Neljä vuotta sitten kokkolalaisen Emmi Salon piti tehdä lopputyö ammattikorkeakouluun. Kyllä hän sen tekikin, mutta samalla syntyi Fitverstas, joka toimii nyt 23 paikkakunnalla ja suunnittelee ulkomaille laajentamista. Asiakkaita on 40 000, heistä 60 prosenttia pääkaupunkiseudulla. Silti Salo kokee olevansa työssään välillä yksinäinen.
Mutta peruutetaanpa vähän.
Vuonna 2011 kaksi nuorta äitiä istui siiderillä ja oli vakavasti sitä mieltä, että jotain pitäisi keksiä. Molemmilla oli pienet lapset, työ ja opiskelu ja kaipuu johonkin omaan. Oma liikuntakin oli jäänyt pikkulapsiarjessa sivuosaan.
He päättivät pistää käyntiin kilpailun siitä, kumpi olisi vuoden päästä paremmassa kunnossa. Jotta toisen etenemistä pystyisi seuraamaan, piti tehdä blogi. Syntyi Emmin ja Terhin treeniblogi.
Nopeasti naiset huomasivat, että seuraajia oli enemmänkin kuin kaveri toisella paikkakunnalla. Naisilta kysyttiin treenivinkkejä, ravitsemusneuvoja ja ohjelmia. Kyse oli samastumisesta, uskoo Emmi Salo: nuorilta, tavallisilta äideiltä oli helppo kysyä, miten saisi itsekin elämäntapamuutoksen vauhtiin.
Vuosikymmenen alussa blogeja ei vielä ollut niin paljon kuin nykyään, ja Emmin ja Terhin treeniblogi lähti nopeasti lentoon: parhailla postauksilla saattoi olla jopa 40 000 lukijaa. Kaikkiaan kävijöitä oli kaksi miljoonaa siinä vaiheessa, kun blogi suljettiin vuonna 2014.
Ja koko ikänsä liikuntaa harrastaneelle, telinevoimistelua ja ratsastusta opettaneella Salolla välähti: ehkäpä tälle alalle kannattaisi kouluttautua lisää.
Välähdyksestä rakentui Fitverstas, jonka yrittäjä Emmi Salo on yksi viidestä finalistista Vuoden nuori yrittäjä -kilpailussa.
Digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä näkee Fitverstaassa samaa kuin muutama vuosi sitten vuoden nuorena yrittäjänä palkitun tekstiilialan yrityksen PaaPii Designin tarinassa. Se sai alkunsa yrittäjän käsityöblogista.
Mikkilä sanoo, ettei menestyneiden bloggaajien kasvaminen menestyneiksi yrittäjiksi ole sattumaa. Jotain on tehty oikein kahdella rintamalla.
– Hyvä yrittäjä ymmärtää oman ja yrityksensä brändin päälle. Tällaisista kannattaa ottaa oppia, vaikka kaikista ei somestaroiksi olekaan.
Tapaukset ovat myös rohkaiseva esimerkki siitä, ettei yrittäjän tarvitse toimia isoissa keskuksissa, vaan brändiä voi rakentaa pikkukunnista tai vaikka maaseudulta. Mikkilä uskoo myös, että digitalisaation ansiosta nähdään vielä jo katoaviksi luultujen toimialojen nousua tai renessanssia: siitäkin vaatetusalan PaaPii on hyvä esimerkki.
Valmentajat koulutetaan suoraan yrityksen arvoihin
Emmi Salo kouluttautui personal traineriksi ja jatkoi samalla opintoja ammattikorkeakoulussa. Hänen suunnitelmanaan oli valmistuttuaan tarjota liikunta- ja ravitsemusalan palveluita kotimaakunnassa Keski-Pohjanmaalla.
Opinnäytetyönä syntynyt liiketoimintasuunnitelma osoittautui nykyisen yrityksen luurangoksi. Blogin tuoma julkisuus taas toi kyselijöitä: useampi valmentaja otti yhteyttä yhteistyön toiveissa, ja jo puolentoista kuukauden päästä Salolla oli tiimissään ensimmäinen valmentaja.
Nyt Fitverstaalla on 20 valmentajaa 23 paikkakunnalla. Syksyyn mennessä valmentajia voi olla 40–50, uskoo Salo. Hän päätyi melko nopeasti siihen tulokseen, että halutun kaltaiset personal trainerit saa vain kouluttamalla heidät itse. Personal trainer -koulutuksia on paljon, ja ne ovat kirjavia.
