaan myös entistä enemmän harkitsemattomasti otettuja koiria. Koira on voinut olla vasta hyvin lyhyen ajan perheessä, kun siitä jo milloin minkäkin syyn varjolla halutaan päästä eroon, Kare ihmettelee.
Kun koira otetaan huostaan, taustalla ovat Kareen mukaan aina painavat syyt.
– Koira saattaa olla esimerkiksi muuttotilanteessa hylätty. Tai sitten koira voi tulla kodista, jossa henkilöllä on paljon eläimiä, eikä hän kykene huolehtimaan niistä asianmukaisesti. Eläimet saattavat esimerkiksi elää ulosteidensa keskellä.
– Viime vuosina meille on tullut aiempaa enemmän aliravittuja koiria. Se kertoo siitä, että koiralle ei ole yksinkertaisesti ollut varaa hankkia ravintoa.
Pienikokoiset koirat löytävät uuden omistajan helpoiten
Kodinvaihtajakoiria löytyy Kareen mukaan sekä rekisteröintitodistusten kanssa että niitä ilman ja kaikissa kokoluokissa. Viimeisen puolen vuoden aikana on ollut tarjolla aiempaa enemmän pienikokoisia koiria, jotka löytävät helpoiten uuden kodin.
– Monelle koiran hankintaa suunnittelevalle on tärkeää, että koiran voi ottaa helposti mukaan kaikkialle ja että sen saa esimerkiksi bussissa syliin.
Uutta kotia lemmikeille etsivän Kodinvaihtajat-yhdistyksen varapuheenjohtaja Marjukka Himanen Mikkelistä kertoo, että heidän kauttaan uuden kodin löytää vuodessa satakunta koiraa.
– Toimimme vapaaehtoispohjalta. Kun resurssipula tulee vastaan, joudumme hetkittäin sulkemaan toimintamme, Himanen kertoo.
Koirien käytöshäiriöt ovat tuontikoirien yleinen vaiva
Sekä Kare että Himanen kertovat törmäävänsä usein tilanteisiin, jossa yhteydenoton taustalla on koiran ongelmakäytös.
– Ensisijaisesti yritän tietenkin ohjata koiranomistajan ongelmakoirien kouluttajan pakeille. Usein kuitenkin tuntuu siltä, etteivät ihmiset halua nähdä suurta vaivaa, vaikka tilanteen vielä saisi korjattua. Lisänsä näihin ongelmallisesti käyttäytyviin koiriin tuovat rescue-koirat, jotka ovat usein hyvin epävarmoja ja arkoja, Kare kertoo.
Kare uskoo, että kiinnostus ulkomaisten koiratalojen koiria kohtaan johtuu osin vääristä olettamuksista. Usein ajatellaan, ettei meillä Suomessa olisi kodittomia koiria.
Osa taas on sitä mieltä, että Suomessa koirien olot ovat hyvät joka tapauksessa ja taustalla on puhdas halu auttaa. Samalla kuitenkin unohtuvat mahdolliset käytösongelmat ja tautien tuontiriskit esimerkiksi Venäjältä ja Etelä-Euroopasta.
– Käytöshäiriön poistaminen kadulla eläneeltä koiralta vaatii ihan mielettömän määrän työtä. Kun katselee söpöjä koiran kuvia ulkomaalaisten rescue-koira -yhdistyksen sivuilla, ei aina osaa varautua ongelmiin, joita koirasta voi koitua. Ei myöskään osata arvioida, kuinka paljon rahaa koiran mahdollisiin eläinlääkärikänteihin tai käytösongelmien korjaamiseen voi kulua, Kare huomauttaa.
Eviran tilastot osoittavat, että esimerkiksi Venäjältä tuotujen koirien määrä on kolminkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Luku on noussut viime vuonna lähes tuhanteen koiraan.
– Rescue-koiria Suomeen tuovia yhdistyksiä ja toimijoita tulee jatkuvasti lisää. Nyt tuodaan koiria erityisesti Espanjasta, Kreikasta ja Venäjältä, kertoo Eviran eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen ja sisämarkkinakaupan jaoston päällikkö Kitty Schulman.
– Lisäksi on paljon yksityisiä ihmisiä, jotka hakevat koiran itse ilman kaupallista toimijaa.
Taudit kulkeutuvat koirien mukana
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä hakevia kiinnittämään huomiota erityisesti antibioottiresistenttien bakteereiden leviämisriskiin.
– Ihmisten ja eläinten suolistossa ja limakalvoilla esiintyy samoja bakteereja, mutta kun koira tuo tullessaan esimerkiksi antibiooteille vastuskykyisen E.coli-bakteerin, se saattaa asettua ihmisen suolistoon aiheuttaen infektion, johon lääkkeet eivät tehoa, sanoo Yliopistollisen pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson.
