Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Helle on alkanut vaatia kuolonuhreja Suomessa – "Mitä pidempään jatkuu, sitä raskaammaksi käy"

Valtaosa päivystysten ja ensihoidon potilaista saa avun nesteytyksestä, mutta vanhukset ja perussairaat kärsivät nyt kuumasta pahasti. Paikoin hoidettavana on ollut myös perusterveitä aikuisia.

Hoitaja ja potilas sairlaassa
Erityisesti ikääntyneet ja monisairaat kärsivät kuumuuden aiheuttamista oireista. Kuva: Marko Väänänen / Yle
Sari Vähäsarja
Avaa Yle-sovelluksessa

Pitkä hellejakso on alkanut ruuhkauttaa päivystyksiä ja tuonut lisäkiirettä ensihoitoon. Lisäksi ainakin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on viime päivinä sattunut muutamia kuolemantapauksia, joissa syynä ovat olleet kuumuus ja kuivuus.

Tilanne on pahentunut nopeasti viime päivinä. Ensihoidon ylilääkäri, päivystysalueen vs. ylilääkäri Mikko Lintu sanoo, että vanhukset alkavat nyt kärsiä lämmöstä vakavasti. Vanhuspotilaiden määrä päivystyksessä on lähes tuplaantunut, ja päivittäin hoidetaan pariakymmentä kuumuudesta kärsivää.

– Vanhukset ja perussairaat alkavat mennä huonoon kuntoon. Tulee ensihoitotehtäviä, päivystyskäyntejä ja joudutaan osastolle, kuvaa Lintu.

Iso osa potilaista saa riittävän avun nesteytyksestä ja piristyy jopa tunneissa. Lintu muistuttaa, että poppakonsteja tilanteeseen ei ole: nestettä on juotava tarpeeksi.

– Mitä pidempään helle jatkuu, sitä raskaammaksi se käy vanhuksille.

Pitkittynyt helle aiheuttaa kymmeniä lisäkuolemia viikossa

Suomalainen tutkimus osoittaa, että pitkään jatkunut helle lisää vanhusten kuolleisuutta noin 20 prosenttia.

– Kun tukala tai erittäin tukala helle jatkuu pitkään, ennenaikaisia kuolemia tulee viikossa vajaat sata, laskee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ympäristöterveysyksikön ylilääkäri Raimo O. Salonen.

Riski on helteellä suurimmillaan hoitolaitoksissa, missä ovat huonokuntoisimmat ikäihmiset. Ongelmia on monia: sydänsairailla sydän ei kestä helteen tuomaa lisärasitusta. Jos ihmisen nestetasapaino horjuu, veren hyytymistaipumus voi kasvaa ja esimerkiksi aivoveritulppariski suurenee. Jos taas käytetään nesteenpoistolääkkeitä turvotuksen ehkäisemiseksi, seurauksena voi olla verenpaineen lasku ja kaatumisriski.

Vuonna 2010 hellettä kesti 28 vuorokautta ja vuonna 2003 21 vuorokautta. Nyt kuumuuden on ennustettu jatkuvan vielä jopa useita viikkoja. Salosen mukaan on mahdollista, että kuolemantapausten määrä kasvaa kumulatiivisesti, kun helle pitkittyy.

– Toisaalta varautumisesta on viime vuosina tiedotettu aiempaa paremmin, ja näiden helteiden päätyttyä nähdään, onko kuumuuden torjunnassa onnistuttu, pohtii Salonen.

On vaikea arvioida, paljonko lisäkuolemista voitaisiin ehkäistä tekemällä kaikki mahdollinen asuntojen viilennyksestä riittävään nesteytykseen. Ylilääkäri Raimo Salonen THL:stä uskoo silti, että ainakin joitakin kymmeniä ihmishenkiä säästyisi.

Juomisen lisäksi pitää muistaa syödäkin

Vanhukset eivät aina tunne janoa tai suostu juomaan tarpeeksi. Osa pitää kiusallisena jatkuvaa vessassa ramppaamista, vaikka se olisi tavoitetila:

– Se että virtsaa tulee, kertoo riittävästä nesteytyksestä. Ilman sitä ihmisellä on nestevajausta. Se on näin yksinkertaista, vauvasta vaariin, tiivistää Salonen.

Hänen mukaansa vähemmän puhutaan ruuan merkityksestä, mutta syödäkin pitäisi. Hedelmät ovat helteellä hyvästä, ja myös vaikkapa kinkkuleipä tai uudet perunat ja silli kannattaa pitää ruokalistalla.

