Jo kahden viikon altistus voi parantaa kaupungissa asuvan ihmisen ihon ja suoliston mikrobiston monimuotoisuutta. Tämä kävi ilmi suomalaisyliopistojen tutkimuksessa, jossa 14 kaupunkilaista kokeili, millaisia vaikutuksia on sillä, että sotkee useita kertoja päivänsä kätensä multaan.
Kokeessa puolet testihenkilöistä hieroi käsiinsä metsämaasta ja sammalesta tehtyä pulveria kolme kertaa päivässä kahden viikon ajan. Kädet pestiin sen jälkeen pelkällä vedellä. Vertailuryhmäläiset eivät käyttäneet seosta.
Koejakson jälkeen testihenkilöiden ihon ja suoliston mikrobikanta tutkittiin. Metsäpulveria käyttäneiden koehenkilöiden mikrobisto sekä iholla että suolistossa muuttui monimuotoisemmaksi.
– Ero oli tilastollisesti merkitsevä, sanoo professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.
Asiaa tutkittiin muun muassa uloste- ja verinäytteistä. Verrokkiryhmän mikrobikanta pysyi muuttumattomana.
Tavoitteena etsiä keino kadotetun luontoyhteyden palauttamiseksi
Professori Hyöty on yksi tämän biodiversiteettihypoteesiin perustuvan tutkimuksen tekijöistä. Oletus on, että mitä läheisempi kosketus luontoon on, sitä terveellisempää elämä on.
Tutkijoiden mukaan ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsee harjoitusta ja luonnon mikrobisto ja eliöstö herättävät sen.
– Tämän hetken käsityksen mukaan immuunijärjestelmä, joka puolustaa meitä mikrobistoa vastaan, vaatii harjoitusta, jotta sen säätelymekanismit toimisivat, sanoo professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.
Liian vähäisen mikrobialtistuksen on epäilty aiheuttavan esimerkiksi allergioita, astmaa, ykköstyypin diabetesta, keliakiaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia.
– Luonnon mikrobisto voi suojata meitä allergialta ja muilta autoimmuunitaudeilta, jotka yleistyvät kaupunkimaisessa elintavassa, hän sanoo.
Tutkimusta tekemässä on ollut kolme yliopistoa: Tampereen yliopiston lisäksi mukana ovat Helsingin yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Se on Tekesin rahoittama. Kyse on pilottitutkimuksesta, jonka tarkoituksena on osoittaa, että maaperästä saatavat mikrobien käyttö on turvallista ja niillä on edullisia vaikutuksia ihmisen immuunivasteeseen.
Tutkimuksessa selvitetään, miten luontoa - ja tätä kautta luonnollista altistusta immuunijärjestelmälle - voitaisiin tuoda enemmän kaupunkiympäristöön. Tulevaisuudessa metsän mikrobistoa voidaan ehkä lisätä myös erilaisiin tuotteisiin.
– Voimme tehdä tuotteita, joiden avulla saamme tuotua ihmisen kadottaman luontoyhteyden takaisin vaikka kaupan hyllylle. Ne voivat olla tekstiilejä, vaatteita, voiteita tai sellaisia tuotteita, joilla me voimme helposti ja turvallisesti altistaa itsemme luonnon diversiteetille, monimuotoisuudelle, Heikki Hyöty sanoo.
Tietoja tutkimuksesta on julkaistu Future Medicine -julkaisussa (siirryt toiseen palveluun) toukokuussa.
Vauvalle liika puhtaus ei ole hyväksi
Monenlaiset allergiat ja autoimmuunisairaudet ovat yleistyneet etenkin korkean elintason maissa. Syynä voi olla nopeasti muuttunut elinympäristö, jossa on liian vähäinen mikrobialtistus.
Terveyden kannalta tärkeitä ovat jo lapsen ensimmäiset kuukaudet. Liian puhtaassa ympäristössä suojelumekanismit eivät saa riittävästi ärsykkeitä toimiakseen.
– Mikrobien monimuotoisuus on tärkeää ensimmäisen ikävuoden aikana. Suomessa ja länsimaissa, jossa on korkea elintaso, lapset elävät niin puhtaasti, että immuunivaste ei saa harjoitusta. Silloin säätelymekanismit pettävät helpommin, Hyöty sanoo.
Asiaa on tutkittu Suomessa 15 vuoden ajan. Puhtauden ja allergian välisestä yhteydestä saatiin havaintoja ensin rajan takaisessa Karjalassa tehdyssä tutkimuksessa. Siellä lapsilla esiintyi allergioita 6–7 kertaa vähemmän kuin Suomessa, vaikka esimerkiksi siitepölymäärät ovat samat. Vastaavanlainen ero todettiin muissakin immuunisairauksissa. Oli syytä epäillä mikrobien alhaisen määrän lisäävän sairastumisriskiä.
Käsien pesu on kuitenkin tarpeen
Vaikka jatkuva käsien pesu on turhaa, Heikki Hyöty ei neuvo lopettamaan sitä kokonaan.
– Kun kättelemme ja liikumme ihmisten keskellä, se on tarpeen. Esimerkiksi flunssakaudella siirrämme nenästä viruksia käsiin, joten käsiä kannattaa pestä, hän kertoo.
– Mutta luonnossa elävistä mikrobeista suurin osa ei tartuta infektioita ihmisiin, vaan lähinnä eläimiin, kasveihin ja muihin baktereihin. Jos siis koskettelen muurahaispesää, en sen jälkeen pesisi käsiäni vaikka olisin menossa ruokailuun.
Hyöty muistuttaa myös jäykkäkouristusrokotteen tärkeydestä.
– Tetanus-rokote pitää olla kunnossa ja esimerkiksi avohaavat ovat aina tulehdusherkkiä – raikkaassa metsässäkin, Hyöty sanoo.