Ruokailuryhmiä ja patjatarjouksia puoleen hintaan. Hintaväitteitä, kuten "kaikkein halvin kauppa". Tarjouksia koskevia markkinointikieltoja on määrätty Kilpailu- ja kuluttajavirastosta useita kymmeniä huonekalu- ja urheiluvälinealalle.
Viimeisimpänä urheiluketju XXL:lle määrättiin kesäkuun lopussa kielto harhaanjohtavasta markkinoinnista markkinaoikeudessa.
Hämäävää markkinointia suitsitaan nyt tiuhaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston määräämillä uhkasakoilla. Viime vuonna esimerkiksi Asko ja Sotka määrättiin alennusmyyntejä koskevaan markkinointikieltoon. Yritysten taustalla toimii sama yritys, Indoor Group Oy.
Kaikki aina kauniisti lupaavat noudattaa kieltoja ja mikään ei vuosien aikana muutu.
Mika Hakamäki, kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies
Huonekalukaupan markkinoinnin harhaanjohtavat väitteet ovat kuluttaja-asiamies Antti Neimalan mukaan jatkuva ongelma joka rapauttaa kuluttajien luottamusta tarjoushinnoitteluun.
Esimerkiksi Jyskin mainoksia moitittiin kesäkuussa. Kotiin jaettavan mainoslehtisen sivuilla toistettiin samoja tarjouksia viikosta toiseen. Sanamuodoista saa vaikutelman, että tarjous olisi erityisen hyvä ja lyhytaikainen. Tämä ei kuluttaja-asiamiehen mukaan pitänyt paikkaansa.
Jatkuva ale on valheellinen
Kuluttajille luodaan mainoksissa mielikuvaa hyvästä tarjouksesta suuren alennusprosentin ja ylitse viivatun tuotteen vertailuhinnan avulla. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto on seurannut markkinointia verkossa ja mainoslehtisissä. Kuvastoissa on käytetty tekaistuja vertailuhintoja.
Kaikki aina kauniisti lupaavat noudattaa kieltoja ja mikään ei vuosien aikana muutu
Petauspatja on myyntiesitteessä jatkuvasti alennuksessa puoleen hintaan. Jatkuvasti eli ketjuttamalla alennusta tuotteella huiputetaan kuluttajaa.
Puolen vuoden ajan alennuksessa oleva patja ei ole todellinen alennus.
– Kyseessä ei ole aito hinnanalennus, vaan voisi sanoa että se on kupla, kuvailee Mika Hakamäki, kuluttaja- ja kilpailuviraston lakimies.
Valvova viranomainen voi uhata sakollaharhaanjohtavasta alemarkkinoinnista. Sakon periminen on kuitenkin tehtävä tuomioistuimen kautta.
Harhaanjohtavien tarjousten kieltoa on tehostettu 100 000 euron uhkasakolla.
Kuluttajaviranomaisen mielestä klassikoiksi muodostuneet alat ovat silmälasiala, kalusteala ja urheiluvälineala. Hetemäki sanoo kalustealan harhaanjohtavan markkinoinnin olevan ongelmallisin.
– Aina kun pintaa raapaisee , niin sieltä tulee ikäviä yllätyksiä. Silloin me tiedotamme selkeästi yrityksille, että jos nyt ei markkinointi muutu, niin me alamme määräämään kieltoja. Kaikki aina kauniisti lupaavat noudattaa kieltoja ja mikään ei vuosien aikana muutu, kertoo Hetemäki.
Jyskin markkinointirytmi petti kahden patjan osalta
Jyskin markkinoinnissa toistettiin samoja patjojen tarjouksia useita kertoja peräkkäin puolen vuoden ajan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto teki asiasta Jyskille kiellon harhaanjohtavasta markkinoinnista ja määräsi uhkasakon. Jyskin mukaan tarjousketjutuksen ei pitäisi jatkossa todennäköisesti sattua.
– Kampanjavälit uudistuivat helmikuussa ja tälläisten peräkkäisten tarjousten ilmeneminen pitäisi pystyä estämään huomattavasti helpommin, Ville Velin, Jyskin Suomen maajohtaja kertoo.
