Tekoäly synnyttää yhteiskunnallisen murroksen, jollaista ei ole nähty sitten teollistumisen – ainakin jos ennusteisiin on uskominen.
Osmo Soininvaaran (vihr.) johtama työryhmä määrittelee tänään keskiviikkona luovutetussa raportissaan tekoälyn suureksi yhteiskuntaa muuttavaksi kehitysharppaukseksi. Raportin vastaanottaneen elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan tekoäly on uusi sähkö.
– Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaminen vastasi teollistumisen aiheuttamaan muutokseen. Nyt muutos vaikuttaa laajemmin ja meidän on päivitettävä hyvinvointiyhteiskuntaa tavalla, joka tukee ihmisten sopeutumiskykyä, Lintilä totesi Helsingin säätytalolla järjestetyssä tilaisuudessa.
Ennusteiden mukaan 15 prosenttia suomalaisista työpaikoista katoaa reilun kymmenen vuoden kuluessa. Se ei ole Soininvaaran mukaan vielä sinällään merkittävä ongelma.
– Paljon enemmän työpaikkoja katosi maaseudulta koneellistumisen myötä. Silloin moni lähti kuitenkin tehtaalle töihin ja ansiotaso kolminkertaistui, Soininvaara kuvasi tilannetta Helsingin Säätytalolle kokoontuneelle seminaariyleisölle.
– Tällä kertaa moni saattaa kuitenkin huomata, että uusi työ ei olekaan niin hyvä kuin se, jonka he menettivät.
Parikymmenhenkisen asiantuntijaryhmän kokoama raportti hahmottelee, mitä "uusi sähkö" käytännössä tarkoittaa. Raportti sisältää kymmeniä ehdotuksia ja politiikkasuosituksia, jotka valmistaisivat Suomea tulevaan. Tässä keskeiset havainnot:
1. Työmarkkinoille joustavuutta ja liikkuvuutta
Tekoäly jakaa työvoiman voittajiin ja häviäjiin. Tällä kertaa automaatio ei uhkaa vain fyysistä tai rutiininomaisia tehtäviä, vaan myös lääkäreiden, lakimiesten ja muita korkeakoulutettuja työpaikkoja.
Jotta tehtäviä voidaan muokata tekoälyajan mukaisiksi, yrityksillä tulee raportin mukaan olla mahdollisuus muokata tehtäväkuvia yhdessä työntekijöiden kanssa.
Jäykät työmarkkinarakenteet ovat tähän asti tuoneet turvaa työntekijöille, jatkossa jäykkyyden tuomaa turvaa tulee korvata sosiaaliturvaa ja koulutusjärjestelmää vahvistamalla. Tekoälyraportin mukaan on mahdollista esimerkiksi tarjota palkkatukea niille, joiden seuraava työpaikka on matalapalkkatyössä.
Liikkuvuutta edistäisi työnvälitysrobotti, joka ohjaisi työttömiä töihin. Osmo Soininvaaran mukaan sama robotti palvelisi myös työssä käyviä ja ohjaisi heitä työpaikkoihin, joissa osaaminen tulee parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
2. Luovaa tuhoa ei pidä kahlita
Tekoäly synnyttää uutta tuottavuutta, joka syntyy luovan tuhon kautta. Tämä tarkoittaa, että yrityksiä ja työpaikkoja katoaa ja uusia tulee tilalle.
Raportin mukaan valtiovallan ei pidä häiritä tätä kehitystä. Jos yritys jää tekoälyä paremmin hyödyntävien kilpailijoiden jalkoihin, sitä ei julkisin varoin pidä tekohengittää.
Toisaalta innovaatiopolitiikan ei tulisi edistää sellaisia tekoälyhankkeita, joiden ydin on vain ihmistyön automatisoinnissa. Tuet ja panokset tulee suunnata innovaatioihin, jossa tekoälyn avulla synnytetään uudenlaista ihmistyötä ja tuotantoa.
Tilanteissa, joissa yhteiskunnan resursseja käytetään tekoälyn ja samalla luovan tuhon edistämiseen, yhteiskunnan tulee myös kantaa vastuuta seurauksista. Raportti toteaa, ettei ole oikein, jos tekoälyn syrjäyttämät jäävät vaille yhteiskunnan tukea – vaikka he ovat veronmaksajina olleet rahoittamassa ratkaisujen kehittämistä.
3. Ohjelmia ja keskustelua
Edellä kuvattujen suositusten toteuttamiseksi raportti peräänkuuluttaa kansallista työn kehittämisohjelmaa. Työmarkkinaosapuolten välistä kommunikaatiota tulee edistää, jotta tekoälymurros toteutuisi työpaikoilla.
Raportti ehdottaa myös erilaisia testihankeita esimerkiksi terveydenhuollossa. Työterveyslaitos voisi testata tekoälyä työterveydenhuollon piirissä. (Tällaista kokeillaan jo ainakin esimerkiksi Oulussa.)
4. Globaalit digijätit kuriin
Tekoäly ja digitalisaatio synnyttävät uhan, että pieni joukko kansainvälisiä jättiyrityksiä saavuttaa alallaan monopoliaseman. Tekoälyraportti ei mainitse nimiä, mutta huoli kohdistunee esimerkiksi Googleen, Facebookiin ja Amazoniin sekä nopeasti kasvaviin kiinalaisyrityksiin, kuten Alibaba, Tencent ja Baidu. Riskinä on, että tekoälyn hyödyt jakautuvat epätasaisemmin kuin aiemmissa elinkeinoelämän suurissa murroksissa.
