Yle kertoi maaliskuussa, että Suomenlinnan hoitokunta selvittää mahdollisuutta pääsymaksujen käyttöönotosta suosittuun Suomenlinnaan.
– Monet ovat kysyneet, että oletteko selvittäneet, miten se toimisi, koska Suomenlinna on vetovoimainen ja ihmiset haluavat käydä siellä, niin miksi ei otettaisi pääsymaksua, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula.
Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde, jossa käy vuositasolla noin miljoona ihmistä. Lisäksi saari on noin 800 ihmisen koti ja 400 ihmisen työpaikka.
Takkula ei itse asu Suomenlinnassa, mutta hän kertoo, että asukkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esille kantoja sekä pääsymaksujen puolesta että niitä vastaan.
Asiantuntijat yksimielisiä: Ei pääsymaksuja
Asiaan pyydettiin neuvoa kolmelta maailmanperintö- ja kaupunkitutkimuksen asiantuntijalta. He ovat Kirsti Kovanen, Maire Mattinen ja Marketta Kyttä.
Kovanen on toiminut rakennus- ja kulttuuriperintöä maailmanlaajuisesti edistävän ICOMOS-järjestön pääsihteerinä. Mattinen on puolestaan Museoviraston rakennushistorian ja Suomenlinna hoitokunnan entinen johtaja. Kyttä on Aalto yliopiston maankäytön suunnittelun professori.
Kaikki lausunnot suosittelivat, että pääsymaksuja ei otettaisi käyttöön.
– Lausunnot olivat yksimielisiä, että pääsymaksu ei olisi hyvä suunta vaan saattaisi jopa uhata maailmanperintöarvoja ja Suomenlinnan kokonaisuutta. Silloin matkailukohdeominaisuus tulisi liian voimakkaasti etualalle. Se on kuitenkin myös ihmisten asuin- ja työpaikka, Takkula sanoo.
"Mitä se tarkoittaisi, jos yhteen kaupunginosaan olisi pääsymaksu?"
Lausunnoissa tuli esille myös se, että Suomenlinnan tulee säilyä tasavertaisena muihin kaupunginosiin nähden.
– Suomenlinna on yksi Helsingin kaupunginosista. Mitä se tarkoittaisi, jos yhteen kaupunginosaan olisi pääsymaksu? Se on haluttu pitää avoimena paikkana, että ihmisillä on mahdollisuus päästä maailmanperintökohteeseen riippumatta siitä, onko heillä varaa siihen.
Takkulan mukaan asiantuntijaselvityksissä tuotiin esille, että vaikka monissa maailmanperintökohteissa on pääsymaksuja, ne eivät yleensä ole kaupunginosakohteita vaan esimerkiksi yksittäisiä linnoja tai kartanoita.
– Yhdessä lausunnossa kerrottiin muutamasta aasialaisesta kohteesta, joissa on pääsymaksut. Asiantuntijan mukaan vaikutukset olivat negatiiviset. Se oli johtanut erojen kasvamiseen alueen sisällä sekä alueen ja sen ympäristön välillä.
Rahaliikenne on jo nyt plussan puolella
Takkula huomauttaa, että Suomenlinnan rahaliikenne jää reilusti plussan puolelle ilman pääsymakujakin, sillä museoihin on omat pääsymaksunsa ja ravintolat laskuttavat omista palveluistaan.
– Ne verorahat, mitä Suomenlinnan esittelyyn ja ylläpitoon joudutaan laittamaan, tulevat moninkertaisesti takaisin paikallistaloudellisina vaikutuksina Helsingin alueella.
Lue myös:
Suomenlinnaan pääsymaksu? Asukasta huolettaa, miten tiedetään, kuka on turisti ja kuka ei