Kesäkuun viimeisen viikon seksuaali– ja sukupuolivähemmistöjen asemaa sekä ihmisoikeuksia esiin nostavat Pride-tapahtumat ja erityisesti Helsingin Pride-kulkue ovat muuttuneet yhä laajemman kansanryhmän massatapahtumiksi. Kulkueeseen ja puistojuhlaan on viime vuosina osallistunut kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Myös muilla paikkakunnalla Suomessa järjestetään vuosittaisia pienempiä Pride-tapahtumia.
Kasvatussosiologian dosentti, tutkija Jukka Lehtonen Helsingin yliopiston sukupuolen tutkimuksen oppiaineesta uskoo, että Pride on nykyisin aiempaa suurempi, koska entistä useammat sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisestaan riippumatta haluavat osallistua siihen.
Mukaan mahtuu siis paljon täysin heteronormatiiviseen sakkiin luettavia, jotka haluavat olla mukana tukemassa esimerkiksi perheenjäsentä tai ystävää tai päästä vain osaksi Pride-kulkueen karnevaalitunnelmaa. Maailmalla suurissa kaupungeissa Pride-kulkueet ovat usein todella näyttäviä, jopa satojen tuhansien osallistujien karnevaaleja ja monesti näkee eturivin poliitikkojen marssivan kulkueiden kärjessä.
Suomessa on toistaiseksi menty vielä hieman matalammalla profiililla, vaikka joidenkin puolueiden puheenjohtajia on marsseilla ollutkin mukana.
– On tärkeää, että kansanedustajat, ministerit ja presidenttikin ottavat kantaa yhdenvertaisuuden puolesta. Juhliminen on osa Pridea, mutta samalla on kyse mielenosoituksesta yhdenvertaisuuden puolesta sekä tapahtumasta, jossa voi tavata muita ja jakaa kokemuksia, Lehtonen sanoo.
– Asenteet ja ajatukset seksuaalisuudesta ja sukupuolen moninaisuudesta ovat vuosien varrella muuttuneet. 1980-luvun puolivälissä, jolloin itse osallistuin Priden edeltäjään eli Setan vapautuspäiviin marssijoita oli alle 100 ja muutamalla paperipussi päässä, jottei heitä tunnistettaisi, Lehtonen muistelee.
Samalla kun marssit ovat kasvaneet, ovat heteroseksuaalinen ydinperheideologia ja ahtaat sukupuoliodotukset Lehtosen mukaan väljentyneet.
– Perheiden ja sukupuolen moninaisuus otetaan entistä useammin huomioon ja lait ehkäisevät syrjintää. Nämä kaikki heijastuvat siihen, että ihmiset muuttavat asenteitaan. Jopa aiemmin tasa-arvoista avioliittoa vastustaneista osa pitää sitä nykyään itsestään selvyytenä ja kun trans-ihmisistä tiedetään enemmän heihin ei enää useinkaan suhtauduta pelottavina erikoistapauksina.
Lehtonen painottaa kuitenkin, että asioiden eteenpäin menosta huolimatta tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ei ole vielä saavutettu ja monia epäkohtia esiintyy yhä.
– Olen tutkinut Suomen Akatemian Strategisen rahoituksen WeAll-hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) ei-heteroseksuaalisia ja transnuoria. Nämä nuoret kohtaavat edelleen jopa väkivaltaa ja muuta epäasiallista kohtelua koulutuksessa tai työelämässä seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuolen ilmaisunsa takia.
– Sukupuolen moninaisuus leviää, olitpa sitä vastaan tai sen puolesta. Aina on ollut ihmisiä, jotka eivät ole sopineet kulttuurille tyypilliseen sukupuoliajatteluun, Lehtonen muistuttaa.
Osa ei-heteroseksuaalisista ja transnuorista kokee väkivaltaa Lehtosen mukaan jopa kotonaan, ja nuoriin kohdistetaan myös niin sanottuja eheytyshoitoja uskovaisissa piireissä.
