Valtameret täyttyvät muoviroskalautoista, mikromuovit pilaavat vesistöjä ja päätyvät juomavesiin. Muovi on ollut tänä vuonna kovan kritiikin kohteena.
Uutiset muovin ongelmista saattavat tulla mieleen myös ruokaupan kassalla. Ylen teettämässä kyselyssä peräti 37 prosenttia vastaajista oli valmis kieltämään muovikassit kauppojen kassalta kokonaan.
Mitä muovialalla tästä ajatellaan?
– Muovikassit eivät kävele luontoon itsestään. Materiaalista on tehty syypää ihmisten omalle, typerälle toiminnalle, kommentoi Muoviyhdistyksen toimitusjohtaja Vesa Taitto.
Taitto katsoo, että Suomessa muovikassi ei tuota ongelmaa, jos sitä ei heitä itse luontoon käytön jälkeen.
Miksi juuri muovi on noussut julkisuudessa esiin suurena ongelmana? Taitto keksii nopeasti ainakin kaksi syytä.
– Osin mediassa on aina tällainen sopuli-ilmiö, kun löydetään yksi juttu, kaikki ryntäävät saman ilmiön perään ja se alkaa elää omaa elämäänsä. Jossain vaiheessa ei muisteta enää tarkistaa faktoja kunnolla.
– Toinen selkeä syy laajemminkin tapahtuneeseen muovihavahtumiseen on se, kun Kiina kielsi muovijätteen tuonnin. Silloin Euroopassa poliitikot havahtuivat miettimään, mitä tehdään tälle muovijätteelle jonka käsittely oli aiemmin ulkoistettu.
Muovin ympäristöongelmana saama suuri huomio on ihmetyttänyt myös Sitran kiertotalousblogissa.
– Olemmeko nyt keksimässä verukkeita, joilla huomio saadaan pois ikävistä asioista, kuten siitä, että ilmaston takia pitäisi luopua autoilusta, lentämisestä, lihansyönnistä ja siten myös lihaa syövistä lemmikeistä, kysyi Lassi Hietanen Sitran blogissa keväällä.
Myös VTT on kirjoittanut keväällä blogissaan, kuinka muovi on ympäristöystävällinen materiaali, kunhan se ei päädy roskana luontoon.
Muovikassi yleensä kangaskassia ekologisempi
Suomessakin uutisointiin keväällä Tanskassa ympäristöviranomaisten tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan ruokien kantamisessa kaupasta kotiin muovikassi on ympäristön kannalta paras vaihtoehto.
Monen ekologisena pitämä kangaskassi kompastuu sen valmistuksen vaatimiin luonnonvaroihin, sillä puuvillan tuotanto vie mittavia resursseja. Kangaskassia pitäisi käyttää ainakin 7 000 kertaa, jotta se korvaisi muovikassin käyttökerran kauppa- ja roskakassina. Ero kasvaa entisestään, jos muovikassia käyttää useamman kerran.
Taitto toivookin päästöistä puhuttaessa enemmän huomiota siihen, mitä kassin sisällä on. Jos ostosreissulta tarttuu mukaan naudanlihapihvi ja edullinen t-paita, on kokonaispäästöjä ajatellen yhdentekevää, missä ne kotiinsa kantaa.
– Otat minkä tahansa elintarvikkeen kaupasta, sillä on suurempi ympäristövaikutus kuin muovikassilla, Taitto kommentoi.
Sisällön merkitys kassin muotoa suurempi
Yle kertoi keväällä muovikassien valmistajan joutuneen irtisanomaan työntekijöitään, kun kassien menekki on vähentynyt.
Samassa yhteydessä Muoviteollisuuden toimitusjohtaja Vesa Kärhä totesi, ettei luonnonvarojen kokonaiskulutuksen kannalta muovin käytön lopettaminen ole mitenkään perusteltua.
– Tuntuu, että kaupat vain haluavat huomion pois kassien sisällöistä, Kärhä huomautti.
Suomessa on useita muovipussien valmistajia, ja vuonna 2016 julkaistun tiedon mukaan 80 prosenttia Suomessa kulutetuista muovisista ostoskasseista valmistetaan kotimaassa.
Taiton mukaan alalla kaivattaisiin myös nykyistä kriittisempää suhtautumista materiaaleihin, joiden sanotaan korvaavan muovin.
– Muiden materiaalien ympäristövaikutuksista puhutaan hyvin vähän. Monesti muovin korvaaminen toisella materiaalilla aiheuttaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin muovi.
Mehupillit kieltoon Euroopassa, koska Aasian jätehuolto ei toimi
Taitto ihmettelee, kuinka muovin kohdalla ovat menneet sekaisin paikallinen ja maailmanlaajuinen näkökulma.
– Haetaan ratkaisuja asioista, joilla ei ratkaista ongelmaa. Miksi muovipillit pitää kieltää Euroopassa, kun Aasiassa jätehuolto ei toimi? Vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista tai kustannuksista ei niistäkään puhuta, Taitto sanoo.