Velin kertoo prosessin pettäneen yhtiön osalta, mikä johti kampanjoiden välien katoamiseen. Jysk toimii voimakkaasti kampanjavetoisesti ja pitää lyhyitä taukoja kampanjoidensa välissä.
Vähäisempänä syynä huomautuksen saaneelle markkinoinnille oli Velinin mukaan se, että markkinointihenkilöistä Tanskassa kaksi henkilöä vaihtui samanaikaisesti eikä tieto kulkenut eteenpäin.
– Uusi torstaisin voimaanastuva kampanjarytmimme mahdollistaa joustavamman markkinoinnin suunnittelun ja auttaa meitä peräkkäisten tarjousten välttämisessä, Velin kertoo.
Maajohtajan mukaan tarjouskampanjoista ei olla luopumassa.
Kuluttaja-asiamies Antti Neimalan mukaan alennuksia ei haluta poistaa, vaan alalla suitsitaan mainostamiseen asetetetuilla kielloilla totuudenvastaisia alennuksia.
Kielloilla viranomainen haluaa tehdä selväksi yrityksille sakolla ja julkisuudella, millainen markkinointi ei ole hyväksyttävää.
Miksi sitten ongelmat jatkuvat? Kuluttaja-asiamiehen mukaan alennuksilla markkinointi on tehokasta, vaikka se tapahtuisi lainvastaisesti.
Lyhyen aikaikkunan aikana ei voi tietää, mihin kaupan hinnoittelussa voi luottaa.
Antti Neimala, kuluttaja-asiamies
Alennuksien suitsiminen on Neimalan mukaan käytettävissä olevilla sanktioilla vaikeaa. Mainosmyynnin keston rajoituksia rikottiin jo esimerkiksi ensimmäisissä Maskulle vuonna 2006 tehdyissä lainvastaisissa mainoksissa.
– Sille toimialalle on pesiytynyt lainvastainen markkinointikäytäntö. Toki me valvontaviranomaisen roolissa olemme joutuneet siihen jatkuvasti puuttumaan, Neimala kertoo.
Markkinaoikeus on ollut sakkotuomioista osittain eri mieltä, esimerkiksi Maskun tuomiossa hämäävästä mainonnasta. Maskun sakosta maksuun meni puoliksi puolet 100 000 euron sakkomaksusta. Toisaalta Maskun toista voimassa olevaa uhkasakkoa korotettiin 200 000 euroon.
– Nyt markkinoilla nähdään, että tarvittaisiin tehokkaampia taloudellisia sanktioita, kun yritykset toimivat selkeästi lainvastaisesti. Nyt puhutaan tarpeesta muuttaa lainsäädäntöä. Nykyisillä sanktioilla ei ihan päästä tehokkaisiin toimenpiteisiin, kertoo Neimala.
Yrityksiä varoitettiin harhaanjohtavista mainoksista
Samanlaisia markkinointikeinoja on käytetty muissakin yrityksissä, joiden harhaanjohtavasta hinnoitteluista ja alennusmarkkinoinnista kuluttajaviranomainen on nostanut ongelmia esiin.
Kuluttaja- ja kilpailuvirastosta kerrotaan, että huonekalualalla näitä huomautettavina olleita yrityksiä ovat esimerkiksi Masku, Asko, Sotka, Vepsäläinen, Stemma, Kruunukaluste ja Finsoffat. Yrityksiä varoitettiin kirjeitse näiden markkinointitavoista.
Jatkuvaa alehinnoittelua ei pitäisi pitää alan käytäntönä kuluttaja-asiamiehen mukaan. Kampanjahinnoissa ei voida myöskään noudattaa totuudenvastaisia hinnoitteluaikoja ja -prosentteja.
– Silloin [alennusmyyntien] lyhyen aikaikkunan aikana ei voi tietää, mihin kaupan hinnoittelussa voi luottaa. Hinta on kuitenkin erittäin keskeinen tekijä silloin kun kuluttaja tekee ostopäätöksiä, kuvailee Neimala.
Lue myös:
Kuluttaja-asiamies: Huonekaluja myydään kuvitteellisilla aleprosenteilla