– Nuoret ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa myös siksi, että nykyisin entistä useammat heistä tunnistavat normista eroavan seksuaalisuutensa tai sukupuolensa varhain, kenties jo alakoulussa tai ennen kouluikää, Lehtonen selvittää.
Viisi prosenttia nuorista ei tunnista virallista sukupuoltaan omakseen
Kouluterveyskyselyn mukaan noin viisi prosenttia yläkoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten nuorista kokee sukupuolensa eri tavoin kuin mikä heidän virallinen sukupuolensa on. Toisen asteen opiskelijoista noin 10 prosenttia ei koe itseään heteroiksi.
– Varsinkin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ei-heteroseksuaaliset nuoret miehet kohtaavat kiusaamista muita nuoria useammin, oppilaitoksissa olisi paljon parannettavaa, Lehtonen huomauttaa.
Lehtonen vertaili tuoreessa blogissaan vuoden vaihteessa julkaistun Amisbarometrin tuloksia. Barometrissa oli mahdollista rastittaa sukupuoleksi nainen, mies tai muu.
– Vertasin muu-vastaajien kokemuksia nais- ja miesvastaajiin. Sukupuolesta kysyttäessä muu-vaihtoehdon rastittaneita oli noin 200. He kokivat enemmän haasteita koulutuksessa pärjäämisessä, kohtasivat muita useammin kiusaamista ja miettivät useammin koulutuksen keskeyttämistä.
– Muu-vaihtoehdon valinneet eivät myöskään luottaneet niin usein kuin mies- ja naisvastaajat löytävänsä työtä koulutuksen jälkeen. Parin vuoden takaisessa trans-ihmisten työelämäkyselyssä tulikin esiin, että vastaajista viidesosa oli työttömänä.
– Uuden tasa-arvobarometrin mukaan noin kolmasosa vastaajista piti todennäköisenä sitä, että trans- tai intersukupuolisia työntekijöitä syrjittäisiin heidän työpaikallaan. Pelot epäasiallisesta kohtelusta eivät siten ole aivan tuulesta temmattuja, hän korostaa.
Lehtosen mielestä maassamme tapahtuvia suurimpia ihmisoikeusloukkauksia on tällä hetkellä se, etteivät transnuoret voi muuttaa virallista sukupuoltaan ilman lääketieteellistä diagnoosia ja jäävät vaille tarvitsemiaan hoitoja.
– Toinen erittäin raskas ihmisoikeusloukkaus, josta Suomessa on oltu toistaiseksi melko lailla hiljaa, on intersukupuolisten eli lasten, joiden sukupuolta ei ole mahdollista määrittää sukuelinten ulkonäön perusteella, kehojen muokkaaminen, jotta heidät saataisiin mahtumaan kaksijakoiseen sukupuolimalliin.
– Eikö ole kohtuutonta, että samaan aikaan kun tyttöjen ympärileikkauksia kauhistellaan, meillä Suomessa vauvojen sukupuolielimiä korjaillaan, jotta he mahtuisivat aikuisten sukupuoliodotuksiin, Lehtonen kysyy.
Lainsäädäntöä tulisi hänen mukaansa muokatakin niin, että kosmeettiset sukupuolijärjestykseen pakottavat toimet lopetettaisiin intersukupuolisten lasten kohdalla ja translaki pitäisi uudistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.
– Nykyistä jo olemassa olevaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä tulisi myös noudattaa ja valvoa, että se toteutuu.
Oppilaitoksissa ja työpaikoilla pitäisi Lehtosen mielestä ideoida konkreettisia keinoja ja tehdä tekoja, joilla niistä saataisiin turvallisia ja toimivia kaikille sukupuolesta ja seksuaalisuudesta riippumatta.
– Nämä muutokset auttaisivat trans- ja intersukupuolisia sekä muita sukupuolinormeja haastavia nuoria selviämään opinnoissaan ja löytämään tiensä työelämään, Lehtonen muistuttaa.
Lue myös:
Sateenkaariliput vietiin Kokkolassa saloista priden alla – nyt ne liehuvat taas
Tuhannet ihmiset marssivat pride-kulkueissa ympäri Eurooppaa