Reiät lapsen hampaissa voivat kieliä huostaanoton riskistä – tutkimus löysi yli 1000 merkkiä, jotka ennustavat lapsen syrjäytymistä

Jos lapsen hampaat ovat huonossa kunnossa, lapsi voi olla vaarassa syrjäytyä. Riski on tilastollisesti merkitsevä, ilmenee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Lappeenrannan kaupungin keinoälytutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan hoitamattomalla suulla on yhteys vakaviin ongelmiin kuten koulusta lintsaamiseen, liialliseen päihteiden käyttöön ja jopa lapsen huostaanottoon.

– Taustalla on varmasti se, että jos vanhemmat eivät huolehdi lapsen suun terveydestä, he eivät ehkä muutenkaan huolehdi lapsesta, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tietohallintojohtaja Toni Suihko sanoo.

Hampaiden huono kunto on vain yksi ennusmerkki, joka voi kieliä lapsen tulevista vakavista vaikeuksista. Tutkimuksessa löydettiin kaikkiaan 1340 seikkaa, joilla kaikilla voi olla yhteys lapsen ongelmiin.

Ennusmerkeistä osa liittyy lapseen tai nuoreen itseensä, osa hänen vanhempiinsa tai muihin lähipiirin aikuisiin ja osa hänen siskoihinsa tai veljiinsä.

Lasten ja nuorten ongelmien ennusmerkkejä kerättiin keinoälyn avulla.

Tutkimusluvan turvin koneelle syötettiin Etelä-Karjalan lapsista ja nuorista kertyneet sähköiset tiedot. Niistä poistettiin kaikki nimet ja henkilötunnukset sekä osoitteet, puhelinnumerot ja tilinumerot niin, ettei yksilöitä tai perheitä voitu tunnistaa.

Nykyisten tietojärjestelmien ulottuvilla oli merkintöjä noin 6000 lapsesta ja heidän perheistään vuodesta 2010 lähtien. Tietoja oli valtavat määrät, sillä kirjauksia tehdään neuvoloissa, päiväkodeissa, kouluissa, terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa.

– Kone kävi kaiken läpi väsymättä, tietohallintojohtaja Toni Suihko sanoo.

Keinoäly etsi tietojen väliltä tilastollisesti merkittäviä yhteyksiä.

– Moniammatillisesta yhteistyöstä ja ennaltaehkäisystä on puhuttu vuosia, mutta silti tieto hukkuu edelleen. Ihminen ei millään ehdi löytää kaikkea merkittävää tietoa ennakoivan toiminnan tueksi, vaikka haluaisi. Se on käytännössä mahdotonta, koska tietoa on niin paljon.

Osa keinoälyn löytämistä ennusmerkeistä on tilastollisesti merkitseviä, osa ei.

Tilastollisesti vahvoja ennusmerkkejä ovat hampaiden huonon kunnon lisäksi esimerksi se, että lapsi tai nuori tupakoi tai syö epäterveellisesti.

Ikävyyksiä voi ennustaa sekin, että lapsen sisko tai veli kiusaa muita lapsia koulussa tai se, että vanhemmat ovat jättäneet neuvolakäyntejä väliin.

Tutkimuksessa erilaisista ennusmerkeistä luotiin malli, jonka avulla voitaisiin päätellä, onko lapsella esimerkiksi kohonnut riski saada alle 6,5:n keskiarvo tai onko hän vaarassa päätyä psykiatriseen hoitoon tai kiireelliseen sijoitukseen tai huostaanottoon.

Teknisesti olisi myös mahdollista, että jos tietyt ennusmerkit täyttyisivät, keinoälyn luoman mallin päälle rakennettu tietokoneohjelmisto alkaisi vilkuttaa punaista vaikkapa kouluterveydenhoitajan tietokoneen näytöllä.

Esteeksi nousee kuitenkin se, että keinoälyn löytämiä ennusmerkkejä ei voida suoraan hyödyntää käytännössä. Esteenä ovat lain vaatimukset yksityiselämän suojasta. Esimerkiksi henkilötietolaki säätelee henkilötietojen tallettamista ja yhdistämistä.

Koulut ja neuvolat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset eivät siis voi yhdistellä ja vertailla toistensa saamia tietoja ja tuloksia.

– Asiakkaan suostumuksella se kuitenkin voisi onnistua, Toni Suihko sanoo.

Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen sanoo, että keinoälyn luomista mahdollisuuksista huolimatta yksityisyyden suojasta on ehdottomasti pidettävä huolta.

– Lähtökohta on, että ihmisten pitää aina tietää, mitä tietoja heistä kerätään ja miten tätä tietoa käytetään.

– Voisihan sitä ajatella, että perheiden kanssa keskusteltaisiin, haluavatko he antaa luvan siihen, että keinoäly arvioi heidän palvelun ja tuen tarpeitaan, Heinonen sanoo.

Mikäli näin toimittaisiin, Hanna Heinosen mielestä olisi tärkeää, että perheille annettaisiin ymmärrettävää ja perusteellista tietoa päätöksensä tueksi.

Jos perhe antaa luvan, keinoäly voisi etsiä mahdolliset tuen tarpeet ja kertoa, millaista tukea olisi saatavilla.

Etelä-Karjalassa aletaan syksyllä pohtia, missä ja miten perheiden suostumusta tietojen yhdistämiseen ja ennusmerkkeihin vertaamiseen voisi kysyä. Lisäksi pitäisi ratkaista ainakin se, kenen tehtävä on puuttua asioihin, jos lapsen tai nuoren elämästä löytyy varoittavia ennusmerkkejä.

– Voisiko se olla esimerkiksi koulukuraattori? tietohallintojohtaja Toni Suihko pohtii.

Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtajan Hanna Heinosen mielestä tutkimuksen tuottamaa tietoa kannattaisi hyödyntää esimerkiksi henkilöstön osaamisen lisäämisessä.

– Siinä, miten tunnistaa riskitekijöitä ja toimia näissä tilanteissa. Myös kehittämistyössä kootusta ja analysoidusta tiedosta on varmasti valtava hyöty. Yksittäisten tapausten poimimiseen en kuitenkaan lähtisi.

Parhaassa tapauksessa lasten ja nuorten ongelmiin voitaisiin puuttua hyvin varhaisessa vaiheessa.

– Kyse olisi todellisesta ennaltaehkäisystä, Etelä-Karjalan Lape-muutosagentti Mona Taipale sanoo.

Lape on sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjelma, jonka tavoitteena on uudistaa lapsi- ja perhepalveluita. Ohjelma on valtakunnallinen, ja keinoja palveluiden parantamiseen etsitään eri puolilla maata.

Keinoälyn hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen on osa Etelä-Karjalan Lape-ohjelmaa.

Hanna Heinosen mielestä lapsiperheiden tuen tarpeista tarvitaan nykyistä enemmän tietoa.

– Siksi tämä tutkimus vaikuttaa tärkeältä, jos sen avulla saadaan vastauksia yleisellä tasolla siihen, millaisia riskitekijöitä lapsiperheiden kohdalla on olemassa. On myös tärkeää löytää ne mahdollisuudet, joita keinoäly voisi tarjota lastensuojelulle.