Suuressa, pitkulaisessa huoneessa on korvia huumaava meteli. Keskellä huonetta menee käytävä, jonka varrella on kymmenkunta häkkiä, jokaisessa yksi tai kaksi vimmatusti haukkuvaa koiraa. Hännät heiluvat ja tassut nousevat häkkiä vasten kun koirat tavoittelevat tulijoiden huomiota.
– En ihmettele, jos ihmisiä hirvittää ajatus koiransa tuomisesta paikkaan, jossa koirat haukkuvat hulluna. Mutta ne haukkuvat vain kun joku tulee. Yleensä täällä on ihan rauhallista ja leppoisaa, koirahoitolan yrittäjä Janet Tervashonka sanoo.
Koirien häkit ovat neljän neliön suuruiset. Ulkona on lisäksi erikokoisia aitauksia.
Tervashonka on juuri palannut lenkittämästä yhtä hoitolan asukasta, jonka omistaja toivoi, että koira pääsisi uimaan.
– Kävelimme metsän läpi rantaan.
Tervashonka on pyörittänyt koirahoitolaa 30 vuotta. Kun hän aloitti, hoitola tarjosi koirille häkin, pissitykset ja ruuat. Nyt koiralle voi ostaa perushoidon lisäksi lenkkeilytystä, aktivointia, koulutusta, trimmausta, hierontaa, kynsien leikkuun ja hammashoitoa. Omistajista suurin osa tuo koiralle mukanaan sen omaa ruokaa ja omia herkkuja annettavaksi pitkin päivää.
– Minä herään vaikka yöllä paistamaan koirille lettuja jos omistaja niin haluaa, Tervashonka sanoo.
Tervashongan hoitolan lisäpalveluiden lista ei ole mitenkään poikkeuksellinen vaan kuuluu tämän päivän koirahoitoloiden perustarjontaan.
Ja kysyntää on. Kun Jyväskylässä avasi ovensa kaksi kuukautta sitten lemmikkihoitola, joka tarjoaa koirille räätälöityjä touhu- ja hemmottelulomia, olivat hoitolan lähes kaikki 33 paikkaa täynnä jo muutama viikko toiminnan aloituksesta.
– Touhuloma on todella suosittu. Siinä koiralle tarjotaan jonkinlaista aktivointia, kuten leikkiä toisten koirien kanssa tai koulutusta joka päivä, yrittäjä Jaana Urpilainen Lemmikkihotelli Doggies & Kittiesistä sanoo.
– Ihmiset ovat olleet todella ilahtuneita siitä, että tällaisia paketteja on tarjolla.
Koirahoitoloiden muuttuminen väliaikaisesta sijoituspaikasta koirien palvelukeskuksiksi kumpuaa tiedon lisääntymisestä. Kun tiede on todistanut, että koirilla on tunteet ja ne ovat kukin omia yksilöitään, on koirien hyvinvoinnista tullut omistajille aiempaa tärkeämpää.
Suurin ongelma on, että koira saattaa joutua olemaan hoitolassa pitkiä aikoja yksin.
Jari Parkkisenniemi, koirien käyttäytymisen asiantuntija
Vaikka koirahoitolat palvelutarjontoineen kuulostavat äkkiä siltä, että viikko hoidossa on koiralle riemukas loma, aivan niin ei asian laita silti ole, muistuttaa koirien käyttäytymisen asiantuntija, käyttäytymisanalyytikko Jari Parkkisenniemi.
Hoitolassa koirat asuvat kukin omissa muutaman neliön yksiöissään. Esimerkiksi koirahoitola Janeterissa häkin lattia on kaakelilaattaa, eikä sisustusta ole, jollei omistaja sitä tuo. Koirat kuulevat toisensa, mutta eivät näe toisiaan.
– Suurin ongelma on, että koira saattaa joutua olemaan hoitolassa pitkiäkin aikoja yksin, ja ne voivat stressaantua siitä. On hyvä muistaa, että koira on sosiaalinen eläin ja kaipaa myös ihmiskontaktia, Parkkisenniemi sanoo.
Parkkisenniemi pitää tärkeänä, että koiralle otetaan hoitoon mukaan oma peti, omat ruuat ja leluja ja luita. Koiran elämää helpottaa, jos rutiinit pysyvät suunnilleen samanlaisina eli esimerkiksi ruuan saa yhtä monta kertaa ja samoihin aikoihin kuin kotonakin. Toisaalta päivittäisten rytmien muutos ei ole suurimmalle osalle koirista ongelma, jos asiat ovat muuten hyvin.
Liikunnasta Parkkisenniemi ei kuitenkaan lähtisi tinkimään. Mahdollisuus liikkua on koiran hyvinvoinnin kannalta merkittävä asia, ja siksi esimerkiksi häkkien koolla on väliä.
