Videopelejä on monenlaisia, mutta kaikilla niillä on yhteinen päämäärä: saada pelaaja pelaamaan lisää. Esimerkiksi peliarvosteluissa parhaita pelejä kutsutaan usein "koukuttaviksi".
Videopelien suunnittelijat ovat alkaneet onnistua tässä päämäärässään. Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi maanantaina pakonomaisen videopelien pelaamisen kansainväliseen tautiluokitukseen (ICD).
Taudin tärkeimmät oireet ovat kyvyttömyys lopettaa pelaaminen ja elämän keskittyminen pelkästään pelaamisen ympärille.
– Ihminen pelaa niin paljon, että hän sivuttaa muut kiinnostuksenkohteet ja aktiviteetit, kuten nukkumisen ja syömisen, WHO:n mielenterveysosaston johtaja Shekhar Saxena kertoo uutistoimisto AFP:lle.
WHO:n mukaan pelihäiriön määritteleminen erilliseksi mielenterveysongelmaksi auttaa eri maiden terveysviranomaisia tunnistamaan ongelman nykyistä paremmin.
WHO:n uusi tautiluokitus esitetään järjestön jäsenmaille ensi toukokuussa, ja sen on määrä astua voimaan vuonna 2022.
Asiantuntijat kiittävät - ja kritisoivat päätöstä
Terveydenhuollon asiantuntijat ovat ottaneet WHO:n päätöksen vastaan ristiriitaisin tuntein. Osa pitää uutta luokitusta tervetulleena varoituksena, osa pelkää muutoksen luovan turhaa pelkoa vanhempien keskuudessa.
Britannian psykologisen seuran tiedottaja, tohtori Joan Harvey muistuttaa häiriön koskevan vain pientä osaa pelaajista.
– Ihmisten täytyy ymmärtää, että jokainen lapsi, joka pelaa tunteja videopelejä huoneessaan, ei ole addikti. Muuten terveydenhuolto hukkuu avunpyyntöihin, Harvey sanoo uutistoimisto AP:lle.
Osa asiantuntijoista taas katsoo, että ohjeet peliriippuvaisten tunnistamiseen ovat tervetulleita. Ongelmasta kärsivät ihmiset ovat usein teini-ikäisiä tai nuoria aikuisia, jotka eivät hae itse apua.
Amerikan psykiatrinen yhdistys ei ole toistaiseksi lisännyt pakonomaista videopelaamista omaan sairausluokitukseensa. Vuonna 2013 yhdistys katsoi, että ilmiö vaatii lisää kliinistä tutkimusta tullakseen hyväksytyksi järjestön diagnosointiohjeisiin.
Yhdistys huomautti tuolloin, että suuri osa alan tutkimuksesta pohjautuu aasialaisten nuorten miesten kokemuksiin. Verkkopelaaminen on erittäin suosittua esimerkiksi Etelä-Koreassa.
Arviot peliriippuvaisten määristä vaihtelevat
Pelihäiriön käsitettä yli 30 vuotta tutkinut psykologian professori Mark Griffiths Nottingham Trentin yliopistosta katsoo, että WHO:n uusi luokitus auttaa ongelman tunnustamisessa ja vahvistaa hoitostrategioita.
– Psykologisesti katsottuna videopelaaminen on kuin uhkapelaaminen ilman rahaa, Griffiths arvioi uutistoimisto AP:lle.
Hänen mukaansa kummassakin pelimuodossa on kyse pelaajan saavuttamasta tuloksesta.
– Uhkapelaajat käyttävät rahaa, pelaajat pisteitä.
Griffithsin mukaan pakonomaisesta pelaamisesta kärsivien ihmisten määrä on todennäköisesti erittäin pieni, alle prosentti kaikista pelaajista. Professori huomauttaa, että monet näistä pelaajista kärsivät myös muista ongelmista, kuten masennuksesta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä tai autismista.
WHO:n mielenterveysosaston johtaja Shekhar Saxena sen sijaan arvioi, että uusi tautiluokitus voisi koskea kahdesta kolmeen prosenttia kaikista videopelaajista.
– Jos pelaaminen vaikuttaa ihmisen käytökseen – oli kyse sitten opiskelusta, ihmissuhteista tai työstä – silloin on hyvä olla varovainen ja mahdollisesti hankkia apua, Saxena kommentoi.
Pelaamisen suosio on kasvanut merkkittävästi viime vuosina. Peliteollisuutta seuraavan Superdata-yhtiön mukaan ala tuotti viime vuonna 93 miljardia euroa voittoa, yli kaksi kertaa enemmän kuin elokuvat.
Lue lisää:
WHO pohtii: Peliriippuvuus ensimmäistä kertaa psyyken häiriöiden listalle