Oulun hiippakunnan piispaehdokkaat päivittäisivät kirkon nykyaikaan.
Ehdokkaat Jukka Hautala, Jukka Keskitalo ja Niilo Pesonen myöntävät kirkon jäsenkadon olevan osoitus siitä, ettei kirkko enää tavoita ihmisiä oikealla tavalla.
– Jäsenkato on vakava haaste, jota meidän ei tule hyväksyä, Jukka Keskitalo toteaa.
Hautalan ja Pesosen mukaan nykytilanne, jossa 70 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon on vielä hyvä.
– Kirkon jäsenmäärä ei suoraan kerro ihmisten suhtautumista kirkkoon, Pesonen arvioi.
Hautala puolestaan näkee kirkon painoarvon yhteiskunnassa esimerkiksi taloudellista osuuttaan suurempana.
– Kirkon budjetti on noin miljardi euroa vuodessa. Kirkon vaikutus yhteiskunnan yhteenkuuluvuuden kannalta on kuitenkin paljon suurempi.
Oulun hiippakunta saa uuden piispan nykyisen piispa Samuel Salmen jäädessä eläkkeelle marraskuun alussa.
Sosiaalista mediaa ja yhdenvertaisuutta
Kaikki ehdokkaat kuitenkin päivittäisivät kirkon toimintaa ihmisten tavoittamiseksi.
– Kirkon tulee esimerkiksi sosiaalisen median avulla etsiä uusia tapoja mennä siihen maailmaan, missä nuoret aikuiset ovat, Pesonen arvioi.
Jukka Hautala kaipaisi myös älyllistä ravistelua. Hänen mukaan pappien tulisi tuoda esille tutkittua tietoa kristinuskon perinteistä.
– Lapsen tasolle jäänyt pyhäkoulukuva kristinuskosta hylätään helposti, kun nuoret opiskelevat ja näkevät maailmaa.
Hautalan mukaan piispan tehtävä on toimia suunnannäyttäjänä ja rohkaisijana. Hän korostaisi piispana kirkon avoimuutta ja tasa-arvoa.
– Kirkossa tulisi nykyistä selkeämmin toteutua yhdenvertaisuus. Esimerkiksi kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä ei ole lainkaan termejä tasa-arvo tai yhdenvertaisuus.
Hautala kannattaa avoimesti kirkon avioliittokäsityksen laajentamista eli homoliittojen vihkimistä. Hän on myös ottanut kantaa (Jukka Hautalan blogi) naispappeuden puolesta.
– Pelkään, että sellaisessa työyhteisössä, jossa mietitään, onko naisesta pappis- tai johtajan tehtäviin, ei kyetä tarttumaan muihinkaan työyhteisön tasa-arvo- tai yhdenvertaisuusongelmiin.
Media-aktiivisuutta ja yhteisen polun etsimistä
Jukka Keskitalo toimii tällä hetkellä Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä. Hän pitäisi piispana aktiivisesti yhteyttä mediaan.
– Meidän tulee olla läsnä siellä, missä ihmiset ovat tänä päivänä ovat – esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kirkon sanoma on hyvä, puhetapa vain tulisi päivittää modernimpaan suuntaan.
Keskitalon mukaan kirkolla on sanottavaa esimerkiksi ihmisarvoon liittyvissä kysymyksissä. Hän on kirjoittanut muun muassa saattohoidon puolesta ja eutanasian laillistamista vastaan (Jukka Keskitalon blogi). Keskitalo on tyytyväinen, että kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta hylättiin eduskunnassa viime toukokuussa.
– Sen sijaan tarvitaan lisää saattohoitoon erikoistuneita yksiköitä sekä resursseja perusterveydenhoidon piirissä.
Keskitalo on niin ikään ottanut kantaa naispappeuden puolesta. Hän on kirkon nykyisen avioliittokäsityksen kannalla, mutta peräänkuuluttaa yhteisen polun löytymistä.
– Meidän täytyy saattaa yhteen eri tavoin ajattelevia ihmisiä ja ymmärtää, miksi ajattelemme niin kuin ajattelemme.
Myös Niilo Pesonen korostaa piispan roolia kirkon äänenä. Hän tarttuisi piispana Suomessa kasvaneeseen eriarvoisuuteen.
– Köyhyys on lisääntynyt maassamme. Piispana ajattelisin, että myös tällaisiin kysymyksiin voi ottaa kantaa.
Heille, jotka haluavat vihkiä samaa sukupuolta olevat parit annettaisiin siihen omantunnonvapaus.
Niilo Pesonen
Käytännössä kannanottaminen tapahtuisi erilaisten foorumeiden ja puheenvuorojen avulla mediassa.
– Kyse on sekä kielestä että toimintatavoista. Piispa myös ohjaa seurankunnan työntekijöitä löytämään uusia keinoja ihmisten tavoittamiseen.
Pesonen on kirkon nykyisen avioliittokäsityksen kannalla. Hänen mukaansa toimiva ratkaisu homoliittojen vihkimisestä koskevaan ristiriitaan olisi se, että kirkko pitäisi kiinni nykyisestä käsityksestään.
– Heille, jotka haluavat vihkiä samaa sukupuolta olevat parit annettaisiin siihen omantunnonvapaus.
Oulun hiippakunta on maantieteellisesti Suomen laajin ulottuen Keski-Pohjanmaalta Lappiin. Hiippakuntaan kuuluu hieman yli puoli miljoonaa kirkon jäsentä. Uusi piispa valitaan vaaleilla, joissa puolet 1130 äänioikeutetusta on pappeja ja lehtoreita ja loput valikoituja maallikkoäänestäjiä.
Piispanvaalien ensimmäinen vaalipäivä on 15. elokuuta ja toinen äänestyspäivä tarvittaessa 3. syyskuuta. Uusi piispa aloittaa tehtävään marraskuun alussa.