Entinen vakooja, joka on ollut maansa johdossa lähes kaksikymmentä vuotta. Kiinteistömoguli ja julkkis, joka rynnisti politiikan ulkopuolelta maailman vaikutusvaltaisimman valtion johtoon.
Presidentit Donald Trump ja Vladimir Putin ovat hyvin erilaisista puista veistettyjä.
Jotain yhteistä heillä kuitenkin on: suomalaiset eivät luota heidän kykyihinsä luoda turvallisuutta tai vähentää ristiriitoja.
Se käy ilmi kahdesta kyselystä, jotka Yle teetti Taloustutkimuksella.
Tänään julkaistussa kyselyssä vain kaksi prosenttia suomalaisista koki Vladimir Putinin tehneen maailmasta turvallisemman paikan.
Trumpin kohdalla luvut eivät ole paljon imartelevammat. Neljä prosenttia vastaajista uskoi hänen kohentaneen turvallisuutta maailmalla.
Vaikka Trump ja Putin ovat hyvin erilaisia johtajia, molempia yhdistää halu pelata kansainvälisessä politiikassa omilla säännöillään.
Trump on toiminut Yhdysvaltojen presidenttinä vasta puolentoista vuoden ajan.
Kautensa aikana hän on ehtinyt jo ilmoittaa muun muassa vetäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsopimuksesta. Kiinan ja EU:n kanssa Trump käy kiihtyvää tullitaistelua.
Putinin kausi on ollut huomattavasti pidempi kuin Trumpin. Hän nousi ensimmäistä kertaa presidentiksi vuonna 1999.
Hänen kautensa ehkä merkittävin ulkopoliittinen käännekohta on ollut vuonna 2014 alkanut Ukrainan sota. Kansainvälisistä vastalauseista ja lännen pakotteista huolimatta Putin miehittää Krimin niemimaata.
Kumpikin presidentti tähtää maailmaan, jossa suuret maat sopivat asioista mieluummin kahdenvälisesti.
Pienet maat – kuten Suomi – ovat sellaisessa asetelmassa heikommilla. Ei olekaan yllättävää, että suomalaiset kokevat, etteivät Putin ja Trump ole tehneet maailmasta turvallisempaa paikkaa.
Oman maan aseman vahvistaminen on keskeistä molempien johtajien ajattelussa.
Trumpin mielestä Yhdysvaltoja on kohdeltu kansainvälisessä järjestyksessä kaltoin – ja hän taas panee Yhdysvaltojen edut ykkössijalle.
Putinin politiikassa taas on ollut keskeistä vakauden tuominen Neuvostoliiton hajoamista seuranneen kaaoksen jälkeen. Hän on halunnut palauttaa Venäjän keskeiseksi kansainväliseksi toimijaksi.
Suomalaisilta kysyttiinkin, ovatko Trump ja Putin onnistuneet maansa aseman vahvistamisessa.
Kokeneen Putinin koettiin onnistuneen selvästi paremmin kuin poliittisesti kokemattoman Trumpin.
Suomalaisista vain 14 prosenttia ajatteli Trumpin vahvistaneen Yhdysvaltain asemaa, kun taas Putinin kohdalla osuus oli 39 prosenttia.
Kummankin johtajan kohdalla suomalaisten selvä enemmistö ajatteli Putinin ja Trumpin kuitenkin epäonnistuneen tavoitteissaan. Kyse voi olla osittain siitä, miten vahvuus koetaan.
Putin on onnistunut hankkimaan Venäjälle merkittävän pelurin roolin Lähi-idässä paljolti sotilaallisin keinoin. Venäjä on ollut tärkeä sotilaallinen tuki Syyrian hallinnolle, joka on nyt voitolla Syyrian sodassa.
Oman pelotteensa on luonut varmasti myös Ukrainan sota.
On perusteltua kysyä, kuinka kestävällä pohjalla Putinin kansainvälisesti rakentama asema on. Venäjällä muhii talousongelmia, jotka vaativat epäsuosittuja poliittisia päätöksiä. Venäjä on myös viime vuosina tiukentanut otettaan kansalaisyhteiskunnasta entisestään.
Silti Putin on onnistunut luomaan suomalaisten silmissä kuvan, että hän pystyy Trumpia paremmin vahvistamaan maansa asemaa.
Jo kielenkin vuoksi tavallisen suomalaisen on helpompaa seurata Yhdysvaltain kuin Venäjän sisäpolitiikkaa. Siksi käsitys Venäjän vahvistumisesta voi olla epärealistisempi.
Trumpin hallinnolla on ollut lyhyen taipaleensa aikana lukuisia vaikeuksia, jotka ovat jatkuvasti otsikoissa. Valkoisen talon ovi käy tiuhaan, tutkimukset Trumpin kampanjan Venäjä-kytköksistä kummittelevat taustalla.
Suomalaisten selvä enemmistö katsoo Putinin ja Trumpin myös kärjistäneen kansainvälistä keskustelua. Putinista näin ajatteli 72 prosenttia vastaajista, Trumpista jopa 88 prosenttia.
Putinin ja Trumpin tyylit ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Siinä missä Trump huutaa mielipiteensä kovaa, Putinin motiiveja on usein vaikeampaa arvuutella.
Trumpin suosio perustuu osittain juuri siihen, ettei hän näytä piittaavan perinteisistä säännöistä. Hän tviittaa, mitä haluaa, haukkuu kenet vain ja sopii isoista asioista omalla tavallaan.
Putin on kyseenalaistanut voimakkaasti nykyisen kansainvälisen järjestyksen ja esiintyy Venäjän edun säälimättömänä puolustajana. Hän ei kuitenkaan tee sitä yhtä räväkästi kuin Trump puolustaa Yhdysvaltoja.
Putin istuu perinteiseen kuvaan poliittisesta päättäjästä paremmin kuin Trump.
Kansainvälistä yhteisöä järkyttäneestä Krimin valtauksesta on kulunut jo aikaa, kun taas Trumpin lyhyen presidenttikauden toimet ovat tuoreemmassa muistissa.
Ei siis ole yllättävää, että Trumpin koettiin kärjistävän kansainvälistä keskustelua vielä Putiniakin enemmän.
Lue lisää: