Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Löytöeläintalon yrittäjä joutui lemmikkien omistajien hampaisiin – tuskailee ihmisten tietämättömyyttä: "Soitetaan keskellä yötä ja kysytään eläinlääkäriä"

Kotkan kaupungille tehdyn valituksen on allekirjoittanut lähes 300 ihmistä.

Löytöeläintalo Kuppis Pyhtäällä
Kuva: Olli Törönen / Yle
Valtteri Kykkänen
Avaa Yle-sovelluksessa

Kun kyse on oman lemmikkieläimen hyvinvoinnista, omistajan tunteet nousevat helposti pintaan. Jos lemmikki vielä katoaa, voi omistaja reagoida vieläkin voimakkaammin.

Löytöeläinpalvelu on herättänyt viime aikoina voimakasta kritiikkiä Etelä-Kymenlaaksossa. Lähes 300 ihmistä on allekirjoittanut Kotkan kaupungille osoitetun valituksen, jossa kritisoidaan Pyhtään löytöeläintalo Kuppiksen toimintaa. Allekirjoittajia oli niin paljon, että valitusta käsitellään torstaina Kotkan ympäristölautakunnassa.

Valittajat ovat tyytymättömiä palvelun tasoon. Kritiikkiä tulee myös siitä, että eläimiä ei pääse katselemaan hoitotiloihin, vaan eläimet luovutetaan ja vastaanotetaan löytöeläintalon pihassa. Lisäksi valittajat ihmettelevät löytötalon pitäjän Taina Marttisen käytöstä puhelimessa asioimisen yhteydessä. Tosin valittajat kiinnittävät huomiota myös Marttisen kovaan työtaakkaan.

Nimiä valitukseen on ollut keräämässä kotkalainen Lotta Kuronen. Hän kertoo ihmisten kritisoivan muun muassa löytöeläintalon hinnoittelua, mutta eniten porua on aiheuttanut yrittäjän töykeäksi koettu käytös puhelimessa.

– Löytöeläintoiminta on rempallaan koko Etelä-Kymenlaaksossa. Yrittäjän käytös puhelimessa on ollut kauheaa, eivätkä monet halua edes viedä eläimiä Kuppikseen sen vuoksi, sanoo Kuronen.

Yrittäjä: Ihmisillä ei käsitystä vastuista

Löytöeläintoimintaa kahdeksan vuotta pyörittänyt Taina Marttinen kertoo, että valitus sisältää paljon vääristeltyjä ja liioiteltuja väitteitä. Hän huokaa, että monella valittajista ei ole käsitystä siitä, mitkä asiat oikeasti kuuluvat löytöeläintalon toimenkuvaan.

Siihen eivät kuulu esimerkiksi villieläimet, eläinsuojelu tai järjestyksenvalvonta. Eniten Marttisen hermoja kiristää se, että puheluja eläimistä tulee ympäri vuorokauden. Hän kertoo vastaavansa kaikkiin puheluihin, sillä hänellä on paljon omiakin eläimiä ja muuta yritystoimintaa.

– Ihmiset saattavat soittaa keskellä yötä ja vaatia saapumaan paikalle ambulanssin nopeudella. Lisäksi kysytään eläinlääkäreiden numeroita ja valitetaan, kun naapurin koira haukkuu, kertoo Marttinen.

kissa loukun vieressä
Kuva: Päivi Meritähti / Yle

Marttinen noutaa karanneita lemmikkejä löytöeläintaloon koko eteläisen Kymenlaakson alueelta. Kuppikseen tuodaan pääasiassa kissoja, jotka ovat kadoksissa omistajiltaan. Koirat haetaan pois yleensä melko nopeasti.

Eläimen noutamisesta löytöeläintaloon veloitetaan kiinteä 50 euron maksu ja sen jälkeen eläimen säilyttämisestä 13 euroa päivältä. Lain mukaan eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, joten lemmikin lunastaminen voi tulla kalliiksi, jos ei toimi nopeasti.

Valituksessa kritisoitiin muun muassa sitä, että eläimiä ei pääse katselemaan Kuppiksen hoitotiloihin. Tätä Marttinen perustelee ajanpuutteella ja hygieniasyillä. Kritiikkiin töykeydestä puhelimessa hän vastaa näin:

– En ole lähtökohtaisesti töykeä, mutta jankkaamisen pitkittyessä ärtymys voi nousta. Ihmiset käyttäytyvät myös itse aika huonosti joskus.

Tiedottamiseen selkeyttä

Valituksen myötä Marttinen on päättänyt muuttaa löytötalon rutiineja kuitenkin sen verran, että päivystyspuhelimeen vastaa jatkossa toinen henkilö. Puhelimeen vastataan vain päivystysaikana eli arkisin kello 10-18 ja viikonloppuisin kello 10-16.

Kaupungilta Marttinen toivoo selvempää tiedottamista sen suhteen, mitkä eläintehtävät kuuluvat kenellekin ja mihin numeroon voi soittaa. Kaupunki onkin valmistelemassa alueen asukkaille ohjetta eläimiin liittyviin tehtäviin ja niihin liittyviin yhteydenottoihin.

Marttinen kehottaa lemmikkien omistajia myös huolehtimaan itse siitä, että eläimille löytyy tarvittaessa hoitaja. Lemmikki on lähtökohtaisesti omistajan vastuulla.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli sanoo, että löytöeläintoiminnasta ei tule liittoon suuria määriä yhteydenottoja. Laatu kuitenkin vaihtelee eri puolilla maata.

– Toivomme tietysti, että kilpailutuksessa otettaisiin huomioon muitakin näkökulmia kuin pelkkä hinta. Jonkinlaiset laatukriteerit olisi hyvä olla olemassa, Pulli sanoo.

Pullin mukaan löytökissoista vain noin kymmenen prosenttia käydään noutamassa. Koirista jopa 90 prosenttia käydään noutamassa.

Löytöeläinten kohteluun saattaa tulla muutoksia, kun nykyistä eläinsuojelulakia ollaan korvaamassa lailla eläinten hyvinvoinnista. Lakiehdotuksen mukaan löytöeläinten nopeaa palautumista takaisin omistajilleen tehostettaisiin muun muassa säätämällä talteenottopaikan pitäjän velvollisuudesta tarkastaa eläimen tunnistusmerkintä.

Samalla eläinten säilytysaikaa lyhennettäisiin siten, että löytöeläintä olisi säilytettävä aiemman 15 päivän sijaan 10 päivää.

Suosittelemme sinulle