Taloustutkimus selvitti Ylen pyynnöstä, pitääkö yhteiskunnan tukea sitä, että koko Suomi pysyy asuttuna.
Tulokset ovat varsin selvät: lähes neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut koko Suomen asuttuna pitämiseksi.
Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna 11.–19. kesäkuuta ja siihen vastasi 1 012 yli 15-vuotiasta suomalaista.
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen sanoo tulosten osoittavan, että suomalaiset ovat vahvasti huolissaan alueellisen eriarvoistumisen lisääntymisestä.
– Keskustelu aluekehityksestä on ollut sangen eliittivetoista. Tavallisen kansan mielipide on tähän asti sivuutettu tai sitä ei ole otettu huomioon.
Rahkosen mielestä kaupungistumiskeskustelua meillä käyvät vain muutamat asiantuntijat ja poliitikot.
– Näkökulma on, että on ihanuus ja onnela, että kaikki muuttavat kaupunkeihin. Kun kysytään tavalliselta kansalta ympäri Suomen, toiveet näyttävät varsin toisenlaisilta.
– Kun suuressa kaupungissa asuvat käyvät maaseudulla synnyinsijoillaan mummolassa ja näkevät, että siellä on taas laitettu yksi liike säppiin ja lankut ikkunoihin, niin kehitys huolestuttaa. Haluttaisiin, että elämisen edellytyksiä ja palveluja olisi eri puolilla maata, analysoi kyselyn tuloksia tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
“Jokainen neliösentti Suomesta on puolustamisen arvoinen”
Aluekehitystä aiemminkin seurannut Rahkonen yllättyi siitä, että vain 12 prosenttia kyselyyn vastanneista näkee, ettei valtion pidä puuttua aluekehitykseen.
– Selvästi suomalaiset haluavat, että julkinen valta poliittisesti ohjaa yhteiskunnan kehitystä. Meillä ei haluta jättää yhteiskuntaa markkinavoimien riepoteltavaksi. Suomalaisten enemmistö haluaa, että kaupungistumiskehitystä jarrutetaan.
Rahkosen mielestä selvitys antaa selvän viestin siitä, että valtion pitää sijoittaa toimintojaan jatkossa myös muualle kuin Helsinkiin.
– Koko maa halutaan pitää samassa kelkassa, vaikka sitten valtion ja politiikan avustuksella. Myös koulutus on avainasemassa. Jos jollain alueella ei ole koulutuspaikkoja, kyllä nuoret lähtevät muualle, ja suurin osa heistä ei enää palaa. Mahdollisimman tasapuolisen koulutusverkon ylläpitäminen koko Suomessa olisi avainasia.
Aiemmin kaupunkitutkija Timo Aro sanomalehti Karjalaisen haastattelussa ja Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Ylen Ykkösaamun haastelussa ovat todenneet, että koko Suomen pitäminen asuttuna on mahdotonta. Ovatko he siis väärässä?
– Tämähän on sama, kuin sanoisi, että koko Suomea ei pidä puolustaa. Minusta tämä on erikoinen ajatus. Meillähän on suvereeni valtio. Jokainen neliösentti Suomea on puolustamisen arvoinen, Rahkonen sanoo.
Hän pohtii, ovatko tutkijat ovat tarkoittaneet, että kaikkein pienimmissä asutuskeskuksissa ei voi pitää entisenlaista asutustiheyttä.
– Totta kai Suomi täytyy pitää asuttuna, Rahkonen puuskahtaa.
Taajamiin palveluita kuntien, valtion ja yritysten yhteistyönä
Pohjois-Savossa Sonkajärven Sukevalla kuntalaiset ja mökkiläiset saavat saman katon alta monenlaisia palveluita. Asiontipisteessä toimii kirjasto, posti, Matkahuolto, VR:n lippupalvelu ja myös nettipäätteitä on tarjolla.
– Meiltä kysytään ihan kaikkea. Toimimme myös neuvontapisteenä ja opastamme asiakaspäätteiden käytössä. Toivoisin, että myös valtiolta saataisiin tukea uusiin tämänkaltaisiin asiointipisteisiin muihin kuntiin, sanoo asiointipisteen hoitaja Mirja Tonteri.