– Keittoruuat ovat erinomaisia, niistä tulee sekä energiaa että nesteitä. Kesäkeitto on mainio ruoka jo nimensä pohjalta. Siihen leipä ja lasi maitoa, siinä on jo mainio lounas, kannustaa Salonen.

Hän kehottaakin omaisia pitämään silmällä ikäihmisiä ja vähintään soittelemalla tarkkailemaan, ovatko nämä kunnossa.

Oulussa ja Kokkolassa helleoireita

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteispäivystyksessä Kokkolassa kiire lisääntyi viikonloppuna. Potilaat kärsivät ripulista, oksentelusta, huimauksesta, kuivumisesta, syömättömyydestä ja juomattomuudesta.

– Kyllä hellejakson pituus alkaa näkyä potilaiden voinnissa, kommentoi päivystys- ja diagnostiikkapalvelujen palvelualuejohtaja Kaija-Riitta Suonsyrjä Soitesta.

Oulun seudun yhteispäivystyksessä on hoidettu parin viikon aikana jo useita kymmeniä huimauksesta, uupumuksesta ja nestehukasta kärsineitä ihmisiä. Päivystykseen on tullut tai tuotu sekä ikäihmisiä että perusterveitä aikuisia, jotka ovat olleet huonossa kunnossa. Syynä oireisiin pidetään tukalaa hellettä.

Aukinainen laukku.
Kuva: Kalle Niskala / Yle

Helsingissä ja Tampereella ei ruuhkaa

Myös Helsingissä Malmin ja Haartmanin sairaaloiden päivystyksessä potilasmäärät ovat kasvaneet, mutta ruuhkasta ei vielä voi puhua, sanoo päivystystoiminnasta vastaava apulaisylilääkäri Lea Lappeteläinen.

Hoidettavana on pääasiassa vanhuksia ja perussairaita, jotka kärsivät kuivumisesta, sydämen vajaatoiminnasta ja yleisestä heikkoudesta. Potilaat on saatu hoidettua tavanomaisin keinoin, vaikka toipuminen voikin osalla kestää tavanomaista pidempään.

Tampereella Tays Ensiapu Acutassa helle ei ole lisännyt potilaiden määrää, mutta tavallista useamman tulijan oireiden syynä on kuumuus. Helleväsymys- ja sydänoireisia potilaita on paljon.

– Heikoimmat kärsivät, eivät niinkään lapset ja työikäiset, summaa päivystyksen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Tuuli Löfgren.

Etelä-Karjalan keskussairaala kertoi jo perjantaina, että päivystys on ruuhkautunut muun muassa helteen takia. Iäkkäitä potilaita ei voi kotiuttaa, joten kuormitus osastoilla kasvaa. Henkilökuntaa on lisätty ja vähemmän kiireellistä hoitoa joutuu odottamaan pidempään. Ruuhkan ennakoidaan jatkuvan.

Myös Kokkolassa, Jyväskylässä ja Helsingissä on turvauduttu päivystyksessä ruuhkanpurkujärjestelmään eli kutsuttu lisää lääkäreitä töihin.

On ollut tehtäviä, jotka on hoidettu vesipullolla.

Kenttäjohtaja Toni Rikala ensihoitokeskuksesta Kokkolasta

Keski-Pohjanmaalla apua ja ohjausta on annettu myös puhelimessa tavallista enemmän. Soittajat ovat valittaneet epämääräistä huonoa oloa, väsymystä sekä pää- ja vatsaoireita. Nekin viittaavat Soiten palvelualuejohtaja Kaija-Riitta Suonsyrjän mukaan liian vähäiseen juomiseen.

Ensihoidossa taas on jouduttu hoitamaan auringonpistoksista ja lämpöuupumuksesta kärsiviä, mitä ei ole tapahtunut moneen vuoteen. Iäkkäät kärsivät lämmöstä, joka myös pahentaa perussairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja.

– Oireita on laidasta laitaan. Hengenahdistusta, rintakipua. Huimausta, vetämätöntä oloa, huonovointisuutta, luettelee kenttäjohtaja Toni Rikala ensihoitokeskuksesta.

Joskus ongelmat hoituvat helposti.

– On ollut tehtäviä, jotka on hoidettu vesipullolla. On tarjottu vettä ja annettu mukaankin. Se on sinänsä aika poikkeuksellista, sanoo Rikala.

Vesipulloja varastossa.
Vesipullot kuuluvat ensihoidon varustukseen Keski-Pohjanmaalla. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Rikala sanoo, että vedellä pärjää pitkälle, mutta kivennäisvesien mukana saa nestetasapainoa tukevia elektrolyyttejä. Alkoholi taas kuivattaa elimistöä, joten sen kanssa kannattaa olla varovainen.

Suosittelemme sinulle