Digitalisoituva työelämä on sekamelska, jossa puhelimen piipitys ja sähköpostien vyöry sotkevat rehellisen työnteon. Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n teettämistä tutkimuksista saa varsin synkän kuvan siitä, miten uusien teknologioiden käyttöönotto on vaikuttanut suomalaisiin työpaikkoihin.
Alla olevat lainaukset ovat poimintoja SAK:n tilaamasta tutkimuksesta, joka toteutettiin laajoin teemahaastatteluin. Niitä tehtiin yhteensä kahdeksan kappaletta.
– Monesta eri suunnasta tulevat yhteydenotot ja oletukset, että vastataan heti, häiritsevät keskittymistä, kuormittavat ja lisäävät painetta... Matkatoimistovirkailija
– Samalla kun pitäisi olla myymälässä, on paine lukea sähköposteja sekä raportteja... Päivittäistavarakaupan työntekijä
Esimies, kollegat ja asiakkaat ovat kadonneet kaukaisuuteen, jäljelle on jäänyt kalvava yksinäisyyden tunne.
– Teknologian kehitys on tehnyt työstä paljon yksinäisempää. Tietokoneen kertoessa mitä tehdään, työ on tehostunut äärimmilleen... Vanhusten kotihoitaja
– Nykyään tapaan oman työparini ja muita kollegoita vain kerran vuodessa... Metsätyökoneen kuljettaja
Meitä kytätään
Yhä useamman työntekijän työtä ohjaa tietojärjestelmä, joka seuraa ja mittaa tavoitteiden saavuttamista tarkasti. Tämä lisää työssä koettua painetta.
– Kontrollin alla joutuu olemaan koko ajan. Järjestelmästä näkee, kuinka kauan esimerkiksi vikatilanne on ollut päällä ja niihin täytyy reagoida todella nopeasti... Automaatiokäyttäjä
Tutkimukseen haastatellut työntekijät kokivat seurannan osin hyvinkin ahdistavana.
– Tekniikka ruoskii häijymmin kuin ihminen. Teknologia on lisännyt myös kontrollia ja tunnemme olevamme kuin vankeja, joiden jokaista liikettä seurataan... Vanhusten kotihoitaja
Sama tarina toistuu toimialasta toiseen.
– Henkilökohtaisen työn mittaaminen kaikin mahdollisin tavoin on lisännyt henkistä kuormitusta. Kone ja numerot johtavat, eivät esimiehet... Matkatoimistovirkailija
Postinlajittelijan kokemus tuo mieleen liukuhihnatyöläisen kokemukset viime vuosisadan alusta. Työ on fyysisesti aiempaa kevyempää, mutta yksipuolisuudessaan kuluttavaa. Ihminen on koneen osa ilman kokonaiskäsitystä siitä, mitä tapahtuu.
– Emme pysty suunnittelemaan tai hallitsemaan omaa tekemistämme [...] Kirjeet menevät vaan jonnekin, emmekä tunne logiikkaa...
Sitten hyvät uutiset
Kaiken tämän vastapainoksi lisääntyvä tietotekniikka on myös parantanut työelämää. Uuden teknologian ja uusien työkalujen hallitseminen on monelle ylpeyden aihe.
– Työmme on muuttunut enemmän asiantuntijatyöksi, mikä on nostanut sen arvostusta... Autojen huoltoteknikko
– Ammatti-identiteettimme on vahvistunut, työ on entistä mielenkiintoisempaa ja on ollut kiva oppia uusia asioita... Päivittäistavarakaupan työntekijä
Logistiikka-alan työntekijöistä on tullut tietokoneiden käyttäjiä, jotka valvovat järjestelmiä. Automaatiokäyttäjä kertoo olevansa kiinnostunut tekoälystä.
– Automaatiokäyttäjän osaamista tarvitaan koko ajan lisää. Olemme ”koneiden kieli” ja puhumme koneiden puolesta Saksaan koodareille...
Ahdistusta ja ylpeyttä
Mitä kahdeksan työntekijän kokemuksista voi päätellä? SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antilan mukaan ainakin sen, että digitalisaation ja tekoälyn aikana työ ei ole katomassa, mutta se on muutoksessa.
– Teknologia lisää työhön mielekkyyttä, mutta myös paineisuutta ja ahdistusta. Toisille muutos on positiivinen ja toisille negatiivinen, Antila sanoo.
Tämä näkyy myös SAK:n työolobarometrissa, jossa kokemukset jakautuvat voimakkaasti.
Antilan mukaan positiivisia kokemuksia uudesta teknologista on eniten alle 30-vuotilailla, negatiiviset kokemukset painottuvat vanhimpiin ikäryhmiin.
– Kolmekymppiset käyttävät monipuolisesti teknologiaa. Yli 50-vuotiaat ovat kuitenkin keskeinen ryhmä, kun työuria halutaan pidentää. Jos siellä koetaan häpeää ja selviytymisen pelkoa, se työntää ihmisiä ulos työelämästä.
Juha Antilan mukaan yritysten tulisi ottaa henkilöstö mukaan, kun uutta teknologiaa hankintaan. Tällä hetkellä näin ei juurikaan tehdä, kuten alla oleva kaavio kuvaa.
Liitoissa toivottaisiin, että työntekijät pääsisivät jatkossa keskusteluun mukaan.
– Suomeen tarvitaan uusi työelämän kehittämisohjelma, joka tukee työpaikkoja digitaalisuuden kehittämisessä ja implementoinnissa. Sen avulla saataisiin tuottavuus kasvuun, parempaa työhyvinvointia ja pidempiä työuria, SAK:n Juha Antila visioi.