Koulutuspolitiikan professori Pasi Sahlberg antoi pari viikkoa sitten australialaiselle lehdelle haastattelun, jossa häneltä kysyttiin, miksi maan Pisa-tulokset ovat laskeneet.
Sahlberg vastasi, että yhtä maata koskevia syitä oleellisempaa on pohtia, miksi Pisa-tulokset OECD-maissa ylipäätään ovat keskimäärin heikentyneet. Ja yksi merkittävä syy on hänen mielestään älypuhelin.
Nuoret ympäri maailmaa ovat koukuttuneet älypuhelimiinsa ja viettävät niiden parissa useita tunteja päivässä. Se vie aikaa esimerkiksi nukkumiselta ja lukemiselta.
Sahlbergin mielestä alakoulukäisillä ei pitäisi olla älykännyköitä lainkaan.
Uuden Etelä-Walesin yliopistossa Sydneyssä nykyisin työskentelevä Sahlberg kertoo, että hänen oma älypuhelimensa on viime aikoina soinut, kun muutkin australialaismediat ovat halunneet kysyä asiasta.
Älylaitteiden varjopuoliin liittyvä keskustelu kiinnostaa nyt ympäri maailmaa.
– Tämä on tosi iso kysymys kaikkialla tällä hetkellä ja oikeastaan vasta nyt tulossa koulutusta koskevaan kesukusteluun. Nyt on alettu pohtia, mitä pitäisi tehdä, kuka on vastuussa ja kenelle syntyneiden ongelmien hoitaminen kuuluu.
Hyvinvointi on avain koulumenestykseen
Älylaitteiden runsaan käytön yhteydestä heikentyneisiin oppimistuloksiin ei ole suoraa tutkimusnäyttöä, koska tilanne on niin tuore. Sahlberg perustaa varmasti mielipiteitäkin jakavan näkemyksensä eri puolilla maailmaa tapahtuneeseen nuorten hyvinvoinnin heikentymiseen, joka on tapahtunut erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana.
Hän kertoo tutkineensa nuoria koskevia terveys- ja hyvinvointitilastoja mm. Australiassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa: esimerkiksi nuorten ahdistuneisuuteen, masennukseen ja riippuvuuteen liittyvät oireilut näyttävät huolestuttavasti lisääntyneen.
Ja se, miten nuori voi, vaikuttaa siihen, miten hän oppii ja menestyy koulussa.
– Mielenkiintoistahan tässä on se, että nämä tulokset alkoivat yllättäen heikentyä noin viisi vuotta sitten. Siis samoihin aikoihin, kun saavutettiin raja, jossa useimmilla teini-ikäisillä nuorilla oli älypuhelin. Näen, että tässä liikutaan näytön ja uskottavan näytön alueella.
Jos aikaa menee yli viisi tuntia päivässä ruudun tuijotteluun, tietysti se on pois jostain muusta
Pasi Sahlberg
Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksen mallimaana. Hyvät sijoitukset Pisa-mittauksissa ovat pitäneet mainetta yllä, vaikka oppimistulokset ovat meilläkin olleet laskussa. Erityistä huolta ovat herättäneet pojat ja poikien heikentynyt lukutaito.
Sahlberg arvelee, että älylaitteet ja niihin liittyvä lasten ja nuorten nopeasti lisääntynyt ajankäyttö vaikuttavat oppimistuloksiin myös meillä, vaikka pääsyyllisiä usein etsitään koulusta, opetuksesta, opettajista, säästöistä ja muista perinteisistä tekijöistä.
– Jos aikaa menee yli viisi tuntia päivässä ruudun tuijotteluun, tietysti se on pois jostain muusta. Ja nuorilla se usein valitettavasti on pois laadukkaasta unesta ja kirjojen lukemisesta. Pidän hyvin todennäköisenä, että tämä nopeasti yleistynyt teknologisten laitteiden käyttö on yhteydessä siihen, että esimerkiksi nuorten lukutaito on monissa maissa heikentynyt.
Nuorille pitää opettaa järkevää teknologian käyttöä
Sahlberg harmittelee, että keskustelu lähtee herkästi raiteille, jossa uuteen teknologiaan varovaisesti suhtautuva tai sen haittapuolia esille tuova leimataan vanhanaikaiseksi ja uuden vastustajaksi.
Uusi teknologia on hänestäkin hieno asia, josta on paljon apua ja hyötyä paitsi koulutuksessa myös ihmisten elämässä ylipäätään.
– Mutta tärkeintä on lasten ja nuorten suojeleminen heille haitallisilta asioilta. Jos huomataan, että hallitsematon älylaitteiden käyttö on nuorille haitallista, niin pitää ryhtyä pikaisesti tekemään jotain, eikä odottaa tutkimustuloksia, Sahlberg sanoo.
Älykännyköiden kieltäminen kouluissa kokonaan ei ole hänen mielestään kuitenkaan ratkaisu. Nuoret ovat syntyneet maailmaan, jossa teknologia on läsnä eivätkä rajoitukset koulussa auta, jos kotona ovat aivan eri säännöt.
– Kotien ja koulujen pitäisi kuitenkin yhteistyössä pystyä opettamaan lapsille turvallista ja järkevää teknologian käyttöä. Tulisi sopia yhteisistä pelisäännöistä ja normeista. Vastuu lasten hyvinvoinnista on kuitenkin meillä aikuisilla.
Koulujen digiloikassa puolestaan pitää Sahlbergin mielestä varoa vauhtisokeutta – asioita pitää muuttaa vasta sitten, kun tiedetään mihin pyritään ja mitä muutokset oikeasti tarkoittavat.
Esimerkiksi koulujen hallinnossa ja johtamisessa digitalisointi on hänen mukaansa järkevää, mutta esimerkiksi kaikkien oppikirjojen korvaaminen tableteilla ja kannettavilla tietokoneilla on jo toinen juttu.
– Jos opiskelusta ja vuorovaikutuksesta iso osa tehdään sähköisesti niin voi tietysti miettiä, miten sen kokevat nuoret, joille esimerkiksi älylaitteiden käyttö on muodostunut ongelmaksi, Sahlberg pohtii.
Ja mitä oppimistulosten parantamiseen tulee, avain löytyy nuorten hyvinvoinnin vahvistamisesta enemmän kuin uusista opetussuunnitelmista ja digiloikista.
Tässä Sahlbergin viiden kohdan kesäresepti Pisa-tulosten parantamiseen.
- Lasten älypuhelinten käytön hillitseminen
- Riittävä ja laadukas uni
- Säännöllinen liikunta
- Kirjojen lukeminen tavaksi
- Kirjeen kirjoittaminen käsin mummolle tai läheiselle ihmiselle niin usein kuin mahdollista
**Lue myös:
**