Suomessa suurpetojen aiheuttama kuolema on epätodennäköisempi kuin tuttujen ja kesyjen kotieläinten aiheuttama. Vastaavasti ampiainen, mehiläinen tai kyy aiheuttaa kuoleman keskimäärin vain noin yhdelle henkilölle vuodessa.
Kotieläimistä koira ja kissa tai tuotantoeläimistä naudat, lehmät tai sonnit aiheuttavat todennäköisemmin suuremman uhkan kuin luonnonvaraiset pedot. Myös hevoset ovat aiheuttaneet kuolemaan johtaneita tapaturmia.
Liikenteessä puolestaan hirvet ovat vaarallisimpia. Peura- tai porokolarit harvemmin johtavat vakaviin loukkaantumisiin tai kuolemaan.
Tilastojen perusteella vaarallisimpia eläimiä ovat olleet hirvet, hevoset, ampiaiset ja koirat. Vuosien 1998–2015 välisenä aikana eniten ihmisiä on kuollut ampiaisen piston tai koiran pureman seurauksena. Hevosten potkun seurauksena on kuollut näiden vuosien aikana kahdeksan ja ratsastaessa tai hevosen vetämässä ajoneuvossa olleita on kuollut 33.
Tieliikenteessä vastaavana ajankohtana puolestaan hirvet ovat aiheuttaneet 101 kuolemaa, muut eläimet kuten peurat, porot, koirat ja hevoset yhteensä 10 kuolemaan johtanutta onnettomuutta.
Eläinten aiheuttamat kuolemat vuosina 1998–2015 (Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot)
Hirvet, tieliikennekolareiden toisena osapuolena (101)
Hevonen (41)
Ampiainen (23)
Koira (21)
Nauta, lehmä, sonni (12)
Peurat, porot, koirat, hevoset tieliikennekolareiden toisena osapuolena (10)
Kissa (3)
Karhu (1)
Kyy (1)
Mehiläinen (1)
Pässi (1)
– Vuonna 2016 tilastojen suunta on ollut hyvin samanlainen, vahvistaa tutkijaprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, THL:stä.
Pedoista harvoin uhkaa
Suurpedot ovat suomalaisten pelkoa pienempi uhka. Itsenäisyyden aikana ei ole kuollut yhtään suomalaista suden vuoksi. Tiedossa oleva suden aiheuttama kuolema on 1800-luvulta. Gisslerin mukaan siitäkin on kuitenkin epäselvyyttä, oliko tuolloin lapset surmannut eläin susi vai suden ja koiran risteymä.
– Susipelko on ihan suhteeton. Suomessa on noin 200 sutta ja ihmisiä on yli 5,5 miljoonaa. Suurin osa kaupungeissa ja taajamissa elävästä väestöstä ei edes koskaan näe sutta, sanoo tutkijaprofessori Gissler.
Karhu on aiheuttanut 1900-luvulla yhden kuoleman, kun lenkkeilijä osui emokarhun ja pentujen väliin. Lenkkeilijä menehtyi. Gissler painottaa, että suurpedoista ei ole huolta maastossa ja metsissä liikkujille. Suurin osa niistä pakenee ihmistä.
– Karhu on aiheuttanut vaaratilanteita lähinnä luvallisesti tai luvattomasti metsästämässä olleille. Kun karhua on ammuttu ja se on haavoittunut, mutta ei kuollut, silloin peto hyökkää, Gissler kertoo.
Ilves ja ahma eivät ole aiheuttaneet yhtään tilastoitua kuolemaa Suomen itsenäisyyden aikana. Ilves pakenee ihmistä, ahmat puolestaan elävät erämaassa, joten niihin törmää todella harvoin.
Suurempi kiusa ihmisille on myyrien aiheuttamasta myyräkuumeesta, jänisten levittämästä jänisrutosta tai punkkien levittämistä sairauksista. Myyräkuumeeseen on kuollut vuosittain 0–5 ihmistä vuosittain, jänisruttoon vain yksi ihminen kahdessa vuosikymmenessä. Myyräkuumeen oireena on korkea kuume ja seurauksena voi olla munuaisten toiminnan heikkeneminen, jänisrutto puolestaan voi aiheuttaa keuhkokuumeen. Sairaalahoito tehoaa molempien sairauksien vaikeimpiin muotoiin yleensä muutamassa viikossa. Vaarallisimmat ne ovat iäkkäille ja sairaille.
Punkit levittävät kahta ikävää tautia
Puutiaiset eli punkit eivät aiheuta yleensä suoraa kuolemaa. Puutiaiset levittävät sekä borrelioosia että puutiaisaivotulehdusta. Puutiaisaivotulehdusta vastaan on olemassa rokote, mutta se ei suojaa borrelioosilta.
Punkkien aiheuttamat seuraukset voivat olla pitkäaikaisia ja oireet usein epätyypillisiä neurologisia oireita. Punkkien aiheuttamat sairaudet voivat johtaa pitkäaikaiseen vammautumiseen, invalidisoitumiseen ja työkyvyttömyyteen.
Punkkien kohdalla tapauksia voi olla jopa tuhansia vuodessa. Puutiaisaivokuumeeseen sairastuu useita kymmeniä vuosittain, borrelioosi todetaan sadoilla. Esimerkiksi vuonna vuonna 2017 borrelioositapauksia todettiin tartuntatautirekisterin mukaan 2 323 ja puutiaisaivokuumeeseen sairastui 82. Edellisenä vuonna, 2016 borrelioositapauksia todettiin 1 663 ja puutiaisaivokuumeeseen sairastui 61.
Siperianpuutiainen, taigapunkki, on melko yleinen eri puolilla maata. Se elää rinnan yleisen puutiaisen kanssa.
– Taigapunkki ja tavallinen puutiainen näyttävät paljain silmin katsottuna samanlaisilta, joten taigapunkkeja on todennäköisesti ollut jo kauan, mutta siitä ei ole erikseen raportoitu. Eikä tavallisilla kansalaisilla ole ollut menetelmiäkään lajeja erottaa, Gissler kommentoi.
Tutut ja perinteiset torjuntakeinot ovat parhaita
Tärkeimmät keinot eläinten aiheuttamien kuolemien, tapaturmien ja sairastumisten ehkäisemiseen ovat hirviaidat, nopeusrajoitukset, suojautuminen punkeilta ja punkkitarkastukset sekä hanskojen ja hengityssuojainten käyttäminen ulkovarastojen siivoamisessa.
– Lyhytaikainen altistuminen ei yleensä aiheuta myyräkuumetta tai jänisruttoa. Sen sijaan pidempiaikainen siivoaminen esimerkiksi liiterissä voi sen aiheuttaa, Gissler toteaa.
Tärkeimmät keinot punkkien torjumisessa ovat erityisesti jalkojen suojaaminen heinikossa liikkuessa sekä punkkitarkastukset niin itselle kuin lemmikkieläimille luonnossa liikkumisen jälkeen. THL:n ohjeissa punkeilta voi suojautua käyttämällä pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita sekä punkkikarkotteita.