Monopolien syntymistä voidaan kuitenkin suitsia. EU:n tietosuoja-asetus on raportin mukaan osoitus siitä, että jopa globaaleille yritysjäteille voidaan antaa määräyksiä ja kieltoja.
Jatkossa tekoälyn hyödyntäjiltä voidaan edellyttää läpinäkyvyyttä esimerkiksi sen suhteen, mitä tietoja kerätään ja myös miten algoritmit toimivat. Lisäksi voidaan selventää pelisääntöjä, missä tilanteissa kone voi tehdä päätöksen itsenäisesti – ja milloin koneäly voi tuottaa vain ennusteita päätöksenteon tueksi.
5. Oppivelvollisuus ylös ja koulutusseteli kaikille
Yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiö McKinseyn mukaan työn osaamisvaatimukset muuttuvat niin paljon, että peräti miljoona suomalaista on uudelleenkoulutettava. Tätä lukua pääministeri Juha Sipiläkin (kesk.) mielellään lainaa.
Ei ole ihme, että tänään luovutetun raportin painavin anti koski juuri koulutusta.
Työryhmä ehdottaa, että kaikille nuorille on varmistettava vähintään toisen asteen tutkinto. Tämä tehtäisiin koulutuspaikkoja lisäämällä sekä nostamalla oppivelvollisuusikää koskemaan toista astetta, eli ammatillista koulutusta ja lukiota.
Tekoälykoulutusta on selvityksen mukaan lisättävä korkeakouluissa – ja tutkimus- ja kehittämisinvestointeja on kasvatettava. Lisäksi elinikäistä oppimista on ryhdyttävä toden teolla toteuttamaan.
Raportti ehdottaa henkilökohtaisesta osaamistiliä tai -seteliä, jonka avulla jokainen voisi päivittää osaamistaan ja hankkia koulutuspalveluja markkinoilta. Soininvaaran mukaan sopiva koulutusmäärä voisi olla esimerkiksi viikko koulutusta vuodessa per henkilö.
Tekoälyraportteja tulee kuin sieniä sateella
Maanantaina ammattiliittojen keskusjärjestö SAK julkaisi oman tekoälytutkimuksensa, jonka nimi on “Tekoäly tulee – muuttuuko duunarin työ?”.
“Duunareilla" oli lopulta sen verran vähän kokemuksia tekoälystä, että sanan olisi voinut pudottaa pois julkaisun kansilehdeltä. Sinällään julkaisu oli hyvä kuvaus uusista teknologioista yksittäisten työntekijöiden kokemana.
Tiistaina oli vuorossa Valtioneuvoston kanslian julkaisema Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus. Kyseessä on pääosin VTT:n ja Aalto yliopiston tutkijoiden kokoama selvitys tekoälyn nykytilasta ja odotettavissa olevasta kehityksestä.
Työ- ja elinkeinoministeriön keskiviikkona julkistama Tekoälyajan työ on siis jo kolmas tällä viikolla julkaistu tekoälyraportti.
Eikä vielä olla kuin keskiviikossa.
– Tässä on varmasti kyse osittain päällekkäisestä työstä, pohtii tiistaisen raportin kirjoittamiseen osallistunut Aalto yliopiston ja Etlan työelämäprofessori Timo Seppälä.
– Itse edustan näkökulmaa, että tekemämme pohjatyön olisi pitänyt periaatteessa olla valmis, ennen kuin ministeriöt käynnistävät oman työnsä. Silloin kaikilla olisi yhteinen näkökulma, mikä on tänään realismia ja mikä vielä kaukana tulevaisuudessa.
Viime vuonna puhuttiin digitalisaatiosta, sitä ennen puhuttiin teollisesta internetistä – nyt on tekoälyn vuoro muuttaa kaiken. Seppälä ei ole ollenkaan varma, tapahtuuko niin.
– Olemme aiemmin tutkineet teollista internetiä, digitaalista alustataloutta ja lohkoketjuja – enkä nyt loppupeleissä näe, että niillä edelleenkään olisi suurta vaikutusta työpaikkojen määrään tai yhteiskunnalliseen muutokseen.
Timo Seppälän mukaan suurin osa suomalaisista työntekijöistä tulee ottamaan tekoälyn käyttöön varsin sujuvasti. Oppivathan he sähköpostin ja internetinkin.
Tätä oli syytä pohtia
Onko tekoäly sananan ylihypetetty? Aivan varmasti. Jokainen yhtiö ja asiantuntija hakee nyt paikkaansa tässä kirkkaassa valokeilassa.
Entä olivatko tämän viikon raportit turhaa työtä? Näin ei voi väittää.
Esimerkiksi Lintilän keskiviikkona saama raportti pitää sisällään asioita, joihin on syytä palata, vaikka tekoälyn buumi unohtuisi ja digitaalisella vallankumouksella olisi ensi vuonna taas aivan uusi nimi. Kuten työryhmän työskentelyyn osallistunut Lauri Ihalainen (sd.) totesi raportin koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevasta osuudesta:
Tekoäly on hyvä tekosyy keskustella näistä aiheista.