Saksan Friedrichshafenissa käynnistyvät sunnuntaina Eurobike 2018-messut. Sähköpyöriä varten on ensimmäistä kertaa kokonaan oma halli.
– Ei ole juurikaan enää pyöränvalmistajia, joiden mallistosta ei löydy sähköpyörää. Ja mediahuomiosta jo selvästi suurimman osan saavat tänä vuonna e-biket, sanoo näyttelyn projektipäällikkö Dirk Heidrich.
Vuoden merkittävämmässä pyöräilytapahtumassa on 1 400 näytteilleasettajaa.
Sähköpyörien tekninen kehitys on tällä hetkellä niin huimaa, että jokainen uusi vuosikerta on edellistä tuntuvasti parempi. Ensi vuoden pyörämallien muutokset tuntuvat ja näkyvät selkeinä.
– Valmistajat ovat tehneet kovasti töitä akun kestävyyden parantamiseksi sekä sähköpyörien muotoilussa. E-bikeista tulee jatkuvasti kauniimpia, Heidrich sanoo.
Sähköpyörien ennustetaan ensi vuonna pysyvän tämän vuoden hinnoissa. Myöskään lähivuosille ei ole ennustettavissa suuria hinnanmuutoksia. Hyvin kaupaksi käyvää ei tarvitse hintaa polkemalla myydä.
Hinnat pysyvät, mutta samaan hintaan saa kuitenkin jatkuvasti enemmän moottorinohjaukseen vaikuttavaa älyä. Parempi äly tarkoittaa pidempää kantamaa yhdellä latauksella tai vaihtoehtoisesti enemmän avustavaa voimaa sillä hetkellä, kun sitä eniten tarvitaan.
Alle tuhannen euron halpapyöriäkin on vielä näytillä, mutta niiden suosio on jäänyt pieneksi. Ero on halvan ja hyvän välillä on valtava.
Tämänvuotisten kolmen tuhannen euron pyörien realistinen keskimääräinen ajomäärä yhdellä latauksella on mäkisessä maisemassa 60-80 kilometriä. Tästä määrästä jopa 25 kilometriä on älykkään moottorinohjauksen ansiosta ajoa, jossa moottorin ei tarvitse avustaa ollenkaan.
Monessa tonnin kiinalaispyörässä taas sähkö loppuu jo pian 25 kilometrin ajon jälkeen, kun virtaa kuuluu lähes joka polkaisussa.
– Euroopassa on huomattu laadun merkitys sähköpyörissä ja sen vuoksi asiakkaiden pyöristä maksamat hinnat ovat kahdesta tuhannesta ylöspäin, sanoo Eurobiken projektipäälikkö Dirk Heidrich.
Suomi tulee perässä, mutta kasvu on sitäkin kiivaampaa
Sähköpyöräkehityksen laaja kuva kertoo, että valmistajat keskittyvät keskimoottoreihin ja eteen tai taakse tulevat napamoottorit jäävät laatupyöriä valmistavien mallistoista pois.
Suomessa suurin osa kaikista polkupyöristä myydään työmatka- ja kaupunkiliikkumiseen. Nyt näyttää siltä, että sähkö hyväksytään useamman vuoden viiveen jälkeen vihdoin myös meillä peruspyöräilyyn.
Vielä pari kesää sitten sähköpyörillä oli Suomessa maine laiskojen, vanhojen ja liikuntarajoitteisten välineenä. Tätä samaa keskustelua käytiin Keski-Euroopassa kuusi vuotta sitten.
Mutta perässä tullaan. Kovassa kasvussa Suomessa ovat nyt maastopyörärunkoiset EMTB-pyörät.
Keski-Euroopassa on huomattu, että sähköisen maastopyörän ostava valitsee maastomallin harvoin pelkästään vetävämmän ulkonäön vuoksi, vaan pyörällä ajetaan työmatkan lisäksi myös oikeita hikilenkkejä maastossa. Ja Suomessahan maastoa riittää.
Suomen sähköpyörien osuutta kaikista myydyistä polkupyöristä ei voi vieläkään verrata Keski-Eurooppaan. Meillä sähköpyörien suosio kasvaa aika lailla Ruotsin myyntikäyrien tahtiin.
Ja ne käyrät näyttävät jo useamman vuoden tuhdisti ylöspäin.
Tarkkoja lukuja Suomessa tänä vuonna myydyistä sähköpyöristä ei ole saatavilla, mutta pyöränosa- ja sähkömoottorivalmistaja Shimanon tietojen mukaan Ruotsissa sähköpyörien myynti on kasvanut viime vuodesta puolella.
Ennusteen mukaan tänä vuonna myytäneen jopa kaksinkertainen määrä sähköpyöriä viime vuoteen verrattuna. Kun myyntimäärät ovat kaikkiaan vielä pieniä, onnistuu tuplaaminenkin melko helposti.
Tavarapyörä leviää nyt metropoleista provinssiin
Eurobike-näyttelystä vastaava Dirk Heidrich tietää, että uusista trendeistä sai jo heinäkuun ensimmäisen viikon lehdistöpäivien aikana tarkan kuvan.
Messujen lehdistöpäivillä kävivät käytännössä kaikki maailman johtavat polkupyöräilystä raportoivat mediat. Mediaa seuraamalla näki, millä osastoilla kävi aito kuhina.
Tällä kertaa isosti esillä olivat tavarankuljetuspyörät eli cargobiket.
– Sekä cargobiket sekä sähkön ja cargobiken yhdistelmät. Näitä tavara- ja sähköavusteisia tavarapyöriä näkee jo kaikissa isoissa kaupungeissa, mutta nyt niitä on alkanut näkyä pikkukaupungeissa, toteaa Heidrich.
Saksan tavarapyörävillitys sai surkuhupaisan huipentuman keskiviikkona Berliinissä. Paikalliset saivat anoa senaatilta 500 euron hankintatukea tavallisen cargobiken tai 1 000 euron tukea sähköavusteisen pyörän ostamiseen.
Erikseen yksityishenkilöille, yleishyödyllisille yhteisöille sekä yrityksille korvamerkityt hankintatukirahat loppuivat heti ensimmäisenä päivänä. Nyt tuen saajat aiotaan arpoa.