Syntyvyys on laskenut vuodesta 2011. Viime vuonna syntyneiden määrä oli historiallisen pieni.
Miksi syntyvyys laskee? Väestöliiton perhebarometri antaa selityksiä sille, miksi suomalaiset eivät tee lapsia. Syyt ovat kulttuurisia ja taloudellisia.
Kulttuuriset syyt: Nuoruutta venytetään
Osa nuorista aikuisista haluaa elää mahdollisimman pitkään sitä nuoruutta, johon lapset eivät kerta kaikkiaan kuulu.
Lapsen saaminen ei myöskään ole enää itsestäänselvyys. Kun aiemmat sukupolvet tekivät lapset avioliiton luonnollisena osana, nyt lapsen hankinnasta on tullut tietoinen valinta.
Lapselle halutaan tarjota vain parasta ja hyvää hetkeä odotetaan hartaasti, tietää perhebarometria tekemässä ollut tutkija Anneli Miettinen.
– Nyt oikeaa hetkeä, sopivaa kumppania ja asuntoa pohditaan pitkään.
Osa naisista haluaa pysyä lapsettomina ilmaston takia. Heidän mielestään tällä maapallolla on jo tarpeeksi kuormaa. Toiset ajattelevat lapsiperhearjen olevan yksinkertaisesti kurjaa.
Facebook-keskusteluiden perusteella myös yhä lisääntyvä synnytyspelko on syy jättää lapsi tekemättä. Heidän määränsä on kaksinkertaistunut viimeisen parin vuoden aikana.
Myös miehillä on syynsä olla haluamatta lapsia: yksi kokee, että hänestä tulisi huono isä, toinen ei halua lapsen tuomaa vastuuta niskoilleen.
Rahalliset syyt: Tavararuuhka ja uran hidaste
Lapsen saaminen ei ole ilmaista.
Perhe joutuu ostamaan uudelle tulokkaalle kaiken, vauvanvaatteista lähtien. Sen lisäksi vanhemmat jäävät usein kotiin hoitamaan lasta – mikä näkyy sitten perheen palkkapussissa. Tämän lisäksi perhevapaat vaikuttavat niin eläkkeeseen kuin urakehitykseenkin.
Mutta kuinka paljon yhden lapsen saaminen maksaa? Suomessa lapsen hinnan ovat laskeneet Tilastokeskus ja Stakes vuoden 2001 ja 2002 kulutustutkimuksesta.
Yle laski, mikä lapsen saamisessa maksaa.
Vanhemmaksi tullaan aiempaa vanhempana. Lapsensaantia lykätään, koska nuoret aikuiset kokevat epävarmuutta ja punnitsevat vaihtoehtoja. Se saattaa ruokkia lapsen saannin lykkäämistä.
Mitä vauvan tarvikkeet maksavat?
Laskimme kahden perheen vauvan kulut siihen asti, kun lapsi on 1 vuoden ja 9 kuukauden ikäinen.
Perhe Peltomaan muita kuluja: vaunut ja matkarattaat 370 €, D-vitamiinit 105 €, synnytys 262 €, vakuutus yhteensä noin 1 000 €, päivähoito 1 885 €, imetystarvikkeet 30 €, kastejuhlat 100 €, harrastukset 350 €, lelut 120 €, hygieniatarvikkeet 250 €, vesilasku 12,5 €/kk.
Perhe Pynnönen & Nyqvist muita kuluja: auton turvaistuin ja kaukalo 499 €, tutit 62 €, vauvauinti 280 €, vakuutus yhteensä 450 €, amme 23 €, potat 10 €, ruokailuvälineet 21 €, syöttötuoli 17 €, 1-vuotisjuhlat 150 €, ksylitol-pastillit 60 €, vesilasku 7,5 €/kk.
Lapsen vaikutusta vuokraan voi laskea siitä, kuinka paljon suuremmassa asunnossa lapsellinen pariskunta keskimäärin asuu verrattuna lapsettomaan pariskuntaan eli kahden aikuisen asuinkuntaan.
Lisäksi asumiskustannuksiin voi laskea vaikutuksen vesilaskuun. Kuten hintalapuista voi nähdä, perhe Peltomaalla vaikutus oli noin 10–15 euroa kuukaudessa, perheessä Pynnönen & Nyqvist vastaava summa oli 7–8 euroa kuukaudessa.
Kun 29-vuotias nainen, jonka tulot ovat noin 1 900 euroa kuussa, jää kotiin kolmeksi vuodeksi, hänelle kertyy tuolta ajalta miltei puolet vähemmän eläkettä kuin jos hän olisi normaalisti töissä.
Eläketurvakeskuksen (ETK) erikoistutkija Kati Kuiton mukaan lapsen saanti on eläkekarttuman kannalta kovin pieni tekijä. Hänen mukaansa huolestuttavampi tekijä eläkkeen kannalta on ansioerot miesten ja naisten välillä. Työurakatkokset – kuten perhevapaat tai työttömyys – vaikuttavat toki karttumaan, mutta miesten ja naisten välisten eläkkeiden suurin ero tulee kuitenkin palkkaeroista.
Koska vain harva isä pitää hoitovapaata, niiden merkitys miesten eläkekarttumaan on hyvin vähäinen. Kati Kuiton mukaan esimerkiksi työttömyyskaudet vaikuttavat miesten eläkekarttumiin enemmän.
Vaikuttaako lapsi urakehitykseen?
Vanhempainlomien (vanhempainvapaa ja hoitovapaa) vaikutusta naisen tai miehen uraan ei ole Suomessa vielä tutkittu. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kososen mukaan lähin selvitys löytyy Tanskasta.
