Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta arvioi Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa, että suomalaisen työelämän suuri kuva on muuttunut tällä hallituskaudella historiallisesti työntekijöiden suojelun osalta.
– Varmasti nykyhallitus on synnyttänyt tämän hetken polttavimman kysymyksen, eli työllistämisen kynnyksen mataloittamisen. Nyt keskustellaan siitä, onko työllistämisen kynnys liian korkealla vai ei, ja hallitus on ehdottanut tähän erilaisia ratkaisuja.
Koskinen sanoo, että asenne työntekijöiden suojelua kohtaan on ollut historiallisesti Suomessa hyvin yksioikoinen ja selkeä läpivuosikymmenien, aina nykyhallitukseen saakka.
– Nyt on ryhdytty miettimään sitä, onko työntekijöiden suojelu liian vahvaa ja olisiko suojelua joiltakin osin mahdollista heikentää. Eläketurva on yksi asia, josta keskustellaan ja työttömyysturva on toinen, Koskinen sanoo.
Koskinen ei usko äkkinäiseen palkkatyön, eli normaalissa työntekijän asemassa tehtävän työn, loppumiseen, vaikka työelämä onkin yhden sen historian suurimman murroksen pyörteissä, ja "työn loppumisesta" on puhuttu paljon.
– Chaplinin Nykyaika-elokuva kuvaa sitä, että ajatus palkkatyön loppumisesta ei ole mitenkään uusi. Työelämätieteiden piirissä on aika ajoin katsottu, että työ on loppumassa ja robotit valtaavat alaa, mutta aika hyvin me olemme kuitenkin tähän asti menestyneet työntekijän aseman säilyttämisessä, Koskinen sanoo.
Työoikeuden professori huomauttaa, että palkkatyön asema on monessa Euroopan maassa selkeästi Suomea vahvempi. Koskisen mukaan Keski- ja Etelä-Euroopassa on lähdetty siitä, että palkkatyö on melkeinpä omistusoikeuteen rinnastettava asia.
– Se on näkynyt muun muassa niin, että jos työntekijä irtisanotaan laillisesti, työnantaja joutuu maksamaan korvauksia. Jos meillä (Suomessa) irtisanotaan työntekijä, työnantaja ei joudu minkäänlaisia korvauksia maksamaan, hän sanoo.
Entistä useampi siirtyy palkkatyöstä yrittäjäksi
Työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoo, että työelämätieteiden piirissä esitettyjen arvioiden mukaan alustatalous, kuten Uber, Airbnb ja Foodora, tulevat lisääntymään kymmenkertaisiksi muutamassa vuodessa. Se tuo painetta entistä palkkatyötä kohtaan.
– On aika selvää, että alustatalouden ratkaisut tulevat lisääntymään ja jokainen työntekijä joutuu miettimään, onko sellainen riski olemassa, että nämä ulkopuoliset tahot tulevat tekemään sitäkin työtä, Koskinen arvioi.
Miten alustatalouden läpimurtoon ja entistä jyrkempään työelämän murrokseen sitten voidaan varautua, ja onko yhä useamman palkkatyöläisen kohtalona pakkoyrittäminen?
– Monet työntekijän asemassa olevat varmasti ajattelevat noin, että kyse on eräänlaisesta pakosta. Hallitus on ymmärtääkseni yrittänyt muokata ajattelutapaa sellaiseksi, että tässä olisi ennemminkin kyse vaihtoehdosta, ja aivan hyvästä vaihtoehdosta, Koskinen sanoo.
Koskisen mukaan työntekijöiden pitää hyväksyä uusi muuttunut tilanne, koska paluuta vanhaan ei ole. Yrittäjyys on ilmiö, joka on tullut jäädäkseen.
– Työtä ei voi enää tehdä koko elämän ajan yhdellä ja samalla statuksella esimerkiksi työntekijänä, vaan joudutaan etsimään uusia polkuja ja käyttämään erilaisia oikeudellisia statuksia, kun edetään. Näin olen opiskelijoillekin sanonut, Koskinen kertoo.
Työntekijät joutuvat mukautumaan työnantajien vaatimuksiin
Professorin mukaan iso osa työntekijöistä on jo nyt sellaisessa asemassa, että he joutuvat siirtymään statuksesta toiseen ja mukautumaan niihin tilanteisiin, mitä yritykset ja työnantajat kulloinkin vaativat.
– Tämä on tietysti hyvin vaikea kysymys, että kuinka pitkälle pitää mukautua, mutta joustavuutta kyllä tarvitaan varmasti jatkossa, Koskinen arvioi.
Onko se reilua, että isotkin työnantajat saneeraavat väkeä pihalle ja sanovat hetken kuluttua, että tervetuloa takaisin yrittäjänä? Koskisen mukaan työlainsäädäntö hyväksyy tällaisen toimintatavan, mikäli kyse on "todellisesta ratkaisusta".
– Jos työnantaja suorittaa linjaratkaisun, jonka mukaan omista työntekijöistä luovutaan ja ryhdytään käyttämään alihankinta- tai vuokratyötä, ja jos se on todellinen ratkaisu, sitten työlainsäädäntö hyväksyy tällaisen muutoksen. Minkäänlaisiin näennäisiin ratkaisuihin työnantaja ei voi kuitenkaan ryhtyä, professori kertoo.