Ilmastotutkijat ehdottavat hiilitulleja vastatoimena Yhdysvaltain aloittamalle kauppasodalle. Itä-Suomen yliopiston ilmasto-oikeuden ja -politiikan professorin Harro van Asseltin johtaman tutkimusryhmän kannanotto julkaistiin Nature-aikakauslehdessä (siirryt toiseen palveluun).
Tutkijoiden mielestä vastatullit pitäisi kohdentaa yhdysvaltalaisiin hyödykkeisiin niiden hiilijalanjäljen perusteella, koska se voisi kannustaa Yhdysvaltoja sitoutumaan voimakkaammin ilmastotavoitteisiin. Yhdysvaltojen hallinto saattaisi hiilitullien vuoksi muun muassa harkita uudelleen perääntymistään Pariisin ilmastosopimuksesta.
Esimerkiksi EU on vastannut Donald Trumpin protektionismiin kohdistamalla vastatulleja muun muassa teräs- ja alumiinituotteisiin sekä maatalouteen.
– Parempi vaihtoehto olisi kohdentaa toimet yhdysvaltalaisiin hyödykkeisiin niiden hiilijalanjäljen perusteella. Näin kiinnitetään huomio ilmastotarpeisiin kielellä, jota Valkoinen talo ymmärtää, van Asselt perustelee tiedotteessa.
Tutkijoiden mukaan hiilitullit yhdistäisivät kansainvälisen kauppayhteistyön ja ilmastonmuutosyhteistyön, joita molempia Yhdysvaltojen toiminta horjuttaa.
Yhteisrintamassa Yhdysvaltojen tulleja vastaan
Tutkimusryhmä ehdottaa, että EU, Kanada, Meksiko ja Kiina yhdistäisivät voimansa hiilitullien käyttöönotossa.
– Niiden koordinoitu vastaus Yhdysvaltojen tulleihin puolustaisi sekä niiden kauppaetuja että lähettäisi voimakkaan signaalin ilmastoyhteistyön kiireellisyydestä, tutkimusryhmä toteaa.
Julkaistu kannanotto perustuu monivuotiseen, kansainväliseen tutkimusprojektiin, jossa työskentelee kauppa- ja ilmastopolitiikan asiantuntijoita.
Projektissa arvioidaan tapoja, joilla kansainvälinen kauppajärjestelmä voi tukea ilmastonmuutoksen torjuntaa. Yksi projektin osana laadituista raporteista käsittelee hiilitullien potentiaalia ilmastotoimien lujittamisessa.