Ruotsissa on kansallinen kriisitila. Metsäpaloja ei ole saatu hallintaan edes yli viikon aikana.
Kymmenien tuhansien hehtaarien suurpalo sattui nyt toisen kerran lyhyen ajan sisällä.
Samanlainen tilanne voi olla mahdollinen myös Suomessa. Tuhansien hehtaarien paloa ei ole riehunut Suomessa vuosikymmeniin, vaikka sammutustehtäviä on riittänyt äärimmäisen kuivan kauden takia myös meillä.
Miehistö ja kalusto eivät Suomessakaan riitä kymmenillä paikoilla samanaikaiseti liekehtivien suurpalojen edessä.
Laajat suurpalot voivat olla hyvinkin todennäköisiä nyt – ja vielä enemmän, kun ilmaston odotetaan muuttavan kesiä myös kuivemmiksi. Sisäministeriö lähetti keväällä kaikille palo- ja pelastuslaitoksille kirjeen, jossa kehotettiin varautumaan muuttuvaan tilanteeseen. Siinä ei vielä osattu ennakoida tulevaa kuivuutta.
– Ehkä Suomessa saadaan hoidettua yksi tai kaksi suurpaloa, mutta jos niitä alkaa olla siellä täällä, ei ole mistä ottaa, pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriöstä huokaa.
Pyhäranta hyvä, mutta pieni esimerkki
Ruuska havainnolistaa tilannetta vertaamalla miehistötarvetta viimeisimpään suurpaloon Pyhärannassa. Siellä oli paikalla noin 200 sammuttajaa usealta palolaitokselta sekä Rajavartiolaitoksen kopteri ja kaksi Puolustusvoimien isoa kopteria.
Kyllä me olisimme yhtä lailla polvillamme laajoissa metsäpaloissa
Sami Ruuska
Pyhäranta oli yksittäinen suurpalo, ja siellä paloi lähes 100 hehtaaria metsää.
– Kyllä me olisimme yhtä lailla polvillamme laajoissa metsäpaloissa, Ruuska summaa valmiustilanteen.
Tämä tarkoittaa sitä, että sen lisäksi, että kaikki kynnelle kykenevät palomiehet on revitty maastoon ja muut viranomaiset antavat tukitulta veden muodossa, apua pitää pyytää EU:n apujärjestelmän kautta.
Ruotsin palot paljastaneet myös huonon valmiuden
Ruotsissa avunpyyntö on ollut osittain kiusallinen, koska se on paljastanut maan huonon valmiustilanteen. Se on synnyttänyt myös poliittisen keskustelun järkevästä rahankäytöstä.
Ruotsin tilanteesta poiketen Suomella on saatavilla ilmasammutuksiin virka-apuna arviolta kymmenen valtion helikopteria, Rajavartiolaitokselta ja Puolustusvoimilta molemmilta viisi. Palokunnilla ja muilla viranomaisilla ei ole omia koptereita.
Ilmaan saataisiin muutama kone yksityisten ja Lapin Aslakin lisäksi, mutta niistä puuttuu vesisammutukseen tarvittavat vesisäkit.
Ruotsissa on säästetty omien koptereden lentotunneissa, kun niitä ei ole hankittu sammutuksia varten. Kriitikoiden mukaan kopterit ovat kuitenkin korvaamattomia nykyisessä tilanteessa. Lisäksi myös ulkomaisesta avusta maksetaan isot juoksevat kulut.
Omien koptereiden käyttö on vaikea päätös
Ruotsi on saanut ulkopuolista apua historiansa suurimpiin maastopaloihin kahdeksasta maasta. Myös Suomi on valmiudessa lähettämään paikalle sammutusmiehistö, ei kuitenkaan lentokalustoa.
Ruotsin taivaalla on pörrännyt parisenkymmentä sammutuskopteria, lentokonetta ja viimeksi myös puolustusvoimien hävittäjiä.
On kauheaa ajatella, jos meillä olisi samanlainen tilanne kuin Ruotsissa
Kenneth Rosenqvist
– On kauheaa ajatella, jos meillä olisi samanlainen tilanne kuin Ruotsissa. Silloin oltaisiin kovien päätösten edessä, vertaa Rajavartiolaitoksen lentoyksikön päälikkö Kenneth Rosenqvist tilanteita.
