Yksi Puolustusvoimien ulkoisen viestinnän tavoitteista alkuvuonna 2015 oli, etteivät kansalaiset kyseenalaista vaikeassa taloustilanteessa puolustukseen tehtäviä lisäsatsauksia. Tieto selviää loppuvuoteen 2014 päivätystä, STT:n pääesikunnalta saamasta viestintäohjeesta.
Viestintäsuunnitelman viisi tavoiteltua mielikuvaa on lueteltu tämän jutun lopussa.
Lisäsatsauksia on tulossa muun muassa siksi, että Ilmavoimien Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä ja niille haetaan korvaajaa. Päätös 7–10 miljardin hankinnasta on määrä tehdä vuonna 2021.
STT pyysi pääesikunnalta myös aihekohtaisia viestintäsuunnitelmia, niin sanottuja varautumiskortteja, jotka koskevat esimerkiksi suunnitteilla olevia tiedustelulakeja tai hankintoja. Pääesikunta salasi aihekohtaiset viestintäsuunnitelmat.
Perusteena on, että kyse on sisäistä työskentelyä varten tehdystä aineistosta, jonka julkistaminen vahingoittaisi Pääesikunnan mukaan vakavasti maanpuolustuksen etua ja vaarantaisi valtakunnan turvallisuutta. Pääesikunta ei edes kerro, minkä nimisiä ohjeita heillä on olemassa.
Puolustusvoimat: Tarkoitus tarjota faktat
Tavoite olla kyseenalaistamatta lisäsatsauksia ei tarkoittanut puolustusvoimien mukaan etteikö asiasta olisi voitu puhua.
Puolustusvoimien viestintäosaston apulaisosastopäällikkö, everstiluutnantti Arto Hirvelä kertoo, että kansalaisille haluttiin tarjota riittävät faktat lisäkohdennusten perusteeksi.
– Se on aikansa tuote. En pysty enää arvioimaan sitä. Lähtökohta on minun aikanani se, että avoimuus ja riittävän avoin viestintä on se, millä ollaan osa yhteiskuntaa, Hirvelä kertoo.
Tämän vuoden pääviestiksi on määritelty, että sotilaallisen suorituskyvyn ylläpito edellyttää riittäviä resursseja.
Aihekohtaiset suunnitelmat ohjaavat näkökulmia
Hirvelä kertoo, ettei Puolustusvoimat anna varautumiskortteja, eli aihekohtaisia viestintäsuunnitelmia, koska ne on tarkoitettu ohjeeksi tilanteisiin, joissa joku kysyy Puolustusvoimilta tiettyyn aihepiiriin liittyviä kysymyksiä. Ne eivät hänen mukaansa ole virallisia asiakirjoja vaan työskentelyasiakirjoja.
– Niihin kootaan faktoja ja niihin tulee myös tietoa, että mistä näkökulmasta asiasta kannattaa puhua. Faktat ja näkökulma tulevat meidän viesteissämme esiin.
Myös puolustusministeriö salasi muun muassa strategisten hankkeiden viestintäsuunnitelmansa. Ministeriön mukaan asia, jota asiakirja koskee, on edelleen keskeneräinen ja asiakirjan sisältämien tietojen julki tuleminen voisi ministeriön mukaan vahingoittaa hankkeiden valmistelua.
Asiantuntija: viestinnän oltava julkisuuslainmukaista
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ihmettelee ministeriön ja Pääesikunnan salaamisperusteita.
– Ensimmäinen reaktio on kyllä se, että jos viestintä suunnitellaan sillä tavalla, että se vahingoittaa valtakunnan turvallisuutta, niin minkähänlaista viestintää se oikein onkaan. Viestintähän on pyrkimystä julkisuuden lisäämiseen. Tavallisen viestintäsuunnitelman ei tulisi olla salassapidettävä, kun se ei koske poikkeusoloja.