– Voi olla tuhat hakijaa, ja heistä kourallinen osaa tehdä laadukkaan ruokavalion, heittää Salo.
Hyvältäkin valmentajalta voi puuttua asiakaspalvelutaitoja. Osa ei hallitse liiketoimintapuolta lainkaan. Kyky kirjoittaa sujuvasti on sekin tärkeä, sillä Fitverstaan valmennuksesta iso osa tapahtuu verkossa.
Toisaalta on helpompaa kouluttaa valmentajat suoraan sisään yrityksen arvoihin, malliin ja tavoitteisiin kuin alkaa muokata jo valmista pakettia. Tulijoita on: lähes joka päivä joku ottaa yhteyttä.
Tänä vuonna vaaka kääntyi ensimmäistä kertaa niin, että hakijoista enemmistö oli miehiä. Taustat vaihtelevat tavallisista kuntoilijoista MM-tason voimanostajiin.
Viimeksi valmennuskoulutuksen nelivaiheisen hakuprosessin läpäisi kahdeksan hakijaa.
– Tätä ei voi tehdä sillä ajatuksella, että kotona on vähän tylsää. Tämä on elämäntapa. On oltava halua ja inspiraatiota.
Ihmiset haluavat avun täsmänä
Fitverstas myy toisaalta valmista liiketoimintakonseptia valmentajille, toisaalta ravinto- ja treenipalvelua kuluttajille ja yrityksille. Maaliskuussa yritys aloitti globaalin verkkokauppabisneksen.
Omien sanojensa mukaan Salo myy maalaisjärkistä hyvinvointia. Tietoa siitä, miten pienillä muutoksilla saadaan hyviä tuloksia. Miten yksi valinta vaikuttaa kehossa ja miksi toinen teko ei.
– En usko, että kuudessa viikossa voidaan tarjota unelmakroppa.
Käytännössä asiakas ostaa lähi- tai etävalmennusta, yksilöityjä ohjelmia liikkumiseen tai syömiseen tai valmiita paketteja. Valtaosa bisneksestä hoituu verkossa aina pohjakartoituksesta puhelintukeen.
– Netti on täynnä tietoa, mutta ihmiset haluavat sen täsmänä, sanoo Emmi Salo.
Nyttemmin hänen konseptiaan ja ohjelmiaan myyvät myös jotkin kuntosaliketjut. Valmentajat toimivat franchising-pohjalla.
Velkaa Salolla ei ole ollut firmasta koskaan, sillä yritys lähti pienestä, asiakaskunta oli valmiina ja toimintaa laajennettiin sitä mukaa kun kassaan tuli rahaa.
Markkinointiin yrittäjä ei ole käyttänyt montakaan euroa; siitä pitävät huolta hänen keksimänsä someninjat. Jokaiseen sesongin starttiin eli syksyyn ja vuodenvaihteeseen Salo hakee vapaaehtoisia, jotka käyttävät palvelua ilmaiseksi ja kertovat palautteensa avoimesti sosiaalisessa mediassa. Hakijoita on joka kerta tuhatkunta, heistä sata valikoituu. Ja sana kulkee.
– Kuluttaja uskoo ennemmin toista kuluttajaa, Salo uskoo.
Digimarkkinointi auttaa erityisesti pieniä yrityksiä
Suomen pk-yrittäjistä 43 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa markkinoinnissa järjestelmällisesti, 25 prosenttia satunnaisesti. Kotisivujen voimaan uskoo selvästi isompi joukko.
Joonas Mikkilä Suomen Yrittäjistä sanoo, että some on tuonut yrittäjille kustannustehokkaita ja helppoja markkinointikanavia, joiden avulla voi tehdä tarkkojakin kohdistuksia.
– Mitä pienempi yritys, sitä enemmän digitaalisen markkinoinnin työkaluista on suhteessa apua, sanoo Mikkilä.
Digitaalisuuteen suhtautuminen on osin sukupolvikysymys. Eniten hyötyä digistä otetaan irti kaupan alalla. Löytämätöntä potentiaalia on kaikilla aloilla, mutta toisilla enemmän. Siksi Yrittäjät julkaisi pari viikkoa sitten yrittäjän digioppaan, jossa sekä perustellaan että neuvotaan, miksi ja miten junaan kannattaa hypätä.
Pelkkää riemukulkua viime vuodet eivät silti ole Emmi Salolle olleet. Pahimmillaan pienten lasten äidin työpäivät venyivät 16 tuntiin, ja terveys alkoi reistailla. Uni karttoi ja suolisto kiukutteli.
