Lintujen rengastaja Jukka Tanner kohtasi viime viikolla Riihimäellä häntä järkyttäneen näyn. Yksinäinen lehtopöllön poikanen kyhjötti valtavan kannon päällä. Ympärillä metsää oli kaadettu sileäksi.
Tanner laittoi kuvan Facebookiin Suomen linnut -yhteisöön, missä se keräsi pikavauhtia yli pari tuhatta kyynelehtivää naamaa ja kymmeniä vihaisia kommentteja. Myöhemmin Tanner lisäsi vielä Hausjärvellä kuvaamansa lyhyen videon, jossa neljä poikasta värjöttelee maassa. Tannerin mukaan siellä pöllöjen pesä oli kärsinyt hakkuista vielä pahemmin kuin Riihimäellä.
Jukka Tanner on harrastanut lintujen rengastamista kolmisenkymmentä vuotta. Tannerin mukaan linnut ja muut eläimet kärsivät yhä pahemmin metsien käsittelystä.
– Metsiä käsitellään yhä enemmän lintujen lisääntymisaikaan, Tanner arvioi.
Hänen mielestään on ristiriitaista, että EU vaatii maanviljelijöitä ottamaan lintujen pesät huomioon peltotöiden yhteydessä, mutta metsää voidaan kaataa pesimäkaudesta huolimatta. Tanner sanoo vuosien varrella kohdanneensa useita tapauksia, joissa uhanalaisen linnun pesä on joko tuhoutunut tai joutunut vaaraan.
– Nämä ovat vain jäävuoren huippu. Jälki on karmaisevaa.
Lintujen pesiä voidaan säästää
Lintujen määrä monissa osissa Eurooppaa on vähentynyt selvästi. Keski-Euroopassa suurin syy ovat tuholaismyrkyt, jotka tappavat linnuille tärkeitä hyönteisiä.
Myös metsähakkuilla saattaa Suomessa olla vaikutusta lintujen määrään. Bird Life Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivasen mukaan varsinkin hömö- ja töyhtötiaisten määrä on Suomessa vähentynyt selvästi. Myös metsäkanalintujen kannat ovat taantuneet. Toivanen arvioi, että metsätalous on yksi merkittävä syy lintukantojen pienenemiseen.
– Metsien rakenteen pitäisi olla monipuolisempi. Vanhoja metsiä tarvitaan enemmän.
Toivasen mukaan linnut tarvitsevat aluskasvustoa suojakseen ja pesimiseen. Lisäksi metsäalueitten tulisi olla yhtenäisiä.
– Metsät pirstoutuvat yhä pienemmiksi palstoiksi.
Toivanen pitää luonnonsuojelulakia lintujen pesimisen kannalta ristiriitaisena. Lintujen pesät ovat rahoitettuja, mutta rauhoitus ei koske metsätaloutta, jos suojelusta koituu metsätaloudelle kohtuutonta haittaa.
Metsät pirstoutuvat yhä pienemmiksi palstoiksi
Tero Toivanen
Luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Uimonen Suomen Metsäkeskuksesta myöntää, että lintujen pesien suojelu hakkuualueilla voi olla hankalaa, koska puuta tarvitaan ympäri vuoden.
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä vuodelta 2000 suosittelee kuitenkin, että pesimäkautena hakkuut keskitetään karuimpiin metsiin. Lisäksi Uimosen mukaan isojen petolintujen pesät jätetään aina rauhaan, jos niiden paikka tiedetään.
– Leimikot siirretään silloin pesimäalueen ulkopuolelle, Uimonen sanoo.
Luonnonsuojelijoiden ja metsä-ammattilaisten yhteistyöstä on myös hyviä kokemuksia.
– Pohjois-Karjalassa tämä on saatu toimimaan hyvin, sanoo Bird Life Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.
Metsien käsittely herättää kuitenkin yhä enemmän keskustelua, ja kritiikki varsinkin avohakkuita kohtaan on lisääntynyt.
Netissä kerätään parhaillaan nimiä eduskuntakäsittelyä varten avohakkuut valtion mailla kieltävään adressiin. Se on kerännyt neljässä viikossa vajaat 27 000 allekirjoitusta.
Juttua korjattu 14.6. klo 20.23: Jutun otsikossa ja alussa kirjoitettiin aiemmin, että Juha Tannerin kuvaamien pöllöjen pesä olisi tuhoutunut hakkuissa. Asiasta ei kuitenkaan ole varmuutta.
Juttuun lisätty 15.6. klo 8.43 tarkennus Tannerin kuvaamasta videosta.
Lue myös: