Naakka on ollut Suomessa rauhoitettu 25 vuotta. Tänään 1. elokuuta 2018 tilanne muuttui: jatkossa naakkaa saa metsästää riistanhoidollisesti.
– Luulen, että siitä tulee verrattain haastavaa, toteaa kuitenkin Riistakeskus Pohjanmaan riistapäällikkö Mikael Luoma.
Naakka on parvessa elävä lintu, joka pelkää ihmistä. Se on myös oppiva lintu.
– Se oppii hyvin nopeasti, että sitä jahdataan. Sen varovaisuus lisääntyy, jolloin metsästäminen vaikeutuu, Luoma arvelee.
Tuhoja vähemmäksi, mutta myös luonnonhoitotyötä
Suomessa on pesiviä naakkapareja arviolta noin 110 000. Naakkoja esiintyy erityisesti eteläisessä Suomessa, mutta myös Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi Jalasjärvellä, Kauhavalla ja Seinäjoella naakkoja on paljon.
– Seinäjoen keskustassa on arvioitu olevan noin 10 000 naakkaa, Mikael Luoma sanoo.
Naakan rauhoituksen purkamisen taustalla on kannan merkittävä kasvu ja sitä mukaa myös naakan aiheuttamien vahinkojen lisääntyminen. Naakka tekee tuhojaan erityisesti maatiloilla, mutta on myös tunnettu pesärosvo, joka käy tuhoamassa muiden lintujen pesiä. Luoma arvelee kannan pienentämisen edistävän muiden lajien pesimistä.
Satoja naakkoja johdolla
Ilmajokelaistilalla navetan takana kulkee voimajohto. Sillä istuu parhaimmillaan – tai pahimmillaan – muutaman sadan metrin matkalla satoja naakkoja. Tilan isäntä Kyösti Yli-Karjanmaa on laskenut jopa 600-700 naakan parvia.
– Tämä kesä on ollut huomattavasti helpompi. Kun lämpötila nousi selvästi yli 25 asteen, naakat katosivat melkein kokonaan. Kyllä niihinkin helle vaikuttaa, Yli-Karjanmaa sanoo.
Helpotuksen huokaisu on kuitenkin vain hetkellinen. Yli-Karjanmaa tietää, että kun puintien jälkeen aloitetaan peltojen muokkaus, linnut ilmestyvät varmasti takaisin.
"Mitään ei voi jättää pihalle"
Yli-Karjanmaan tilalla on jouduttu totuttelemaan siihen, että mitään ei jätetä taivasalle ilman suojaa. Tuotantoeläinrakennusten ovet, sivuseinät ja savupiipun päät on verkotettu, latojen ja siemenvarastojen ovet pidetään aina kiinni ja jyväkuormat sisätiloissa.
– Mitään ei voi jättää pihalle. Heti on naakkoja syömässä, Yli-Karjanmaa sanoo.
Viime vuonna, kun paalattiin, oli pellolla 10 naakkaa paalin päällä heti, kun se pyörähti paalikoneesta pellolle.
Kyösti Yli-Karjanmaa
Naakat aiheuttavat tiloilla hygieniahaittoja, satovahinkoja ja jopa tautiriskin. Pahimpia niiden aiheuttamia tuhoja ovat rikki nokitut rehupaalit. Jos säilörehumuovi menee rikki, rehu pilaantuu nopeasti.
– Viime vuonna, kun paalattiin, oli pellolla 10 naakkaa paalin päällä heti, kun se pyörähti paalikoneesta pellolle. Heti pitää kaikki laittaa katon ja pressun alle, eikä ainuttakaan saa jättää taivasalle.
Tänä vuonna tiloja uhkaa rehupula, joten rehupaalit ovat erityisen arvokkaita.
– Ei niitä linnuille ole meillä tehty, Yli-Karjanmaa sanoo.