Hänen mukaansa myöskään keskeneräiseen asiaan liittyvän jo valmistuneen viestintäsuunnitelman ei tulisi olla salainen julkisuuslain mukaan.
Viranomainen ei ole lobbari
Mäenpään mukaan valtionhallinnon yleinen viestintä on peruslähtökohdiltaan sellaista, jolla pyritään toteuttamaan julkisuusperiaatetta.
– Sen pitäisi pystyä tuottamaan tietoa siitä, miten hallinto toimii ja miten se aikoo toimia tulevaisuudessa. Viestinnässä on syytä kertoa myös, että miten viestintää pyritään käyttämään ja mikä sen tarkoitus on.
Hänen mukaansa viranomaisen viestinnän pitäisi olla neutraalia ja tuottaa informaatiota ihmisten käytettäväksi, eikä ohjailla mielipidettä tiettyyn suuntaan.
– Legitiimi viestinnän tavoite voi olla esimerkiksi se, että kansalaisille annetaan riittävästi tietoa siitä, mihin heidän rahojaan käytetään Puolustusvoimissa.
– Jos viestinnän tarkoitus on olennaisesti vain poistaa kriittistä näkemystä ja arvostelun aihetta, niin silloin se on valkopesun tyyppistä, lobbaukseen rinnastettavaa mainostyyppistä viestintää, joka ei julkishallinnon tehtäviin sovi.
Näin kansalaisiin ja poliitikkoihin on haluttu vaikuttaa
Pääesikunta luovutti STT:lle ulkoisen viestinnän suunnitelmansa vuoden 2015 ensimmäiselle ja jälkimmäiselle puoliskolle.
Pääesikunnan kolmisen vuotta vanhoissa suunnitelmissa määritellään, minkälainen kuva kansalaisille ja päättäjille tulee luoda mistäkin asiasta.
Ensimmäisessä suunnitelmassa puolustusvoimien pääviesti määritellään siten, että materiaalia tarvitaan tai puolustuskyky romahtaa vuodesta 2020 alkaen. Viestinnän tavoitteeksi määritellään muun muassa maanpuolustus- ja taistelutahdon ylläpitäminen ja puolustuskyvyn uskottavuus.
Tämän vuoden pääviestiksi on määritelty, että sotilaallisen suorituskyvyn ylläpito edellyttää riittäviä resursseja.
Viisi lobattua mielikuvaa
- Puolustusvoimauudistuksesta keskustellaan positiivisessa sävyssä ja kansalaisten perusturvallisuus lisääntyy. (Puolustusvoimauudistus on vuosina 2012-2015 tehty hanke, jossa sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuutta pienennettiin, satoja irtisanottiin ja joukko-osastoja lakkautettiin. Uudistuksella saavutettiin Puolustusvoimien mukaan noin 123 miljoonan euron vuotuiset säästöt.)
- Kansalaiset luottavat Puolustusvoimien osaamiseen ja kokevat maanpuolustuksen niin tärkeänä, että he eivät kyseenalaista vaikeassa taloustilanteessa puolustukseen tehtäviä lisäsatsauksia.
- Kansalaiset ja puolueet ymmärtävät, että puolustuskyky romahtaa ilman lisämäärärahoja investoinneille.
- Poliitikot ymmärtävät lisärahoituksen tarpeen.
- Kansalaiset ja poliitikot eivät kiinnitä muuta lisärahoituskeskustelua tuleviin hävittäjä- ja taistelualushankintoihin. (Ne on Puolustusvoimien mukaan nähtävä erillisinä hankkeina.)
Myös vuotta myöhemmin voimaan tulleessa ohjeistuksessa ollaan samoilla linjoilla:
"Viestinnällä pyritään vaikuttamaan vastaanottajan tietoihin, mielipiteisiin ja asenteisiin sekä käyttäytymiseen Puolustusvoimien tarpeiden mukaisesti", kerrotaan puolestaan alkuvuonna 2016 voimaan tulleissa yleisohjeissa.