Tämän vuoden alussa julkaistu tutkimus osoittaa, että lapsen saanti vaikuttaa naisen uraan ja ansioihin jopa 20 prosenttia – alentavasti. Ansiot siis jäävät 20 prosenttia alemmalle tasolle lapsen saannin jälkeen pitkäksi aikaa, sanoo Kosonen.
Onko tutkimus suomalaiseen kulttuuriin verrannollinen? Tavallaan, tavallaan ei.
Maissa lastenhoitoon on melko samanlaiset palvelut. Tanskassa ei kuitenkaan ole käytössä kotihoidontukea eli tuettua hoitovapaata, vaan palkallinen vapaa on reilun vuoden mittainen. Suomessa tulot tippuvat 9–10 kuukauden jälkeen lapsen syntymästä, mutta tuki jatkuu aina siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta.
Tanskalaistutkimuksessa tätä 20 prosentin alenemaa kutsuttiin “child penaltyksi”. Tällä mallinnetaan sitä, kuinka paljon lapsi jarruttaa urakehitystä.
– Suomessa penalty voi olla jopa suurempi, sillä äidit ovat pidemmän aikaa poissa työelämästä kuin Tanskassa.
Vain muutama vuosi kotona, mutta vaikutukset pitkälle
Yksi syy siihen, että suomalaisäidit ovat pidempään poissa työelämästä, on kotihoidontuki.
– Tanskassa ei ole kotihoidon tukea ja tilanne on silti tämä. Vaikka Suomesta poistettaisiin kotihoidon tuki, se ei korjaisi asiaa täysin.
Tanskalaistutkimus jättää avoimia kysymyksiä, eikä juuri tarjoa selityksiä ilmiöille tai mahdollisia keinoja “child penaltyn” pienentämiseksi.
Tutkimusjohtaja Kosonen on kuitenkin tutkimustuloksesta huolissaan.
– Olemme huolissamme siitä, ovatko äidit tietoisia, että muutamankin vuoden kotiin jäämiselle voi olla vaikutus myöhempiin ansioihin ja urakehitykseen.
Miten yhteiskunta voisi tukea synnytystalkoissa?
Vaikka Suomessa tuetaan rahallisesti lapsen kanssa kotiin jäämistä, perhevapaa koetaan silti uhkana työtilanteen kannalta, sanoo tutkija Anneli Miettinen, joka on ollut mukana tekemässä perhebarometria.
Edelleen toive vakituisesta työpaikasta ennen lastensaantia pitää pintansa: osin siksikin, että lapselle halutaan tarjota parhaat mahdolliset puitteet.
– Halutaan olla syntyvän lapsen kanssa, mutta samalla pelätään sitä vaikutusta työmarkkinoilla.
Asiantuntijat kaipaavat apua työmarkkinoilta. Työpaikoilla tulisi ryhtyä miettimään, miksi nuoret aikuiset kokevat perhevapaat riskinä ja miten tähän voisi vaikuttaa.
Perhevapaalle jäävää työntekijää ei tulisi sorsia vaan perhevapaiden käytön tulisi olla hyväksyttävää. Tähän kaivataan asenneilmapiirin muutosta, varsinkin isien työpaikoilla.
Osa-aikaisuudet tehokkaampaan käyttöön
Tutkija Anneli Miettinen sanoo, että yksi lääke olisi osa-aikaisuuksien tai työajan lyhentämisen mahdollisuuksien ottaminen käyttöön entistä tehokkaammin.
– Meillä on Suomessa edelleen on-off-ajattelu. Että ollaan joko kokopäivätyössä tai kokonaan kotona.
Työtä riittäisi edelleen myös tasa-arvoisten perhevapaiden saralla. Isiä tulisi kannustaa perhevapaille yhä enemmän, sanoo erikoistutkija Miettinen. Poissaoloa ei tulisi nähdä uhkana urakehitykselle.
– Työmarkkinajärjestöjen tulisi korostaa sitä, että perhevapaat on okei. Ne ovat tärkeitä vuosia perheille.
Miten tarkasti vauvaa hankkiva sitten miettii tulevia menoja? Päivi Pynnönen teki hankintoja pikkuhiljaa ja säästi suosimalla käytettyä tarvikkeita ja alennusmyyntejä. Pynnösellä oli säästöjä, ennen kuin Iia syntyi reilu puolitoista vuotta sitten.
– Olen niin pihi, nyt näitä laskiessa sen huomaa, hän naurahtaa katsoessaan noin 4 800 euron hintalappua.
On kuitenkin kolme asiaa, josta hän ei ole halunnut nuukailla.
– Turvaistuimesta ja vaunuista en suostunut tinkimään. Enkä ruuasta. Äiti on opettanut, että ruuasta ei tingitä: sen pitää olla hyvää.
Pynnösellä on kaksi vanhempaa lasta, jotka ovat nyt jo teini-iässä. Tuolloin, noin 15 vuotta sitten, Pynnönen jäi lasten kanssa kotiin viideksi ja puoleksi vuodeksi. Nuorempana ajatus oli, että pitäisi olla vakituinen työpaikka ennen lapsen hankintaa – mutta toisin kävi.
– Olin silloin määräaikaisena. Ei minun silloinkaan tarvinnut penniä venyttää tai pelkkää kaurapuuroa syödä. Se on omista valinnoista kiinni: tekeekö ulkomaan reissuja tai mihin sitä rahaa laittaa. En ole koskaan ajatellut, että minun olisi tarvinnut jostain luopua.
Kolmen lapsen äiti ei ole koskaan ajatellut, että jättäisi lapset tekemättä rahan takia.
– Ei. Ei koskaan.