Neliöitä tärkeämpää kuitenkin on, että koira pääsee liikkumaan myös muualla kuin häkissä joka päivä.
– Lenkille pitäisi päästä vähintään kerran päivässä. Hoitoloissa on tarjolla esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia, mutta jos veisin oman koirani hoitoon, niin vaatisin, että koiraa ulkoilutetaan. Se saa sitä kautta myös sosiaalista kontaktia, Parkkisenniemi sanoo.
Täällä kun työskentelee pääasiassa yksin, on oltava tosi korkea moraali.
Janet Tervashonka, koirahoitolayrittäjä
Koirahoitola Janeterissa on tullut ulkoiluaika. Se ei ole sama kuin lisäpalveluna ostettava lenkki vaan hetki, jolloin koirilla on mahdollisuus tehdä tarpeensa pihalla.
Kymmenkunta koiraa talutetaan hihnoissa yksi tai kaksi kerrallaan ulkotarhoihin. Osa koirista juoksee innoissaan häkissä tavoitellen lajitovereiden huomiota, toiset ovat ujompia ja pysyttelevät kauempana häkin seinistä.
Kun viimeiset koirat on saatu ulos, lähdetään ensimmäisiksi tuotuja taluttamaan takaisin sisälle. Pienimmät pääsevät sylissä.
Jotkut koirat ahdistuvat hoitolassa, Janet Tervashonka myöntää. Ne eivät ota kontaktia muihin koiriin, vinkuvat ja haukkuvat stressaantuneita ja saattavat lakata syömästä. Silloin koiran kanssa ollaan enemmän.
– Laitan tekstiviestin omistajalle ja kysyn, mikä on koiran suurinta herkkua. Turkkiin ja tassuihin voi laittaa feromoniliuosta. Aika moni koira pääsee ahdistuksesta yli kun on tarpeeksi lenkkeilyä ja virikkeellistä päiväohjelmaa.
Käyttäytymisanalyytikko Jari Parkkisenniemi pitää tärkeänä, että koiraa käydään katsomassa hoitolassa useita kertoja päivässä, olipa se ahdistunut tai ei. Uusien hajujen, äänien, ympäristön ja rutiinien keskellä koira voi käyttäytyä tavoilla, jotka tulevat omistajallekin yllätyksenä. Kun koiran luona käydään usein, voidaan outoon käytökseen reagoida.
– Korostan myös sitä, ettei omistajan kannata antaa lupaa pitää koiraa vapaana. Vaikka se tottelisi omistajaansa miten hyvin, se voi käyttäytyä odottamattomasti uudessa tilanteessa, Parkkisenniemi sanoo.
Janet Tervashongan kokemus on, että useimmiten omistajat osaavat ennakoida hyvin, miten koira hoidossa käyttäytyy. On koiria, jotka eivät sopeudu hoitolaan. Silloin se sanotaan omistajalle suoraan.
Tervashonka pitää yhteyttä koirien omistajaan hoitolajakson aikana What’s appilla. Silloin voi laittaa kuvia ja videoita koirasta.
Moni tuo koiran ensin lyhyelle kokeilujaksolle tutustumaan hoitolaan. Kokeilua ei kannata tehdä niin, että tuo koiran hoitoon vain yhdeksi yöksi. Silloin koira muistaa kokemuksesta vain sen, että se jätettiin yksin ja oli kamalaa, Tervashonka sanoo.
– Kun tuo koiran pariksi-kolmeksi päiväksi ja varaa sille paljon lenkkeilyjä ja virikkeitä, kokemuksesta jää hyvä mieli.
Hoitolan häkeissä haukkuminen on rauhoittunut. Koirat syövät ruokiaan, eikä ketään enää kiinnosta kuka käytävällä liikkuu.
Janet Tervashonka istuu yhdessä häkissä ja varmistaa, että saman perheen kaksi koiraa syövät kumpikin oman ruokansa menemättä toistensa kupeille.
Koirahoitoloiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi Tervashongan uran aikana. Suurin osa ihmisistä tuo koiran hoitoon viikoksi.
Takavuosina hoitoloilla oli huono maine, Tervashonka muistelee.
– Täällä kun työskentelee pääasiassa yksin, on oltava tosi korkea moraali. Jos asiakkaalle tulee yksi huono kokemus, hän ei vie koiraansa hoitoon enää ikinä mihinkään hoitolaan.
Koirien käyttäytymisen asiantuntija on sitä mieltä, että ihmisten on turha etsiä netistä listoja siitä, mitä pitää ottaa huomioon, kun vie koiraansa hoitolaan. Viisainta on luottaa omiin vaistoihinsa ja kokemukseensa siitä, millainen oma koira on.