Kauheus tulee siitä, että laitoksen koneet riittävät nyt päätehtävien hoitoon eli valvontaan ja meripelastukseen. Rajavartiolaitos saa ilmaan kahdeksan kopteria: viidelle niistä löytyy vesisäkki, mutta silloin pitää unohtaa merihädässä olevien pelastaminen tai muut hätätehtävät. Vesillä on sesonki päällä.
Rosenqvist ei halua tarkemmin miettiä tilannetta. Päätökset tehdään Turun Meripelastuskeskuksessa.
Kopterit tehokkaita laajoissa paloissa
Yleensä lähes kaikki maastopalot sammutetaan tavallisella palokalustolla. Kopterit ovat hyviä estämään palon leviäminen ja suojamaan muun muassa sammutustöissä olevia ja asutusta. Pyhärannassa tiputettiin alueelle lähemmäksi tuhat kuutiota vettä, joilla pystyttiin rajaamaan paloaluetta.
Puolustusvoimien Utin kopteritukikohdan komentaja Jaro Kesäsen mukaan koptereiden käyttö on todettu palomiesten taholta hyödylliseksi.
– Palautteen mukaan siitä on ollut apua. Sillä on voitettu aikaa, eikä heidän ole tarvinnut murehtia, tuleeko tuli päälle tuulen suunnasta. Sinne tiputetaan säkki toisensa perään vettä, ettei tuli leviä.
– Siinä kohtaa, kun on laajat paloalueet ja palaa tiettömien teiden takana, lentokalusto on tarpeen. Jos vesistö on lähellä, niillä saadaan voimaa sammutukseen, paloylitarkastaja Ruuska perustelee koneiden käyttöä.
Tähystyslentoja on lisätty
Palon havaitsemisen ja alkusammutuksen nopeus ratkaisevat palon leviämisen. Rutikuivana aikana ympäri maata lennetään päivittäin nyt 50 tähystyslentoa yksityisten voimin. Niitä on lisätty samalla, kun metsäpaloriski on huipussaan.
Ruotsista poiketen myös satelliitista saatava tieto antaa hälytyksen nopeasti palokunnille. Lisäksi ihmiset kertovat helposti omista havainnoistaan paikalliselle palokunnalle, joka monin paikoin on vapaaehtoispalokunta.
Paloylitarkastaja Rami Ruuskan mukaan hyvä ennakointi ja nopeus ovat pitkälti auttaneet, että Suomessa on vältytty Ruotsin kaltaiselta tilanteelta. Jos kuivuuden aikana tuulee, kuten monena kesän hellepäivänä on tehnyt, Suomen rikkonaiset metsät metsäautoteineen eivät estä palojen leviämistä.
– Metsätilkut eivät helposti leviä suurpaloksi, mutta tuli kyllä leviää ihan kaikkeen, kun se kunnolla palaa, Ruuska summaa.
Venäläinen tapa torjua käyttöön?
Suomessa ja Ruotsissa tavoitteena on, että jokainen tulipalo sammutetaan. Ruuskan tietojen mukaan Ruotsissa on nyt mietitty, ohjattaisiinko paloja alueille, joissa niiden annetaan vain palaa tiettyjen rajojen sisällä.
Voimme antaa sen palaa ja tehdä rajoituksia
Sami Ruuska
Kyse on pitkälti venäläisestä tavasta hoitaa metsäpaloja, missä paloja ei välttämättä edes sammuteta ihmisvoimin.
Ruuskan mukaan venäläinen tapa on yksi vaihtoehto, mutta ainakaan hän ei muista, että sitä olisi koskaan käytetty Suomessa. Tähän voitaisiin joutua, jos sammuttaminen ei muuten onnistu.
– Voimme antaa sen palaa ja tehdä rajoituksia. Sitten vain odotellaan sadetta tai jotain. Tämä on mahdollista, jos on isoja alueita eikä palosta ole vaaraa, Ruuska tarkentaa ja korostaa samaan hengenvetoon, että Suomessa kuitenkin sammutataan kaikki ja mahdollisimman nopeasti.
Lue myös: