Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Varusmiesten kunto ja lihasvoima testataan muutama viikko palvelukseen astumisen jälkeen. Kuntotestin tulokset vaikuttavat osin siihen, mihin koulutukseen varusmiehet valitaan.
Kuntotestin tulosten vertailu osoittaa, että varusmiesten paino on noussut ja kunto huonontunut, mutta lihasvoima pysynyt ennallaan.
Kolmasosa hyväkuntoisia ja kolmasosa huonokuntoisia
Suomen Puolustusvoimissa on käytetty suunnilleen samaa kuntotestiä kymmeniä vuosia.
Juoksutestin eli niin sanotun Cooperin testin tuloksia on mahdollista verrata vuodesta 1975 lähtien. Lihaskuntotestin tuloksia vuodesta 1983.
Tulosten mukaan varusmiesten kunto on nyt paljon huonompi kuin heidän isillään varusmiesaikanaan.
Tulosten mukaan varusmiehet jaksavat nyt juosta lyhyemmän matkan kuin aiemmin. Myös heikon tai hyvän testituloksen saavuttavien määrissä on tapahtunut muutos.
Vuonna 1975 kahdeksan (8) prosenttia varusmiehistä sai testissä heikon tai välttävän tuloksen ja yli puolet vähintään hyvän tuloksen. Viime vuonna (2017) heikon tuloksen juoksutestissä sai 28 prosenttia ja hyvän tai erinomaisen tuloksen 32 prosenttia varusmiehistä.
Kiitettäväksi tai erinomaiseksi katsotaan yli 3000 metrin juoksu. Heikko tai välttävä suoritus jää alle 2400 metriin.
Ääripäät huolettavat enemmän kuin keskiarvo
Puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Harri Koski on huolestunut siitä, että varusmiesten kunnossa on suuria eroja.
– Ennen useimmat saivat tuloksen, joka oli jossain keskivaiheilla eli hyvä tai tyydyttävä. Nykyään on heitä, jotka sijoittuvat huipulle, mutta yhä useammalla on huono kunto, Koski sanoo. Hän pitää ongelmaa yhteiskunnallisena.
Puolustusvoimissa varusmiehet voidaan jakaa ryhmiin kunnon perusteella, jotta kaikilla olisi mahdollisuus suoriutua palveluksesta.
Cooperin testissä heikoimman tuloksen saaneiden kunto paranee usein huomattavastikin varusmiespalveluksen aikana. Huolena on, miten parantunut kunto saataisiin säilymään myös varusmiespalveluksen jälkeen.
– Vuosi varusmiespalveluksessa ei auta, jos sen jälkeen palataan takaisin liikkumattomaan elämään, Harri Koski sanoo.
Seitsemän kiloa lisää
Varusmiesten paino on noussut vuosien mittaan. Vuonna 1993 palvelukseen astuneiden, vuosina 1972 ja 1973 syntyneiden ikäluokan, keskipaino oli 70,8 kiloa ja painoindeksi 22,3.
16 vuotta myöhemmin vuonna 2017 varusmiesten keskipaino oli noussut 77,6 kiloon ja painoindeksin keskiarvo oli 24,1.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) aikuisten ylipainoa voidaan arvioida painoindeksin avulla. Sen arvo saadaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m2). Ihannepainoisen (siirryt toiseen palveluun) aikuisen BMI on 18,5 – 24,99.
Lihasvoima lähes ennallaan
Vaikka varusmiesten kunto on huonontunut ja paino noussut, on lihasvoima heikentynyt vain vähän. Viimeisten 10 vuoden aikana heikennystä ei ole tapahtunut juuri ollenkaan.
Puolustusvoimien lihaskuntotestissä on kolme osaa: vauhditonpituus hyppy, punnerrukset ja istumaannousut. 20–24 -vuotiaiden miesten hyvä tulos edellyttää vähintään 220 senttimetrin hyppyä, 30 punnerrusta ja 40 istumaannousua.
Kaaviossa on vihreällä lihaskuntotestissä hyvän tai erinomaisen tuloksen saaneiden varusmiesten osuus. Punaisella on merkitty heikon tuloksen saaneet.
Vuonna 2015 varusmiehet hyppäsivät keskimäärin 222 senttimetriä, tekivät 32 punnerrusta ja 38 istumaannousua minuutissa. Paras tulos oli 310 sentin hyppy, 95 punnerrusta ja 90 istumaannousua.
Alla olevalla koneella voit testata, miten oma kuntosi suhteutuu varusmiesten kuntoon. Se on alunperin Yle Svenskan tekemä.
Kääri siis hihat ja testaa itse, kuinka monta punnerrusta tai istumaannousua ehdit minuutissa tehdä. Voit valita itsellesi tiukan tai lempeän kannustajan.
Juttua muokattu 3.7.2018 kello 15.05. Puolustusvoimien 12 minuutin juoksutestissä kiitettävänä pidetään yli 3000 metrin tulosta. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että 3000 metriä olisi hyvän tuloksen raja.