Kaikkea jo kokeiltu – tutut avuksi naakkametsälle
Ilmajokelaistilalla on kokeiltu monenlaisia naakantorjuntakeinoja. On ripustettu cd-levyjä ja alumiinipaperia omenapuiden lähelle, paukuteltu kaasukarkottimella ja navetan ympäristöön ripustettiin haukkapelottimiakin naakkoja karkottamaan.
– Yhden päivän naakat pelkäsivät niitä noin kymmenen metrin säteellä. Seuraavana päivänä ne eivät pelänneet [haukkoja] enää ollenkaan ja kolmantena päivänä tuuli pudotti koko haukan, Kyösti Yli-Karjanmaa sanoo.
Karkotuskeinot on siis todettu varsin vaatimattomiksi ja lyhytaikaisiksi. Naakka tottuu kaikkeen.
Naakkametsälle Yli-Karjanmaan tilalta ei olla lähdössä ainakaan omin voimin, sillä talon väellä ei ole tarvittavia metsästyslupia. Jos naakkatilanne oikein pahenee, isäntä uskoo, että apuun pyydetään tuttuja, joilla lupa on.
Kyösti Yli-Karjanmaa toivoo, että edes muutaman yksilön vähentäminen parvesta toimisi linnuille pelotteena.
– Parvet ovat jo niin suuria, että niitä alkaa olla pakko vähentää. Varmaan kaupunkilaisetkin on samaa mieltä.
Naakkoja sorsa- ja kyyhkymetsällä
Ilmajoen metsästysseurassa odotellaan metsästyskauden alkamista kyyhkysjahdilla elokuun 10. päivä. Naakan tänään loppuneen rauhoituksen ei uskota vaikuttavan merkittävästi ainakaan sitä ennen.
– Luultavasti naakkoja saadaan sitten kyyhkymetsän ja sorsametsän aikana ammuttua helpostikin, arvelee metsästysseuran puheenjohtaja Jukka Siltala.
Siltala pitää mahdollisena, että metsästysluvattomat maatalousyrittäjät kysyvät jatkossa metsästysseuroista apua naakkojen hätistämiseen tiloiltaan. Tiloille aiheutuvien haittojen vähentämisen lisäksi Siltalakin näkee tärkeänä myös metsästämisen riistanhoidolliset vaikutukset.
Metsästyslain mukaan
Naakan metsästämiseen sovelletaan metsästyslainsäädäntöä. Riistapäällikkö Mikael Luoma muistuttaa, että sen metsästäjä tarvitsee asianmukaiset luvat. On myös muistettava, että ilman asuinrakennuksen omistajan nimenomaista lupaa, naakkaa ei saa metsästää alle 150 metrin päässä asutuksesta.
– Kotieläintilojen läheisyydessä kannattaa olla yhteydessä tilanomistajaan, tarjota vaikka apuaan ja sopia asiasta, Luoma vinkkaa.
Ilmajoen metsästysseuran puheenjohtaja Jukka Siltala arvelee, että naakan metsästäminen voi olla vielä melko helppoa, kun se ei pelkää ihmistä. Muutaman vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.
– Se on uusi metsästettävä laji. Keinot sen metsästämiseen tulevat selville tulevien vuosien mittaan, Siltala sanoo.
Keinot sen metsästämiseen tulevat selville tulevien vuosien mittaan.
Jukka Siltala
Myös Mikael Luoma arvelee, että naakkaparvet oppivat jatkossa välttelemään tiloja, joilla niitä ammutaan. Esimerkiksi tilalle ripustettavien kuolleiden lintujen parvia karkottavaan vaikutukseen hän ei kuitenkaan usko.
Oppivaa lintua vastaan saattaa silti kannattaa käydä oveluudella.
– Ja maastoutuminen on tärkeää, etteivät linnut pääse näkemään liikettä eikä hahmoja, Luoma toteaa.
1.8.18 klo 16.02: Lisätty linkki metsästyslakiin ja maininta asuinrakennuksen omistajan luvan vaatimuksesta, jos naakkaa aiotaan metsästää alle 150 metrin päässä asutuksesta.