Vesiskoottereiden määrä on lisääntynyt hurjasti koko 2000-luvun ajan. Sea-Doo vesiskoottereiden maahantuoja BRP:n tuotevastaava Joni Launosen mukaan ostajien kirjo on todella laaja, yhdistävänä tekijänä on kuitenkin innostus vesillä liikkumiseen.
– Stereotyyppinen vesiskootterikuski ei ole enää kesälomaa viettävä NHL-tähti.
Vesiskootterin käyttö matkailussa moottoripyörän tai moottorikelkan tapaan on Launosen mukaan myös yleistynyt. Skoottereiden koko on kasvanut, mikä mahdollistaa pidemmätkin reissut. Esimerkiksi neljä vuotta sitten Risto Piispa teki maailmanennätyksen ajamalla Helsingistä Marokkoon neljässäkymmenessä päivässä.
Vesiskoottereiden hintatason lasku on luultavasti yksi syy niiden suosion nousuun. Tämän vuoden toukokuussa vesiskoottereita rekisteröitiin valtakunnallisesti peräti 299 kappaletta.
Vuosien 2004-2016 välillä ensirekisteröityjen vesiskoottereiden määrä nousi 240 prosenttiyksiköllä. Suomessa niitä on jo lähes kymmenen tuhatta.
– Myös siirtyminen äänekkäistä kaksitahtimoottoreista ekologisempiin ja hiljaisempiin nelitahtimoottoreihin on edesauttanut, että skoottereita ostetaan enemmän, Launonen kertoo.
Poliisi valvoo myös vesillä
Lämmin kesäpäivä houkuttelee ihmiset hurjastelemaan vesillä. Oulun poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Jukka Lauhikari kertoo, että poliisi valvoo myös vesillä liikkujia joki-ja merialueilla, sekä järvillä.
Poliisi tekee yhteistyötä merivartioston kanssa. Lauhikaren mukaan Oulun poliisilaitoksella on käytössä kaksi vesiskootteria, sekä moottorivene.
– Toisessa vesiskootterissa on noin 250 hevosvoimaa ja toisessa 300. Huippunopeus molemmilla on noin 130 kilometriä tunnissa. Kiihdytys nollasta sataan sujuu noin kolmessa sekunnissa. Näitä samoja vehkeitä on markkinoilla kuluttajillekin.
Vesiskoottereiden avulla poliisi pystyy liikkumaan nopeasti pitkiäkin välejä. Skoottereilla pääsee myös matalikkoon, joka ei välttämättä ole veneellä mahdollista.
Suurimmat riskitekijät päivittäisessä liikenteessä vesillä ovat Lauhikarin mukaan varusteiden puute ja yleinen tietämättömyys säännöistä.
– Ihmiset vuokraavat vesiskoottereita, ajelevat niillä esimerkiksi Oulujokisuistossa ilman, että tietävät mitkä nopeusrajoitukset siellä ovat.
Onnettomuuksia sattuu yllättävän vähän
Vaikka vesiskoottereilla ajo saattaa näyttää välillä huolettomalta, tapahtuu onnettomuuksia todella vähän. Trafin mukaan vuosina 2015-2017 onnettomuuksia, joissa vesiskootteri on ollut osallisena, on ollut Suomessa vain 77. Kuolemaan johtaneita tapauksia oli kaksi kappaletta. Onnettomuuksista lähes puolet olivat kuskista riippumattomia, kuten esimerkiksi vika laitteistossa tai ilkivalta.
Kun vauhti voi nousta yli sataan kilometriin tunnissa, on vesiskootteri veneen törmätessä kuin luoti.
Jukka Lauhikari
Vanhempi konstaapeli Jukka Lauhikari ihmettelee onnettomuuksien vähyyttä.
– Todella yllättävää. Kun ajattelee, että vesiskootterin vauhti saattaa olla toista sataa kilometriä tunnissa, on se ihme, ettei onnettomuuksia ole sattunut enempää.
Trafin tilastoista korostuu kuitenkin se, että alkoholi on useammin mukana vesiskoottereilla tapahtuneissa onnettomuuksissa kuin silloin kun onnettomuus tapahtuu muilla vesikulkuneuvoilla.
"Kipparin tulee muistaa, mitkä ovat kipparin vastuut"
Vanhempi konstaapeli Jukka Lauhikari pitää vesillä olevaa yhden promillen rattijuopumusrajaa hyvin vaarallisena, sillä vesiskootteri on vauhtinsa puolesta helposti verrattavissa moottoripyörään.
– Kun vauhti voi nousta yli sataan kilometriin tunnissa, on vesiskootteri veneeseen törmätessä kuin luoti.
Oulussa poliisi on ollut vesiskoottereiden vuokraajien kanssa yhteistyössä, jotta yhteisistä säännöistä pidettäisiin huolta. Vanhempi konstaapeli Lauhikari toivoo, että juhannuksena muistettaisiin pitää järki päässä, varsinkin vesillä.
– Turvallisuudesta täytyy huolehtia. Kipparin tulee muistaa, mitkä ovat kipparin vastuut. Kaikilla täytyy olla asiaan kuuluvat varusteet ja vesiliikenteessä pitää olla selvinpäin.