Yliopiston marraskuussa julkaiseman tilaston mukaan suomalaiskoirilla suoliston ESBL-bakteerien esiintyvyys oli nelinkertaistunut vuodessa. Venäjän koiratarhoilta tuoduista koirista jopa puolet on osoittautunut ESBL-bakteerin oireettomiksi kantajiksi.
– Vaikka resistentin bakteerin aiheuttama infektio saataisiin hoidettua, eläin voi jäädä loppuiäkseen bakteerin kantajaksi. Yksittäinen negatiivinen näyte ei todista, että koira olisi päässyt eroon bakteerista, Thomson muistuttaa.
Leptospiroosi on toinen tuontikoirien mukana leviävä sairaus, joka voi tarttua ihmiseen.
– Kyseessä on leptospira-bakteeri, joka viihtyy vesilammikoissa lämpimissä maissa, mutta voi kulkeutua sieltä koiran mukana tännekin.
– Taudin oireet ihmisellä ovat ensi vaiheessa kuumeisen flunssan kaltaiset, mutta toisessa vaiheessa se voi aiheuttaa vakavia elinvaurioita muun muassa munuaisissa ja maksassa, Thomson sanoo.
On myös mahdollista, että koiranhakureissulta palaakin Suomeen enemmän kuin yksi eläin. Tuontikoiran sisuskaluissa saattaa nimittäin elellä myös ekinokokki-loismato, joka ihmiseen siirtyessään aiheuttaa vakavan maksavaurion. Tauti leviää ulosteiden välityksellä. Taudin ehkäisyssä on tärkeää madottaa koira säännöllisesti ja huolehtia siitä, etteivät teurastus- ja metsästysjätteet päädy koirien syötäviksi.
Viime viikolla uutisoitiin myös rabies-epäilyjen vuoksi ihmiselle annettujen hoitojen määrän kasvusta Suomessa. Suomi on ollut vuodesta 1991 lähtien statukseltaan rabiesvapaa alue. Rabies eli raivotauti voi kuitenkin levitä tänne uudelleen maahantuotujen koirien mukana.
Rabiesepäilyjen selvittelyä hankaloittavat Thomsonin mukaan sekä väärennetyt rokotusasiakirjat että taudin todentaminen. Ihmiselle oireinen rabies on hengenvaarallinen ja johtaa kuolemaan.
– Koira, jolla on rabiesepäily lopetetaan ja sen aivokudos tutkitaan, jotta varmuus sairaudesta saadaan, Thomson sanoo.
Rokottamaton pentu riskialtis penikkataudille
Muita sairauksia, joista tuontikoira saattaa kärsiä, mutta jotka eivät uhka ihmisiä, ovat hietasääsken välityksellä tarttuva leismanioosi sekä penikkatauti.
Leimanioosi-tartunnan oireet voivat ilmetä jo muutamassa viikossa koiralla, mutta toisaalta oireet saattavat alkaa vasta monen vuoden kuluttua. Yleisiä oireita ovat esimerkiksi painon lasku ja turkin huononeminen.
– Lämpimissä maissa tauti tarttuu ihmisiin, ja on melko yleinenkin. Tauti ei kuitenkaan leviä ilman hietasääskeä, joita Suomessa ei esiinny, Thomson sanoo.
Penikkatautiepidemia Suomessa on viimeksi ollut 90-luvun puolivälissä, mutta yksittäisiä penikkatautitapauksia on esiintynyt myös viime vuosina.
Yksikin tautia levittävä koira voi aiheuttaa epidemian suomalaisessa koirapopulaatiossa tartuttamalla rokottamattoman pennun.
Katariina Thomson, johtava eläinlääkäri
– Pari vuotta sitten Kreikasta tuotu koira todettiin penikkataudin kantajaksi ja vastikään Venäjältä oli tullut kaksi kantajakoiraa.
– Ilmassa olevaa rokotevastaisuutta sovelletaan myös lemmikkeihin. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että yksikin tautia levittävä koira voi aiheuttaa epidemian suomalaisessa koirapopulaatiossa tartuttamalla rokottamattoman pennun, Thomson huomauttaa.
Kaikenlaiset hännänheiluttajien koiratapahtumat, koiranäyttelyt ja koirapuistoissa vierailut eli tilanteet, joissa taudinkantajakoira ja terve koira voivat kohdata, lisäävät koirien sairastumisriskiä. Erityisesti riski nousee niissä sairauksissa, joihin ei ole rokotteita tai koiraa ei ole rokotettu asianmukaisesti.
Yksi pennuille vaarallisista ja omistajan kukkarolle käyvistä sairauksista on parvo-viruksen aiheuttama ripulitauti.
– Parvo-virus vaatii vakavissa tapauksissa tehohoitoa. Rokotuksella pyritään parvolta suojautumaan, mutta tuontipentuja ei usein ole rokotettu tai koiranpentu on ehtinyt tartunnan saada jo ennen rokotusikää.
– Parvon saanut pentu joutuu usein olemaan teholla useampia vuorokausia, jolloin kustannus omistajalle on tuhansia euroja, Thomson kertoo.