Turvapaikkaprosessi on nykyisellään liian hidas, radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn panostettu liian vähän ja tieto ei kulje riittävästi viranomaisten välillä.
Näihin ja kuuteen muuhun asiaan tarttui Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) tutkintaryhmä Turun puukotusten tapaisten tapausten ennaltaehkäisemiseksi.
Johtavan tutkijan Kai Valosen mukaan viidellä suosituksella voitaisiin pienentää vastaavien tapahtumien todennäköisyyttä. Loput neljä suositusta keskittyvät siihen, mitä voitaisiin tehdä, jos vastaava tapahtuu uudelleen.
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) lupaili, että rahaa tutkintaryhmän suositusten täyttämiseen löytyy.
– Asia on niin vakava, että hankkeisiin suhtaudutaan ensisijaisen suuruisella vakavuudella, Häkkänen sanoi tänään torstaina julkaistun tutkintaselostuksen luovutustilaisuudessa.
Radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn paukkuja
Tutkintaryhmän mukaan turvapaikkapäätösten ja niistä hallinto-oikeuksiin tehtyjen valitusten keskimääräistä kokonaiskäsittelyaikaa pitäisi lyhentää. Odottelu on omiaan lisäämään turvapaikanhakijan epävarmuutta ja altistaa mahdolliselle radikalisoitumiselle.
– Omanarvontuntonsa ja elämänsä suunnan menettäneet henkilöt ovat määrätietoisen ja taitavasti toteutetun väkivaltaisen ääri-islamistisen värväyksen ja aivopesun tavoiteltuja kohteita, tutkintaryhmä kirjoittaa selostuksessaan.
Myös turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden ja iän selvittämisen menettelytapoja pitäisi ryhmän mukaan kehittää. Turun puukottaja ilmoitti Suomeen saapuessaan väärän nimen ja iän, mikä ei selvinnyt viranomaisille ennen puukotuksia.
Tutkintaryhmä näkee, että turvapaikanhakijoille ja heidän lähipiirilleen pitäisi perustaa neuvontapalvelu. Ryhmän mukaan palveluun voisivat ottaa yhteyttä radikalisoitumisuhan alla olevat ja heidän lähipiirinsä.
Turun puukottajan lähipiirissä oli yli puolen vuoden ajalta havaintoja ja huolta siitä, että tekijä oli kiinnostunut radikaali-islamista ja terrorijärjestö Isisin propagandasta.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen kertoo, että neuvontapalvelu voisi toimia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai puhelimessa.
Tutkinnassa ilmeni, että radikalisoitumista ehkäisevä työ on Suomessa aliresursoitua ja hajanaisesti järjestettyä. Tutkintaryhmän mukaan radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn tarvittaisiin pitkäjänteistä ja valtakunnallista toimintaa.
Myös Poliisihallituksen ja suojelupoliisin toimintamalleja radikalisoitumiseen liittyen pitäisi tutkintaryhmän mielestä selkeyttää.
Viestinvaihto viranomaisten välille sujuvammaksi
Loput OTKESin suositukset liittyivät viranomaisten toimintaan tapahtuman jälkeen. Tieto ei kulkenut riittävästi, ja viranomaisten välillä oli epäselvyyksiä. Moniviranomaistilanteiden johtamista pitäisi tutkintaryhmän mukaan sujuvoittaa.
Lisäksi nopeaa väestön varoittamista tulisi miettiä uudestaan.
Pikaviestipalvelu Twitter ei ole tutkintaryhmän mukaan tämänkaltaisissa tapahtumissa riittävä viestinvälittäjä. Viranomaiset ohjeistivat ihmisiä välttämään liikkumista Turun keskustassa tapahtumien aikaan Twitterissä.
Ryhmän mukaan tehokasta olisi varoitusten välittäminen paikalla oleviin matkapuhelimiin tekstiviestinä ja sovelluksien avulla.
Lisäksi tilannetiedon kulkemista eri hallinnonalojen välillä valtioneuvoston tilannekeskuksen kautta pitäisi sujuvoittaa. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) myönsi tiedotustilaisuudessa, että valtioneuvostossa on tunnistettu se, ettei tieto tällä hetkellä liiku eri hallinnonalojen kesken.
Myös säädöksiä olisi tutkintaryhmän mukaan kehitettävä niin, että tarvittavia henkilötietoja voitaisiin välittää psykososiaalisen tuen tarpeisiin. Turun puukotusten aikaan psykososiaalista tukea käynnistävillä tahoilla oli vaikeuksia saada tieto uhrien ja heidän läheisten henkilöllisyyksistä.
Tutkintaryhmä koostui seitsemästä asiantuntijasta
Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) luovutti tänään torstaina puolilta päivin tutkintaselostuksensa koskien Turun puukotuksia. Selostuksen vastaanotti oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).
Raportti sisälsi selostuksen tapahtumien kulusta ja siihen johtaneista tekijöistä. Lisäksi selostus antoi suosituksia viranomaisille ja muille toimijoille mahdollisten tulevien tapahtumien varalta.
Selostusta varten seitsemästä eri alojen asiantuntijasta koostunut tutkintaryhmä tutustui monenlaiseen materiaaliin, haastatteli lukuisia ihmisiä ja kävi läpi puukottajan elämänkulkua.
Selostuksen ensimmäinen versio valmistui huhtikuussa.
Lausuntokierrokselle lähtiessään selostus sisälsi kymmenen johtopäätöstä ja yhdeksän suositusta viranomaisille. Selostuksesta saivat lausua tapahtuman osalliset sekä asiaan liittyvät viranomaiset.
Tutkintaryhmän selostus ei ota kantaa oikeusprosessiin
Suurin osa OTKESin tutkinnoista liittyy onnettomuuksiin. Keskus voi kuitenkin ottaa tutkittavakseen myös erittäin vakavia kuolemaan johtaneita tai yhteiskunnan perustoimintoja uhanneita tai vakavasti vaurioittaneita tapahtumia.
Valtioneuvosto asetti tällä perusteella tutkintaryhmän selvittämään Turussa tapahtuneita puukotuksia. Marokkolaismies surmasi elokuun puolivälissä Turun keskustassa kaksi ihmistä ja vahingoitti kahdeksaa.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa tapauksesta tuomionsa huomenna perjantaina.
Onnettomuustutkintakeskuksen selostus ei ota kantaa rikosoikeudelliseen prosessiin, vaan tarkoituksena on ollut tarkastella viranomaisten toimintaa. Tavoitteena on yleisen turvallisuuden lisääminen.
Lue myös:
Turun puukotusten tuomio tulee kesäkuussa – Syytetylle luvassa ainakin kymmenen vuotta vankeutta
Happonen: Mihin tuoliin päätyy Turun puukottaja?
Analyysi: Juoksuttaako Turun puukottaja oikeuslaitosta ja mediaa?