Sini Savolainen käyttää Sukevan asiointipistettä usein.
– Kyllä se helpottaa paljon, että osa palveluista on lähellä eikä tarvitse Sonkajärvelle asti aina lähteä. Toivotaan, että tämä asiointipiste säilyy, että saisi hoitaa postiasiat ja kirjastoasiat omalla kylällä.
Tiina Pietiläinen hoitaa Sukevan asiointipisteessä kirjastovirkailijan töitä. Hän muutti Sukevalle Helsingistä reilu vuosi sitten.
– Tulin tänne siksi, että olisi vähän rauhallisempaa, ja onhan täällä. Tuntuu ihan hyvälle, voin suositella. Omalla alallani on paljon ihmisiä, jotka viihtyvät rauhassa. Toki kirjastoja ei ole jokaisella näin pienellä kylällä. Töitäkin pitää olla, että Helsingistä lähdetään muualle.
Sukevan asiointipiste on osa Kirkonkylät palvelukeskuksina -hanketta, jossa pyritään säilyttämään ja luomaan uusia palveluita kirkonkyliin ja kyläkeskuksiin.
Projektipäälllikkö Seija Korhonen sanoo, että hanke on kuntavetoinen, mutta siihen haetaan jatkuvasti mukaan myös yrityksiä ja muita kumppaneita.
Valtiolta hän toivoo kumppanuudet mahdollistavaa lainsäädäntöä, sääntelyn purkamista ja erilaisiin kokeiluihin mukaan tuloa.
– Pyrimme pitämään alueet asuttuina ja tuottamaan palveluita uusilla tavoilla.
“Kansalaisten mielipide uutispommi”
Taloustutkimuksen kyselyssä selvitettiin myös, minkä puolueen tai ryhmittymän listoilla olevaa ehdokasta kyselyyn osallistunut äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Tämän tiedon pohjalta laskettiin puoluekohtainen kannatusprosentti koko Suomen asuttuna pitämiseen.
Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen kommentoi tätä tulosta sanomalla, että jopa perinteisten kaupunkipuolueiden, kuten vihreiden ja kokoomuksen kannattajista enemmistö on sitä mieltä, että valtion pitää turvata koko Suomen asuttuna pitäminen.
– Muuttoliikettähän tapahtuu myös maakuntien sisällä. Suomalaiset katsovat, että aluekeskusten pitää olla riittävän vahvoja. Aluekehitys on moninainen juttu, sanoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö, yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen.
Myös Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen on seurannut aluekehitystä pitkään.
– Kansalaisten mielipide Taloustutkimuksen selvityksessä on jopa uutispommi omalla tavallaan, mutta toisaalta, kun miettii, mikä kansalaisten arkeen vaikuttaa ja miten ihmiset ovat nähneet koko Suomen vahvuuden, niin ei tulos siinä mielessä yllätä. Kyllä kansalaisten tuki on vahva sille, että kaikkialla Suomessa pystytään harjoittamaan asumista, elinkeinoja ja yrittäjyyttä.
Maakuntajohtaja Korhonen muistuttaa, että esimerkiksi Pohjois-Savossa elinkeinoelämä on vahvasti maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden varassa.
– Meillä kaksi kolmasosaa vientituloista ja ulkomaankaupasta tulee Kuopion kaupungin ulkopuolelta ja yli 40 prosenttia yritysten liikevaihdosta tuotetaan maaseudulla tai harvaan asutuilla alueilla.
Marko Korhonen on toiminut aiemmin kunnanjohtajana Kaavilla ja Lapinlahdella.
– Vanhana kunnanjohtajana luotan vahvasti kuntataajamien verkostoon. Kuntataajamat, seutukaupungit, keskuskaupungit muodostavat verkoston, joka on tulevaisuudessakin lähipalvelujen verkosto kaikille kansalaisille.
Artikkelia päivitetty 23.7. 8.57: Poistettu maininta maakuntajohtaja Korhosen koulutustaustasta.
Artikkelia päivitetty 24.7. 10.18: Lisätty faktalaatikko siitä, miten kysely tehtiin.