Suomalaiset eivät juuri vilkuile väkijoukossa olan yli, sillä ylivoimainen enemmistö luottaa kanssaihmisiinsä. Eurobarometrin mukaan samaa ei voi sanoa kaikista EU-maista.
Oikeudenmukaisuutta, epätasa-arvoa ja sukupolvien välistä liikkuvuutta koskevaan barometriin haastateltiin EU-maissa 28 000:ta ihmistä ja Suomessa runsasta tuhatta.
Suomi nousi luottamuskyselyn ykköseksi. Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta luottaa maanmiehiinsä ja -naisiinsa.
– Kyllähän Suomen tulokset kertovat siitä, että meillä myös tuntemattomiin luotetaan. Ihmiset ajattelevat, että vieraskaan ihminen ei tietoisesti pyri tuottamaan heille harmia, kuvailee Antti Kouvo, joka johtaa Itä-Suomen yliopiston sosiaaliseen hyvinvointiin keskittyvää KWRC-tutkimuskeskusta.
Suomen jälkeen luottavaisimpia ihmisiä asuu Tanskassa, Ruotsissa, Irlannissa ja Hollannissa. Häntäpään maista esimerkiksi Slovakiassa luottamusprosentti on vain 23 ja Kreikassa sekä Kyproksella 24.
Luottavaisuutta edesauttaa taloudellinen hyvinvointi sekä tunne siitä, että elämä kohtelee oikeudenmukaisesti. Näin kokee moni esimerkiksi Irlannissa. Vastakkainen esimerkki on Kreikka, jossa monilla on epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Luottamusta nakertavat myös huono terveys ja tunne siitä, ettei ole onnellinen.
Tasa-arvo lisää luottamusta
Tutkimusten mukaan luottamukseen vaikuttavat yksilöllisten luonteenpiirteiden lisäksi yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät, kuten kansalaisaktiivisuus. Kouvon mukaan vielä merkittävämpi syy luottamuksen ilmapiirille ovat reiluiksi koetut julkiset instituutiot. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeuslaitos, terveys- ja hyvinvointipalvelut ja poliisi, joihin niin ikään luotetaan Suomessa paljon.
Pohjoismaat ovat pärjänneet hyvin erilaisissa luottamuskyselyissä, kun esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa luottamus on ollut laskussa 1970–1980-luvun taitteesta lähtien.
– Pohjoismaissa korkeaa luottamusta selittää hyvinvointimalli, joka perustuu tasa-arvoon ja universaaleihin hyvinvointipalveluihin. Niillä estetään ihmisten jakoa meihin ja muihin, huomauttaa politiikan tutkija Maria Bäck Åbo Akademista.
Tutkijat ovat yrittäneet selvittää, vähentävätkö maahanmuutto ja etninen moninaisuus yleistä luottamusta. Yksiselitteistä näyttöä tästä ei ole saatu. Sen sijaan korruptio ja eriarvoisuus liittyvät matalaan luottamukseen.
– Suomessakin puhutaan paljon ihmisryhmien välisten kuilujen kasvamisesta. Jos tällainen kehitys toteutuu, vaarana on epäluottamuksen lisääntyminen.
Perusmukavia ihmisiä riittää
Aikuiskouluttajana työuransa tehnyt Päivi Pusa on siitä tyypillinen suomalainen, että hän suhtautuu luottavaisesti muihin ihmisiin.
– Jos ajattelee vaikkapa niitä satoja ihmisiä, joita olen tavannut työssäni, suurin osa on perusmukavia suomalaisia. Ihmisiä ihmisille. Tietyissä uusissa tilanteissa tarvitaan kuitenkin epäileväisyyttä, vaikka kaikki lopulta menisi hyvin.
Pusa muistuttaa, että ystävällisiä ihmisiä riittää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, sillä ihmisen perusolemukseen kuuluu auttamisenhalu. Kun reissussa seisoo kartan kanssa kadunkulmassa, usein joku tulee tarjoamaan apuaan.
Korkeaa luottavaisuutta Suomessa selittää Pusan mielestä moni asia, kuten toimiva ja läpinäkyvä yhteiskunnan organisaatio ja vähäinen korruptio.
– On tärkeää, että myös valtio luottaa ihmisiin. Niin metsä vastaa, kuin sille huudetaan, tamperelainen Pusa summaa.