Hän kokee työnsä hyvin yksinäiseksi. Asiakkaat ovat yhteydessä valmentajiin, harva edes tietää, kuka yrityksen takana touhuaa. Samalla vastuu painaa.
– Nyt ensimmäistä kertaa olen kokenut paineet: että oman lisäksi 27 muun ihmisen työ makaa minun harteillani.
Vielä viime vuonna Salo teki 12–14-tuntisia työpäiviä. Sitten oli pakko käskeä itseä päästämään irti, rauhoittumaan ja luottamaan muihin.
En ole koskaan tuijotellut vieraisiin pöytiin, vaan luonut omaa.
Emmi Salo
Nyt Salolla on ollut assistentti puolen vuoden ajan. Tänä vuonna firmaan palkataan yhtäkkiä lähes kymmenen uutta: tiimivalmentajaa, myyjiä, kansainvälinen tiimi. Se näkyy tilillä, mutta nyt on sen aika.
– Joku voisi ajatella, että apua. Mutta nyt etsitään oikeat ihmiset oikeille paikoille, ja ensi vuosi on taas kasvun vuosi.
Kasvua Fitverstas hakee monesta suunnasta. Verkkotuotteet käännettiin englanniksi, ja kansainvälistymisen ensimmäisiä kohteita ovat Australia, Hollanti, Ruotsi ja Tanska, joihin paketteja myydään nyt eniten. Someninjoja Salo suunnittelee etsivänsä peräti 14 maasta.
Myös Venäjä on kiinnostava kohde, mutta sinne Salo ei aio itse konseptiaan viedä, vaan lisensoida sen.
– On löydettävä Venäjän Emmi Salo.
Hän ei ole huolissaan, vaikka kilpailua alalla on. Markkinaa riittää, sillä asiakkailla on oltava valinnanvaraa, sanoo Salo.
– En ole koskaan tuijotellut vieraisiin pöytiin: miten toiset hoitavat somea tai millaiset kotisivut heillä on, vaan olen luonut omaa.
Kysynnän hän uskoo jatkuvan kotimaassakin. Joka maanantai laihiksen aloittavat ovat oma lukunsa, mutta vähissä ovat nykyään ne, jotka haluavat kymmenen kiloa pois kuukaudessa mahtuakseen hääpukuun. Useamman ongelma on arkisessa, jokapäiväisessä ruokailussa, sanoo Salo.
Kiire, nälkä ja repsahtelu huonoihin vaihtoehtoihin ovat syynä 70–80 prosenttiin asiakkuuksista. Muutoksiin pitää johdattaa kädestä pitäen, pienin askelin. Ensin vaikkapa opetellaan ottamaan aamupala ohjelmaan. Sitten opetellaan juomaan vettä.
– Yksi asiakas ei millään halunnut korvata tavallista jugurttia sokeroimattomalla ja marjoilla. Sovimme, että hän lisää joka aamu sokeroidun sekaan sokeroimatonta ja kasvattaa lusikkamäärää päivittäin. Lopulta häneltä tuli viesti, että nyt sokerijugurtti on loppu ja tilalla on sokeroimaton. Ei se olisi toiminut hänen kanssaan niin, että olisin käskenyt vaihtaa jugurtin yhdeltä istumalta.
Suurin kynnys onkin Salon mukaan pääkoppa. Usein muutoksen taustalla on jokin isompi muutos, ja tilanne voi olla herkkä ja intensiivinen.
Siinä missä kuluttaja-asiakkaista tyypillisin on 25–45-vuotias nainen, potentiaalia olisi vielä 40 ylittäneissä miehissä, jotka eivät koe tarvitsevansa muutosta. Siihen ryhmään Emmi Salo haluaisi tarttua.
Uskon, että tästä ne yllätykset vasta alkavat.
Emmi Salo
Juuri kolmekymppisiään juhlinut Emmi Salo sanoo kasvaneensa muutamassa vuodessa aikuiseksi ja puhjenneensa kukkaan.
Puheesta kuuluu aito itseluottamus.
– Tiedän, että osaan ja onnistun! Saan myös muut mukaan sellaiseen nyt mennään! -fiilikseen. Jos joskus en enää innostu työstäni, silloin rupean tekemään jotain muuta.
Pari vuotta sitten Salo ei osannut sanoa, mihin oli matkalla. Strategia on rakentunut vauhdissa. Nytkään hän ei tiedä kuin suunnan: vielä suurempaa on tulossa.
– Uskon, että tästä ne yllätykset vasta alkavat. Jatketaan samaan malliin ja katsotaan, mihin päädytään.