Hyppää sisältöön

Naapuri lahjoitti läjän raparperia – syntyi resepti, joka leviää kulovalkean tavoin kotileipureiden keskuudessa

Kolme viikkoa vuodesta Katariina Pylsy leipoo joka päivä maisemakahvilan raparperipiirakkaa, jonka ohjetta tuhannet googlettavat netistä.

Katariina Pylsy leikkaa raparperipiirakkaa.
Katariina Pylsy on Sastamalan maaseutujohtaja, joka harrastaa kesälomallaan maisemakahvilan pyörittämistä kotikunnassaan Hämeenkyrössä. Kuva: Anna Sirén / Yle
Anna Sirén

HÄMEENKYRÖ Kulttuurimaisemassa korkean rinteen päällä seisoo talo, jonka liepeillä käy hulina. Talon emäntä Katariina Pylsy on jäänyt kesälomalle päivätyöstään edellisenä päivänä, ja nyt pitää kerätä sylitolkulla kukkia aseteltavaksi talon pöydille.

Sen jälkeen ryhdytään leipomaan. Seuraavana päivänä ovensa avaavan Hämeenkyrön maisemakahvilan pöydästä on löydyttävä ainakin yhtä tiettyä herkkua.

Kahvilan nimikkoleivonnainen on niin kuuluisa, että haku sanoilla ”maisemakahvilan raparperipiirakka” tuottaa Googlen hakukoneessa tuhansia osumia. Raparperipiirakan reseptiä etsivä törmää hämeenkyröläisohjeeseen lähes satavarmasti.

Osasyy menestykselle löytyy suosiotaan nostaneista leivontablogeista, joista monet ovat vuosien varrella testanneet ja jakaneet hittireseptiä. Tuloksena on ollut mainesanoja kuten "parempaa en ole vielä löytänyt" (Anni Lehdon Huvikumpu-blogi (siirryt toiseen palveluun)).

Raparperipiirakka pellillä
Tämän piirakan reseptiä on etsitty netistä tiuhaan. Herkun salaisuus on pehmeässä sisuksessa ja rapeassa murupinnassa. Kuva: Anna Sirén / Yle

Hittileivonnaisen juuret ovat Karkun emäntäkoulussa, mistä Katariina Pylsy aikoinaan sai mukaansa omenapiirakan reseptin.

– Sitten naapuri toi minulle valtavan läjän raparperia. Päätin testata sitä piirakkaan ja tehdä muitakin pieniä muutoksia. Tuli aika hyvä.

Pehmeä alta ja rapea päältä

Ennen verkkoaikaa reseptit levisivät muilla tavoin.

– Mieheni sanoi aikoinaan aina kylään lähtiessämme, että älä sitten taas vingu siellä emännältä reseptejä kaikesta. Olen minä lääkärin odotushuoneessakin repinyt hyviä ohjeita lehdestä. Tunnustan, Katariina Pylsy kikattaa.

Hänen oma raparperipiirakkareseptinsä on ollut jaossa yli parikymmentä vuotta. Se levisi aikoinaan suurelle yleisölle Kotiliesi-lehden jutun kautta. Sittemmin ohje laitettiin jakoon myös netissä (siirryt toiseen palveluun).

– En kyllä heti ymmärtänyt, että siitä tuli hitti. Mutta aina nettiä selaillessa se sieltä tulee vastaan, Katariina Pylsy päivittelee.

Mieheni sanoi aikoinaan aina kylään lähtiessämme, että älä sitten taas vingu siellä emännältä reseptejä kaikesta.

Katariina Pylsy

Hyviä leivonnaisia ja ruokia on maailma väärällään, mutta vain joistakin tulee maisemakahvilan raparperipiirakoita tai avokadopastoja. Katariina Pylsy ei osaa sen tarkemmin erotella, miksi juuri hänen piirakkareseptinsä on niin suosittu.