Kritiikki muovia kohtaan on noussut keskusteluun varsinkin valtamerten muovilauttojen myötä. 90 prosenttia maailman merten muoviroskasta on peräisin kymmenestä joesta, joista kahdeksan on Aasiassa ja kaksi Afrikassa.
– Jos oikeasti halutaan puuttua tehokkaasti valtamerten muoviongelmaan, pitäisi laittaa suuria panostuksia näiden Aasian ja Afrikan maiden jätehuollon saattamiseen siedettävälle tasolle, Taitto sanoo.
– Tilannetta auttaisi vaikka se, jos joku maksaisi siellä muovista esimerkiksi sentin kilolta, silloin sitä kerättäisiin ja siitä otettaisiin rahat. Nyt tämä kallis materiaali ajautuu jokiin ja meriin kun sitä ei osata siellä hyötykäyttää.
Koska tulee "teräksetön tammikuu"?
Maaliskuussa Suomessa kannustettiin muoviton maaliskuu -kampanjassa ihmisiä elämään kuukausi ilman muovia.
Muovialalla kuuli Taiton mukaan kommentteja, että vietetäänkö seuraavaksi teräksetöntä tammikuuta, sillä teräksen tuotannon ympäristövaikutukset ovat muovia suuremmat.
– Muovittomasta maaliskuusta puhuneet eivät ehkä ajattele, että oikeasti kokonaan muovitonta elämää toteuttaakseen pitäisi mennä metsään ja pysyä siellä. Jos käyttää kännykkää, siinä on muovia, laturissa on muovia, jos juot vettä se tulee muoviputkesta. Toinen asia tietysti on jos haluaa vähentää muovipakkauksia.
Taitto muistuttaa, että ruokahävikki on pakkauksia isompi päästölähde. Päästöt kasvavat, jos pakkausten vähentäminen johtaa siihen, että ruoka pilaantuu helpommin.
Ylen uutinen maaliskuulta: Huonon maineen saanut muovi on usein järkevin pakkausmateriaali – kunhan sitä käyttää vastuullisesti
Kiertotalousjohtaja: Euroopan näytettävä mallia muille
Miltä muovialan puheenvuoro kuulostaa Sitran kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevin mielestä? Herlevi hakisi osin toisenlaista lähestymistapaa, vaikka toteaa Taiton olevan esimerkiksi merten muoviongelman ja muovikassien ekologisuuden osalta oikeassa.
– Kysymys muovikassista tai sen sisällöstä ei ole joko-tai-kysymys, vaan molemmista on nykyisen kestävyyskriisin aikana puhuttava. Kaikilla teoilla on merkitystä, olivatpa ne isoja tai pieniä, Herlevi toteaa.
– Totta on, että yksittäisen muovituotteen kielto ei ratkaise Aasiasta tulevan muoviroskan haasteita. Toisaalta nämä ongelmat ovat räikeä esimerkki nykyisestä kertakäyttötuhlaukseen perustuvasta talousmallista, jossa otetaan luonnonvaroja käyttöön, käytetään hetki ja pahimmassa tapauksessa ne päätyvät sen jälkeen luontoon.
Herlevi näkee tärkeänä, että Euroopassa kehitetään maailmanlaajuisesti edistyksellisiä ratkaisuja, joita voidaan myydä esimerkiksi parantamaan vähemmän kehittyneiden maiden jätehuoltoa ja luomaan kiertotalouden mukaisat toimintaa, jossa materiaaleja ja niiden arvoa ei hukata.
Herlevi pitää hyvänä, että myös muovin ympäristöhyödyistä käydään keskustelua.
– Tätäkin asiaa on hyvä lähestyä monelta kantilta. Muovien ympäristöhyödyistä tulevat ensimmäisenä mieleen autot ja lentokoneet, joissa muovien käyttö keventää niitä ja siten vähentää polttoaineen kulutusta.
Muovin kierrätyksessä ja uusiokäytössä olisi Suomessa vielä parannettavaa, sillä muovia kerätään kierrätykseen vain noin kilo jokaista suomalaista kohden vuodessa. Esimerkiksi Ruotsissa määrä on moninkertainen.
Yle kertoi heinäkuun alussa, että muovikeräykseen kelpaa pakkausmuovi.
Jutun muovikassikuvat ovat Perniössä sijaitsevasta, yleisöltä tällä hetkellä suljetusta muovikassimuseosta. Seura-lehti kertoi muovikassikokoelmaa ylläpitävästä Timo Lapilasta kesäkuussa. Ylen toimittaja Minna Joenniemi vieraili muovikassimuseossa kesällä 2017 osana Salatut museot -sarjaa, jakson voi kuunnella Yle Areenasta.
Aiempia uutisia muovista tältä vuodelta:
Mitä muovijätteelle tapahtuu? – "Kuluttajamuovia ei ole koskaan viety ulkomaille"
Pumpulipuikot, muovihaarukat ja pillit historiaan – EU:n komissio aikoo kieltää kertakäyttömuovit
EU haluaa kasvavan muovivuorensa kuriin markkinoiden avulla – eurooppalainen muovivero harkintaan