Hyppää sisältöön

Opiskelijoiden työnvälitys saa pian taas vauhtia – sivutyö voi olla sekä kilpailuetu että stressin lähde

Hieman yli puolet korkeakouluopiskelijoista käy opintojen ohella töissä. Opiskelun ja työn yhdistämisestä syntyvä kuormitus on monen asian summa: osansa tekevät koulu, työnantaja ja opiskelija itse.

Asiakaspalvelijan tai myyjän pesti on yleinen opiskelijoiden sivutyö. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Nuoriin aikuisiin erikoistuneissa rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyrityksissä kohdataan syksyisin kysyntäpiikki, kun korkeakouluopiskelijat palaavat opintojensa pariin ja kaipaavat sivutöitä.

– Toki siihen vaikuttaa se, että yritykset suunnittelevat resurssejaan ja paikkoja on auki. Toisaalta opiskelijat saavat virikkeitä kouluun palatessa ja opintosuunnitelmat selkeytyvät, Studentworkin toimitusjohtaja Emmi Kantonen sanoo.

Academic Workin Suomen toimitusjohtaja Stefan Heinrichsin mukaan ensimmäiset syksyn työpaikat haetaan jo ennen kesää, mutta suurin osa hauista lähtee kunnolla käyntiin vasta sen jälkeen. Toinen sesonki koittaa alkukeväällä, kun kesätyöhaku käy kuumana.

– Ero syksyn ja alkukevään välillä on, että syksyisin töitä haetaan pidemmäksi ajaksi: koko lukuvuodeksi ja ehkä myös kesän yli, Heinrichs sanoo.

Milloin oman alan töitä saa?

Toisinaan työllistyminen nousee puheenaiheeksi opintopsykologin vastaanotolla asti. Aalto-yliopiston opintopsykologi Merita Petäjä kertoo, että opiskelijoita vaivaa erityisesti huoli oman alan töistä.

– Joillakin aloilla voi olla sellaisia myyttejä, että oman alan töihin ei pääse, jos niitä ei saa heti.

Petäjä torppaa käsitykset harhaluuloiksi. Jos oman alan hommia ei ensimmäisinä opiskeluvuosina irtoa, ura ei ole tuhoon tuomittu. Työmahdollisuuksia ilmaantuu opintojen edistyessä.

Opintopsykologi Merita Petäjä toivoo, että opiskelijat pitäisivät välillä myös vapaata. Jos kesätöiden jälkeen palataan suoraan koulunpenkille ja opiskelun ohella paiskitaan hommia, tilanne voi käydä liian kuormittavaksi. Kuva: Mikko Koski / Yle

Opiskelijoiden työssäkäyntitilastot kertovat samaa tarinaa: työnteko yleistyy iän myötä. Tilastokeskuksen viimeisin tieto työssäkäyvien opiskelijoiden määrästä on vuodelta 2016 (siirryt toiseen palveluun), jolloin hieman yli puolet yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoista kävi opintojensa ohella töissä.

Vasta opiskelunsa aloittaneiden 18-vuotiaiden joukossa työssäkäyvien osuus oli 23 prosenttia, yli 25-vuotiaiden opiskelijoiden kohdalla määrä lähes kolminkertaistui. Ilmiö on havaittu myös henkilöstövuokrausyrityksissä.

– Mitä pidemmälle opinnoissa pääsee, sitä enemmän koululta tulee aikaa, vapautta ja ehkä myös toiveita tai vaatimuksia, että pitää tehdä töitä, Heinrichs sanoo.

Hänen mukaansa työnantajien kiinnostus opiskelijoita kohtaan on korkeimmillaan, kun valmistuminen häämöttää jo lähellä. Tietyt alat tekevät kuitenkin poikkeuksen.

IT-osaajat viedään käsistä

Sekä Heinrichs että Kantonen luettelevat vetävimmät alat kuin yhdestä suusta: it- ja tekniikka-ammattilaisista kilpaillaan toden teolla.

– Niihin aloihin kuuluvissa erikoistumisissa on vielä enemmän kysyntää, siellä firmat käyvät kamppailua ihmisistä heti ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Työnantajilla on paine tarjota mielenkiintoisia tehtäviä, jotta he saavat parhaat osaajat, Heinrichs sanoo.

Kantosen mukaan oman alan pesteihin pääsy onnistuu myös muilla aloilla nykyään paremmin kuin ennen.

– Olin itse korkeakouluopiskelija kymmenkunta vuotta sitten ja silloin työllistyminen oli erilaista. Nykyään työsuhteet nähdään joustavampina ja työelämä on muuttunut niin, että yritysten on pakkokin ottaa asiantuntijatehtäviin nuoria. Kun toimintaympäristö muuttuu, alalla kuin alalla tarvitaan tuoreinta tietoa.

Studentworkin toimitusjohtaja Emmi Kantonen. Kuva: Mikko Koski / Yle

Työkokemus voi kuitenkin olla arvokasta, vaikka se ei tulisikaan vaativista asiantuntijatehtävistä. Heinrichsin mukaan positiivinen vaikutus on jo sillä, että on ylipäänsä tehnyt työtä. Muutakin kuin oman nimen sisältävä CV osoittaa työnantajille, että vastavalmistunut pärjää työelämässä.

– Opiskelijat, jotka tekevät töitä opiskelun ohella, työllistyvät parhaiten. Toisaalta myös yrityksille on erittäin tärkeää luoda mahdollisuuksia tulla töihin opiskelujen ohella. Miten opiskelijat muuten saisivat tietää siitä firmasta?

Työnantajamielikuvan rakentamisen lisäksi opiskelijoiden työllistämisestä on monille firmoille konkreettista apua esimerkiksi sesonkiruuhkien aikaan.

Töiden ja opiskelun yhdistäminen ei silti aina ole pelkkää auvoa.

Academic Workin Suomen toimitusjohtaja Stefan Heinrichs. Kuva: Fred Carlson

Kuormitusta tai kilpailukykyä

– Nuoret ovat kertoneet, että opinnot saattavat venähtää ja lopputöiden tekemisessä voi olla haasteita, kun käydään samaan aikaan töissä, Kantonen sanoo.

Toisaalta työssäkäynti voi parhaimmillaan jopa lisätä motivaatiota ja sitoutumista opintoihin.

– Jos opiskelija on innostunut opiskelusta ja kokee että työelämä tukee sitä, asiantuntijuuden kasvattaminen töissä voi parantaa opintojen etenemistä, opintopsykologi Petäjä kertoo.

Aalto-yliopiston opiskelijoille tehdyn AllWell-hyvinvointikyselyn tulokset osoittavat, että työn ja opiskelun yhdistämisestä syntyvä kuormitus riippuu paitsi opintojen rakenteesta ja työnantajan joustavuudesta, myös opiskelijan itsesäätelytaidoista.

– Kyse on siitä, millaiset ajanhallinnan ja itsensä johtamisen taidot opiskelijalla on. Täytyy miettiä, palveleeko työ opintojen edistymistä vai onko se keino vältellä vaikeita opintoja – siitä voi koitua ongelmia matkan varrella.

Suosittelemme sinulle