Ainakaan hämeenkyröläisen herkun salaisuus ei ole vähissä ainesosissa. Leipuri saa kantaa kaupasta niin piimät kuin rahkatkin.

Lopputulos palkitsee: pehmeän pohjan ja muhean rahka-raparperikerroksen päällä lepää rapea murukuorrute.

Katariina Pylsy on leiponut tavaramerkikseen muodostunutta piirakkaa vuosikymmenten mittaan niin paljon, että tekeminen sujuu jo näppituntumalla.

– En edes mittaile enää, kaadan vaan. Ja aina onnistuu, paakari vakuuttaa.

Katariina Pylsy maisemakahvilan parvekkeella.
Maisemakahvilan parvekkeelta aukeaa merkittävä kulttuurimaisema. Yhdellä vilkaisulla näkee mm. useita F.E. Sillanpään romaaneista tuttuja paikkoja. Katariina Pylsyltä eivät jutut paikkakunnan historiasta lopu kesken. Kuva: Anna Sirén / Yle

Silloin tällöin leipuri on itse istunut vieraana kahvipöydässä, jossa on ollut tarjolla raparperipiirakkaa.

– Olen ajatellut, että onpa tämä tutun oloista, mutta en ole uskaltanut kysyä. Sitten minulta onkin jo tiedusteltu, että etkös tunne, Pylsy nauraa.

Kahvilan pyörittäminen menee lomasta

Pylsyn pariskunta avasi kesäkahvilansa alun perin, jotta perheen neljä lasta oppisivat työnteon mallin. Perhe auttelee edelleen, mutta päävastuu on emännällä.

Kahvilan emännöiminen on aikaa vievä harrastus. Maisemakahvilan ovet ovat auki kolme viikkoa. Leijonanosa Katariina Pylsyn kesälomasta kuluu siis kahvittelijoita passatessa, mutta se ei haittaa. Sastamalan maaseutujohtajana toimiva nainen ei kuulemma edes kaipaa varsinaisia vapaapäiviä.

– Päivätöissäni olen tekemisissä esimerkiksi yksityistieasioiden kanssa, eikä niistä juuri saa positiivista palautetta. Täällä kehuja satelee joka päivä. Koko ajan kuulee, että ihanat maisemat, ihana talo ja ihanat leivonnaiset.

Hämeenkyrön maisemakahvilan talo rinteessä
Hämeenkyrön maisemakahvila seisoo hämäläisessä pelto- ja järvimaisemassa, mutta näyttää epäsuomalaiselta. Talo on rakennettu vuonna 1905 kalifornialaisen mallin mukaan. ”Amerikan-matkaaja Samuel Saari tuli tänne piirustukset taskussaan, ja talo rakennettiin niiden mukaan”, Katariina Pylsy kertoo. Kuva: Anna Sirén / Yle

Katariina Pylsy kutsuu asiakkaita lomakavereikseen. Moni tulee joka kesä.

– Kerrankin eräs mies kertoi tulleensa näyttämään lonkkaansa. Hän oli edelliskesänä käynyt kertomassa lonkkaleikkauksestaan ja minä olin sanonut, että tulkaa ensi kesänä näyttämään miten kävelette.

Täällä kehuja satelee joka päivä.

Katariina Pylsy

Nyt nurmikot on ajettu, kukat asetettu maljakoihin ja loputon määrä räsymattoja suorittu. Ja mikä tärkeintä: pakastin on täynnä raparperia.

Kesävieraat saavat tulla.

– Piirakkaa riittää. Se ei ole vielä koskaan loppunut kesken. Jos loppuisi, niin joutuisin varmaan juoksemaan taloa ympäri ihmisiä pakoon, Katariina Pylsy hihittää.

Juttua päivitetty: Lisätty tieto siitä, että piirakkaresepti on ollut jaossa jo yli kaksikymmentä vuotta.

Suosittelemme sinulle